Näin katosivat Helsingin keskustan viimeiset ilmaiset parkkipaikat - Autot - Ilta-Sanomat

Näin katosivat Helsingin keskustan viimeiset ilmaiset parkkipaikat

Kun mentiin Helsingin Stockmannille asioille ja leluosaston kaloja katsomaan, isä pysäköi auton Aleksille, pääoven viereen.

Aamu Helsingin Erottajanmäellä 27. 9. 1961 yllätti keskusta-autoilijat: mukulakivirinteeseen oli ilmestynyt peräti 55 maksullista pysäköintipaikkaa. Saapa nähdä, minkä ruudun tuo lähestyvä Volvo Duett mahtaakaan valita.

29.10.2017 12:02

Enpä silloin, 1950-luvun alun pikkulapsena, tietenkään aavistanut, että tämä autoilevan kansan itsestäänselvänä pitämä oikeus, käytännössä vapaa pysäköinti, elää viimeisiä hetkiään.

Jos olisin aavistanut ja ymmärtänyt, olisin tietysti tulevana automiehenä kauhistunut, kun Helsingin kaupunki aloitti 1955 parkkeeraamisen kuriin pistämisen juuri Stockmannin leluosaston kultakaloista – ruuvaamalla Aleksanterinkadulle ja Esplanadeille 39 pysäköintimittaria!

Olihan kaduilla jo aikoja ollut liikennemerkein pysäköintikiellettyjä osuuksia, mutta nyt niiden välejä eli vapaita pysäköintipaikkoja alettiin vauhdilla vähentää. 1965 Helsingissä oli jo peräti 500 parkkimittaria – ja kun poliisi näki mittarin olevan punaisella, kirjoitettiin autoilijalle sakko.

Tukholman Lapp-Lisoista esimerkkiä ottaen palkattiin Suomenkin kaupunkeihin 1971 pysäköinninvalvojan apulaisia, Lappu-Liisoja, väärinpysäköinnin hillitsemiseen.

Selvisimme Stockan-reissuilta sakoitta. Minäkin sain juhlallisesti joskus tunkea 60 markan tuntitaksan kolikkoina Aleksin mittariin.

Kun 1970-luvun lopulla pääsin punaisen Minin omistajaksi, vaati ilmaispaikan löytäminen Helsingin keskustasta jo aikamoista korttelinkiertoa.

Viimeinen vapaa, tai siis ilmainen, parkkitila taisi Ilta-Sanomien aamuvuorolaiselta hävitä kävelyetäisyydeltä toimituksesta 1990-luvun lopussa.

Automiesporukassa vaihdettiin kyllä arvokkaita tietoja viimeisistä autonmentävistä porsaanreikäparkkipaikoista. Itsekin opin niitä liikennemerkkiviidakosta löytämään: kas juuri ennen tuota pysäyttämiskieltomerkkiä on jäänyt vahingossa mininkokoinen kolo!

 Varastettu!

Erehdyin sitten kokeilemaan parkkivaistoani autolomalla Venetsiassa, siis siinä mantereen puoleisella aukiolla, johon tie loppui.

Kas, tuo lisänuoli osoittaa, että parkkikielto päättyy tähän, ja tuosta alkaa nuolella uusi – mutta Mini mahtuu juuri siihen lailliseen väliin!

Ihastuttavan kanavakierroksen ja pastaillallisen jälkeen Miniä ei näkynyt missään. Varastettu!

Aukion laidalla oli santarmiasema. Sinne tekemään varkausilmoitusta vain italiantaitoiselle univormuvirkamiehelle.

”Aaa-aa Mini Rossa, si!”

Sormenheristystä ja käsikieltä rikollisesti parkkeeratun punaisen auton hinaamisesta garageen 10 kilometrin päähän. Taksilla, 30 000 liiran sakolla, hinausmaksulla ja takavarikkopantilla nöyrtyneen ja viisastuneen parkkeeraajan Mini-matka jatkui.

Ai niin, tervetuloa 1950-luvulle, tai siis nykyiseen kotikaupunkiini Saloon. Ei ainuttakaan parkkimittaria – eikä edes lappuliisaa!

Silloin ennen... Vinkkaa osoitteeseen plus@iltasanomat.fi, mitä tavaraa tai asiaa kaipaat. Me etsimme tarinan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?