Autot

Ministeriön uudet paperit paljastavat: Autoilua aiotaan vähentää ”taloudellisella ohjauksella”

Julkaistu: , Päivitetty:

Liikennepolitiikka
Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän viime kuukausien mittaan julkaisemat dokumentit kertovat tulevaisuudessa odottavista hinnankorotuksista.
Ilta-Sanomat kävi läpi liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) joulukuussa 2017 asettaman Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän tähän saakka julkaisemat dokumentit.

Vaikka paperit ovat sisällöltään kokonaisuutena yhä varsin ympäripyöreitä, on niistä luettavissa jo koko joukko jopa varsin selkeitä, tulevan poliittisen päätöksenteon tueksi ja taustalle tarkoitettuja linjoja ynnä erilaisia skenaarioita.

Virkamies- ja jossain määrin myös yritysvetoisesti (ks. luettelo jutun lopussa) syntyneistä ajatuksista kaikkein selvimmältä ja riviautoilijan kannalta konkreettisimmalta vaikuttaa se, että työryhmän päätavoitteeseen eli liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen pääseminen tulee tarkoittamaan niin sanotun taloudellisen ohjauksen mahdollisesti jopa erittäin voimakasta käyttämistä.

Suomeksi tämä tarkoittaa ainakin erään nykytyyppisen perusliikkujan eli ”vajaakuormaisella” käytetyllä polttomoottoriautolla liikkuvan kansalaisen autoilukulujen nousua.


Kohde ei varsinaisesti ole yllättävä, sillä ryhmän työ on suoraa jatkumoa lukuisille muille Bernerin ministeriön valvonnassa aiemmin käynnistetyille liikenteen päästövähennys- ja veromuutosprojekteille, aina pannukakuksi lässähtäneestä liikenneverkkoyhtiöstä alkaen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Niissä kaikissa erityisesti vanhaksi ja saastuttavaksi luokitellulla autolla (yksin) ajavaa on lätkitty oikein olan takaa.
Ryhmän suunnittelemien rahamääräisten ohjauskeinojen (lähinnä erilaiset verot ja maksut) ohella kansalaisten valintoja suunnitellaan ohjattavaksi myös lainsäädännöllisesti (mm. mahdolliset uudet kiellot ja rangaistukset) sekä ”ilmastopoliittisia tavoitteita tukevalla viranomaisviestinnällä”.

Keinovalikoimassa vilahtelee myös tiiviiseen asumiseen ja joukkoliikennevetoisuuteen viittaava yhdyskuntarakenteen muuttaminen, jonka tosin todetaan olevan jo sovittujen päästövähennysten kannalta vielä aivan liian hidasvaikutteista.

Miellekartta paljastaa koko joukon yksityiskohtaisia ajatuksia

Dokumenteista tuoreimman eli 4. kesäkuuta julkaistun, lähinnä eräänlaiselta miellekartalta vaikuttavan tilannekatsauksen osalta eri alatyöryhmien työssä esiin nousseista ajatuksista ovat tällä hetkellä luettavissa mm. seuraavat sanatarkat maininnat:

”Päätettiin rajata kv (kansainvälinen) liikenne tarkastelun ulkopuolelle”

”Todettiin, että asetettu tavoite voidaan saavuttaa ennen vuotta 2045”

”Tajuttiin, että tavoite on hiilineutraali liikenne”

”Kaasuautojen lukumääräksi lähtökohdaksi biokaasun saatavuus”

”Selvityksiä paljon, nyt tarvitaan kiteytys”

”Ohjauskeinojen tehostaminen viestinnällä”

”Olennaista kyytien jakaminen”

”Kaupungit keskiössä liikennesuoritteen vähentämisessä”

Lopullisia päätelmiä näistäkään sitaateista ei tietenkään voi tehdä, mutta selvää on, että paineet autoilun rajuihin kustannusmuutoksiin kasvavat koko ajan.

Pääsyinä paineennousuun ovat päivä päivältä vääjäämättä lähenevät päästötavoitepäivämäärät sekä se, että juuri mitään merkittäviä päätöksiä ei esimerkiksi autoverotuksesta ole edelleenkään onnistuttu tekemään.
Hyvänä esimerkkinä painekattilaa pullistavasta pysähtyneisyyden tilasta käy vaikkapa se tosiseikka, että tänään ostettu upouusi polttomoottoriauto sotkee nykytahdilla päästötilastoja vielä vuonna 2038. Ja se, että maahan saapuu tänäkin vuonna kymmeniä tuhansia käytettyjä autoja, joista isolla osalla ei ole enää lainkaan asiaa esimerkiksi Saksan Hampurin upouudelle dieselkieltoalueelle.


Aivan lähikuukausia ei muutosten puolesta kannata kuitenkaan odotella.

Seuraavan kerran Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä kokoontuu nimittäin dokumenttien mukaan vasta lomien jälkeen eli elokuun loppupuolella. Väliraportti ryhmältä on luvassa 14.9. ja kokonaan valmista ilmastopolitiikan keinovalikoimaluettelon osalta luvataan olevan joulukuussa 2018.

Sitten vuorossa ovatkin jo huhtikuun 2019 eduskuntavaalit sekä vaivaisen kymmenen vuoden kokoinen aikaikkuna, jossa vanhoilla polttomoottoriautoilla kulkeva Suomi aikoo jollain ihmeen konstilla toteuttaa EU:n rajuimpiin kuuluvat maantieliikenteen päästövähennykset.
14:46 Juttua täsmennetty ilmauksella skenaario.

Ota kantaa

Oletko jo valmis vähentämään autolla kulkemiasi kilometrejä?

Olen 10% En ole 86% En tiedä 4%
Ääniä yhteensä 35035

Liikenteen ilmastopoliitiikan työryhmän jäsenet ja edustetut organisaatiot:

Liikenne- ja viestintäministeriö:

puheenjohtaja Juhapekka Ristola, osastopäällikkö, ylijohtaja; varapuheenjohtaja Sabina Lindström, johtaja, liikenneneuvos; jäsen Susanna Niinivaara, yksikön johtaja, viestintäjohtaja

Ympäristöministeriö:

jäsen Magnus Cederlöf, ympäristöneuvos; varajäsen Petteri Katajisto, ympäristöneuvos

Valtiovarainministeriö:

jäsen Ilari Valjus, erityisasiantuntija

Työ- ja elinkeinoministeriö:

jäsen Petteri Kuuva, teollisuusneuvos; varajäsen Timo Ritonummi, teollisuusneuvos

Ilmatieteen laitos

jäsen Juhani Damski, pääjohtaja

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:

jäsen Mia Nykopp, pääjohtaja

Liikennevirasto:

jäsen Mirja Noukka, toimialajohtaja; varajäsen Arto Hovi, yksikön päällikkö

Viestintävirasto:

jäsen Jarno Urne, johtaja

Helsingin seudun liikenne:

jäsen Sini Puntanen, osastonjohtaja; varajäsen Aarno Kononen, ryhmäpäällikkö

Sitra:

jäsen Mari Pantsar, johtaja; varajäsen Oras Tynkkynen, vanhempi neuvonantaja

ITS Finland:

jäsen Karri Salminen, hallituksen puheenjohtaja (ITS Finland), johtaja (CGI); varajäsen Marko Forsblom, toiminnanjohtaja

Helsingin yliopisto:

jäsen Markku Ollikainen, professori

Tampereen teknillinen yliopisto:

jäsen Heikki Liimatainen, assistant professor; varajäsen Riku Viri, tutkija

Neste Oyj:jäsen Seppo Loikkanen, Head of Environmental and Energy Policy

Gasum Oy:

jäsen Matti Oksanen, johtaja

Fortum Oyj:

jäsen Tero Era, Country Manager Finland (Fortum Charge & Drive)

Teknologiateollisuus

jäsen Heikki Karsimus, johtava asiantuntija; varajäsen Matti Rae, toimialaryhmän puheenjohtaja; (Teknologiateollisuus), uuden teknologian johtaja (Ensto Oy)

Sihteeristö Liikenne- ja viestintäministeriöstä ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista. Lähde: LVM.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt