Älyautoilla itärajan yli kohta ilman kuljettajaa? Suomi ja Venäjä sopivat älyliikenteen yhteistyöstä - Autot - Ilta-Sanomat

Älyautoilla itärajan yli kohta ilman kuljettajaa? Suomi ja Venäjä sopivat älyliikenteen yhteistyöstä

Automaattibusseja on kokeiltu Suomessa useassa hankkeessa, nyt myös reittiliikenteessä. Trafi myöntää automaattiajamiseen tarvittavan luvan.

Automaattibusseja on kokeiltu Suomessa useassa hankkeessa, nyt myös reittiliikenteessä. Trafi myöntää automaattiajamiseen tarvittavan luvan.

Julkaistu: 29.5.2018 10:10

Trafi ja VTT tekivät Pietarin talousfoorumissa Venäjän kanssa sopimuksen, jonka mukaan maat kehittävät yhdessä älyliikenteen uusia sovelluksia.

Pietarin talousfoorumin yksi konkreettinen anti Suomen kannalta oli sopimus, jonka liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja teknologian tutkimuskeskus VTT tekivät venäläisten kanssa.

Venäjän puolelta yhteistyökumppaneina ovat paikallinen tiestöstä vastaava Avtodor-valtionyhtiö sekä venäläinen Glonass-satelliittiyhtiö.

Sopimuksen mukaan Suomi ja Venäjä kehittävät ja testaavat yhdessä erilaisia älyliikenteen ratkaisuja, jotka voivat sujuvoittaa maiden välistä rajan ylittävää liikennettä.

Kunnianhimoisimpana tavoitteena on, että jossain vaiheessa Suomen ja Venäjän välillä voisi kulkea esimerkiksi tavaraliikenteen automaattiautoja ilman kuljettajaa.

– Yhteistyön ääripäässä voi olla automaattiajaminen, mutta sitä ennen pitää kehittää vielä monta teknistä järjestelmää ja ratkaista niiden yhteensovittaminen rajat ylittävässä liikenteessä, Trafin tietojohtaja Juha Kenraali kertoi IS:lle.

Kenraalin mukaan Suomi on tehnyt älyliikenneyhteistyötä jonkin verran jo myös Norjan ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Kaikki Euroopan maat eivät ole kuitenkaan halukkaita yhteistyöhön ja syitä siihen voi olla monia: halutaan esimerkiksi varjella omia keksintöjä tai sitten ei edes ole olemassa mitään keksintöjä jaettavaksi.

– Venäjä on erittäin kiinnostunut tekemään meidän kanssamme yhteistyötä. Myös meillä Suomessa on ajatus, että yksin tätä ei pysty kukaan hoitamaan, vaan teknologiaa pitää kehittää yhteistyössä eri yritysten kanssa kansallisuuksista riippumatta ja niin, että kukin tuo omaa osaamistaan mukaan, Kenraali kuvaili.

– Suomi ja Venäjä ovat näissä asioissa aika tasavertaisia kumppaneita. Ei voi sanoa, että jompikumpi olisi erityisesti edellä tai jäljessä.

Suomen ja Venäjän viranomaiset aikovat testata yhdessä muun muassa V2X-teknologiaa, joka avulla älyautot voivat ”keskustella” sekä keskenään että liikennejärjestelmien kanssa.

Teknologian tutkimuskeskus on testannut autonomisesti liikkuvia ajoneuvoja julkisen liikenteen seassa Suomessa.

Teknologian tutkimuskeskus on testannut autonomisesti liikkuvia ajoneuvoja julkisen liikenteen seassa Suomessa.

Alkuvaiheessa tavoitteena on sähköistää rajanylitystä esimerkiksi niin, että älyliikenteen järjestelmät hakevat tietokannoista tietyt byrokratian vaatimat tiedot automaattisesti eikä kuljettajien tarvitse enää täytellä papereita.

Rajaliikenteen ruuhkia voidaan myös helpottaa ohjaamalla liikennettä sinne, missä rajanylitys sujuu nopeammin. Lisäksi kuljettajille voitaisiin lähettää esimerkiksi automaattisesti tietoa onnettomuuksista ja kelivaroituksista.

Venäjän puolella kunnostetaan ja levennetään parhaillaan Pietarin ja Suomen välillä kulkevaa Skandinavia-tietä, jota on viime vuosina ryhdytty kutsumaan myös ”kuolemantieksi” siinä sattuneiden useiden vakavien onnettomuuksien vuoksi. Tieremontin yhteydessä Venäjän viranomaisten tavoitteena on rakentaa myös erilaisia älyliikenteen järjestelmiä, jotka vähentäisivät kolaririskiä.

Rossiiskaja gazeta -lehden mukaan Venäjä pyrkii jo tämän vuoden aikana testaamaan ilman kuljettajaa liikkuvan auton kulkua Skandinavia-tiellä Suomen rajalle asti. Jatkossa on mahdollista, että kyseinen auto voi jatkaa matkaansa rajan yli Pietarista Helsinkiin asti.

Suomessa älyautojen testaaminen muun liikenteen seassa on ollut mahdollista jo pitkään kaikilla liikenneosuuksilla, sekä maanteillä että kaupungeissa.

– Suomessa saa testata automaattiautoja missä tahansa muun liikenteen seassa Trafin myöntämällä luvalla. Tässä mielessä Suomi on monia muita maita edellä ja toivoisimmekin, että tänne tulisi testaajia nykyistä enemmän myös ulkomailta.

Tavalliselle kansalaiselle älyliikenne ja ilman kuljettajaa kulkevat autot kuulostavat vielä jonkinlaiselta sci-filtä, vaikka esimerkiksi miehittämättömät ilma-alukset eli dronet ovat nyt jo aivan arkipäivää vaikkapa harrastelijakuvaajien käytössä.

Trafin Kenraali onkin saanut vastata jo useita kertoja kysymyksiin älyliikenteen kauhukuvista. Pelätään esimerkiksi Isoveli-tyylistä liikenteen valvontaa, tavaralastissa olevan automaattiauton kaappaamista rikollisten käsiin hakkereiden avulla tai henkilöauton hakkerointia tahallisen onnettomuuden aiheuttamiseksi.

Suomi on monia muita maita edellä.

– Mitään seurantajärjestelmää ei ole tulossa, siitä pitää huolen esimerkiksi nyt Euroopassa voimaan tullut GDPR-tietosuoja-asetus. Jos taas hakkeri yrittää ajaa auton sinne minne hän haluaa, niin hänen aikeensa voidaan myös pysäyttää etäkäskyin niin, ettei auto mene minnekään, Kenraali muistutti.

– Täysin haavoittumatonta järjestelmää ei ole mahdollista rakentaa, mutta haavoittuvuuksia voidaan tukkia sitä myöten kuin niitä havaitaan. Kaikkineen tätä täytyy lähestyä positiivisten näkökulmien kautta eikä uhkakuvien kautta, sillä onhan esimerkiksi autojen jarrujen mekaaninen sabotointi ollut mahdollista aina.

Kenraalin mukaan nyt alkavaan Suomen ja Venäjän viralliseen yhteistyöhön yritetään houkutella mukaan kaikkia niitä yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita aihealueesta ja joilla voi olla jotain annettavaa.

– Meillä viranomaisilla on tässä lähinnä se rooli, että olemme antamassa mahdollisuuksia yrityksille ja luomassa esimerkiksi lainsäädännön puitteita. Tuemme, pyrimme poistamaan esteitä ja yritämme itse olla niin, ettemme olisi esteenä.

Tuoreimmat osastosta