Kansalaisten kannalta kyseisen muutoksen suurin vaikutus koskisi maksuperusteen kiistämistä.
Nykyisessä muodossa eli esimerkiksi lievässäkin ylinopeustapauksessa todistustaakka – kuten vaikkapa kuljettajasta otetun valokuvan ja siihen liitetyn tutkalukeman osoittaminen – on valtiolla, kun taas uudessa virhemaksussa syytetyllä on velvollisuus osoittaa maksusta vapautumisen peruste.
Käytännössä siirtyminen virhemaksuihin on mahdollistamassa sen, että ylinopeuden toteamisen perusteeksi riittäisi jatkossa nopeusmittauksen ohella pelkkä rekisterikilven kuvaaminen.
Vastaavalla tavalla toimitaan tällä hetkellä jo muun muassa kunnallisessa pysäköinninvalvonnassa.
Alle 30 km/h ylinopeutta ajaneen auton kuljettajaa ei siis tarvitsisi nykytapaan sen paremmin osoittaa kuin erikseen etsiäkään, vaan rangaistusmaksu kolahtaisi automaattisesti suoraan kyseisen auton haltijalle.
Uusi toimintamalli loisi mahdollisuuden erityisesti automaattivalvonnan huomattavaan lisäämiseen, mikä onkin ollut yksi lainlaatijan keskeisistä tavoitteista.
Ylinopeuksien osalta uusi virhemaksu pätisi siis ministeriön lakiluonnoksen mukaan kaikissa alle 30 km/h ylinopeuksissa. Rajan ylittävät ylinopeudet säilyisivät yhä päiväsakkomenettelyn piirissä, jolloin myös auton kuljettaja pitäisi nykyiseen tapaan osoittaa niin sanotusti valtion puolesta.
Uuden virhemaksun piiriin olisi jatkossa mahdollista tuoda myös lukuisia muitakin liikennerikkomuksia kuten esimerkiksi punaisia päin ajaminen sekä erilaisten kieltomerkkien noudattamisen valvonta.
Eduskuntaan asti maksumuutosidea on etenemässä arvioiden mukaan syksyllä.
