Autot

Miten Dacian katumaasturi voi maksaa niin vähän?

Julkaistu:

Uutuusmalli
Miten toisen sukupolven Dacia Duster voi maksaa monta tuhatta euroa vähemmän kuin useimmat muut saman kokoluokan katumaasturit?
Toista sukupolvea edustavan Dacia Dusterin hinnasto on pysäyttävää luettavaa.

Dusterista on nyt tarjolla on 10 erilaista versiota, joista edullisin etuvetomalli maksaa 15 399 euroa ja kallein nelivetodiesel Prestige-luokan varusteilla 22 399 euroa. Jos yläluokkaisimpaan Dusteriin lisätään kaikki muutkin ostettavissa olevat herkut, kokonaishinta rikkoo häthätää 25 000 euron rajan.

Summa on lievästi sanottuna maltillinen. Niin kuin Dacian maahantuonnista vastaavan Nordic Automotive Service Oy:n tuote- ja markkinointipäällikkö Ann-Marie Purontaus asian ilmaisee, Duster on katumaasturi, joka on kooltaan C-segmentissä mutta voisi sijoittua hintansa puolesta B-segmenttiin.

Nordic Automotive Servicen toimitusjohtaja Heikki Vuorinen perustelee Dacian matalia hintoja yhteistyöllä, jota romanialaismerkki harjoittaa ranskalaisen pääomistajansa Renault’n kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Daciassa käytetään vain sellaisia osia ja teknisiä ratkaisuja, jotka on testattu ja todettu toimiviksi Renaultin autoissa. Näin niistä puuttuvat tuotekehityskulut käytännössä kokonaan. Daciasta on myös jätetty kaikkein uusin, korein ja kallein teknologia pois. Turvallisuus- ja ympäristökysymykset pidetään ilman muuta hanskassa, mutta samalla huolehditaan, että tuotantokustannukset pysyvät kurissa, Vuorinen sanoo.

Toinen merkittävä säästö syntyy Vuorisen mukaan jakelusta. Kun Daciat toimitetaan olemassa olevan Renault-verkoston kautta, jakeluun ei tarvita erillistä, isoja investointeja vaativaa kanavaa. Sen ansiosta autot pystytään myymään tavanomaista pienemmällä katteella.

Osansa on työvoiman hinnallakin. Kun EU-maiden keskimääräiset työvoimakustannukset olivat toissa vuonna yli 25 euroa tunnilta, Romaniassa tuntihinta oli unionin virallisen tilastonikkarin Eurostatin mukaan viitisen euroa.


Vuonna 1966 perustettu siirtyi Dacia siirtyi Renault’n hallintaan vuonna 1999. Se on Romanian suurin yritys, joka teki toissa vuonna vajaan 4,5 miljardin euron liikevaihdon ja siitä noin 100 miljoonan euron voiton.

Dacian päätuotantolaitos sijaitsee Miovenissa Pitestin kaupungin liepeillä 120 kilometriä Bukarestista luoteeseen. Tehdas valmistaa reilut 250 000 autoa vuodessa. Toinen Eurooppaan autoja toimittava Dacian tehdas sijaitsee Tangerin satamakaupungissa Marokossa. Se avattiin vuonna 2012, ja sen yhteenlaskettu tuotanto ylitti miljoonan auton rajan viime kesänä.

Daciaa valmistetaan myös Renaultin tehtaissa Venäjällä, Iranissa, Intiassa, Etelä-Afrikassa, Brasiliassa ja Kolumbiassa. Viime vuonna merkin eri malleja myytiin maailmalla 655 000 kappaletta.


Suomeen Dacia ilmestyi 8 vuotta sitten. Täkäläinen Dacia-kanta on nyt noin 10 000 autoa.

Viime vuonna Suomessa myytiin vajaat 2 000 uutta Daciaa. Niistä joka toinen oli Duster. Pikkuauto Sanderoa myytiin 350, farmarimalli Logan MCV:tä 300, pakettiauto Dokkeria 150 ja tila-auto Lodgea satakunta kappaletta.

Vuorinen uskoo, että Dusterin osuus Dacian myynnistä säilyy Suomessa edelleen 50 prosentissa ja että uuden Dusterin ansiosta merkin kokonaismyynti kasvaa.

– Voi olla, että Suomessa Dacian myyntimäärä ei ala vielä tänä vuonna kolmosella, mutta kakkosella se alkaa varmasti, Vuorinen kuvailee.


Vaikka toisen sukupolven Duster on ulkomitoiltaan täsmälleen saman kokoinen kuin edeltäjänsä, sen korissa ja sisustuksessa ei ole valmistajan mukaan yhtään samaa osaa kuin vanhassa mallissa.

Ulkopuolella silmä kiinnittyy uusin valoihin, entistä korkeampaan vyötärölinjaan, 21 sentin maavaraan ja pohjapanssariin, joka nousee keulassa etupuskuriin kiinni.

Sisällä muutoksista merkittävimpiä ovat uudelleen muotoiltu kojelauta, entistä helppolukuisempi näyttö, kehittyneemmät istuimet sekä ratti, jossa on nyt paitsi korkeus- myös etäisyyden säätö.


Ajettavuutta ja suuntavakautta on kohennettu uudella sähköisellä ohjaustehostimella. Kaikissa malleissa on mäkilähtöavustin ja nelivetoisissa lisäksi alamäkihidastin. Turvallisuutta on parannettu sekä aktiivisilla että passiivisilla ratkaisuilla, ja äänieristystäkin on petrattu: melua on vaimennettu uusilla eristeillä ja tiivisteillä ja muun muassa etusivulaseja vahvistamalla.