Hämeenlinnan autokauppafiasko Sunny Car Centerin hallituksessa istunut ex-kunnallispoliitikko Iisakki Kiemunki kertoo katuvansa syvästi, että erehtyi lähtemään projektiin mukaan.
Konkurssiin vuonna 2015 menneen autokauppakeskuksen julkisselvittäjä vaatii yhtiön puuhamieheltä ja omistajalta Markku Ritaluomalta ja Kiemungilta yhteisvastuullisesti noin kuuden miljoonan euron korvauksia. Yhteisvastuullisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että korvaukset peritään siltä, jolta ne voidaan periä.
Konkurssipesän suurinta vahingonkorvausvaadetta alettiin käsitellä Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa torstaina.
Oikeusaputoimisto on todennut Ritaluoman varattomaksi, joten mustapekka uhkaa jäädä Kiemungin käteen, mikäli oikeus katsoo, että hän on osavastuussa kadonneista rahoista.
– Jos noista summista puhutaan, se tarkoittaisi velkasaneerausta tai ikuista ulosottoa, Kiemunki sanoo.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toiminut Kiemunki lähti kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen, vaikka hänen mukaansa kaupungin johdossa suhtauduttiin Ritaluomaan ja hänen hankkeeseensa jo varsin kriittisesti.
– Perusidea ei ollut liike-elämän mielestä huono. Mukana oli isoja suomalaisia yhtiöitä, myös pörssiyhtiöitä.
Yhden Euroopan suurimmista autokauppakeskuksista piti tuoda alueelle toistatuhatta työpaikkaa. Hanke kuitenkin kaatui vastoinkäymisiin ja talousepäselvyyksiin. Hämeenlinnan ohi ajavia fiaskosta muistuttanut mainostolppa on sekin jo revitty alas.
Sunny Car Centerin mainostorni tyhjällä tontilla ilmasta kuvattuna lokakuussa 2014. Yritys ryvettyi nigerialaiskirjehuijauksissa vuoden 2014 aikana.
Selvittäjän mukaan ylivelkaisesta yhtiöstä siirrettiin varoja tahallaan tai huolimattomuudesta yhtiön ja konkurssipesän ulottumattomiin.
Julkisselvittäjä Jorma Tuomaalan mukaan myös Kiemungilla on lain mukaan vastuunsa, sillä hänen olisi pitänyt valvoa rahankäyttöä yhtiössä osakeyhtiölain mukaisesti.
– Oikeudessa kyse on siitä, onko yhtiön hallitus toiminut sillä huolellisuudella, kun osakeyhtiölaki sanoo. Mielestäni tässä ei ole toimittu ainakaan huolellisesti, Tuomaala sanoo.
Kiemunki vierittää vastuuta tapahtuneesta Ritaluomalle. Hän kertoo, että ei pystynyt estämään Ritaluomaa ja hänen kumppaneitaan.
Asianajaja Jorma Tuomaala.
– Konkurssipesä väittää, että minun olisi pitänyt pysäyttää Ritaluoma, joka käytti yhtiössä äänivaltaa ylivoimaisesti suurimpana omistajana, hän oli myös toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja lopulta kaksijäsenisessä hallituksessa. En keksi, miten olisin voinut sen tehdä.
Viestintäpäällikkönä Kanta-Hämeen keskussairaalassa toimiva Kiemunki ei aio palata kunnallispolitiikkaan. Hän kertoo, että autokauppahanke on jo nyt vienyt häneltä vuosia ja uhkaa tuhota ison osan hänen elämästään. Hänellä ei ole myönteisiä tunteita Ritaluomaa kohtaan.
Toisaalta hän ymmärtää Ritaluomaa. Hän ei usko, että Ritaluoma olisi junaillut rahoja itselleen.
– Hanke päätyi tähän tilanteeseen siksi, että Ritaluoma kumppaneineen lankesi taitavaan kansainväliseen huijaukseen. Yhtiön edustajat ja huijarit tapasivat kymmeniä kertoja. Ritaluomakin on menettänyt paljon.
Myös Ritaluoma kertoo rahojen joutuneen hukkaan sen takia, että hän ja yhtiö joutuivat kaikkiaan viiden kansainvälisen huijauksen uhriksi.
– Omaa tyhmyyttäni oli se, että otin henkilökohtaista vastuuta yhteisistä asioista ja yritin toteuttaa konsernilta ja kaupunginhallitukselta saamaani ohjeistusta liian pitkään, Kiemunki sanoo.
– Toivon sydämestäni, etten olisi koskaan osallistunut projektiin.
