Autot

Yli kymppitonnin veroetu – tällaiseen suuntaan Suomen autokantaa sysitään lähivuosina

Julkaistu:

Tulevaisuus
Suomi on sitoutunut matkaan kohti autoilun nollapäästöjä, eikä tavoite tule onnistumaan ilman huomattavan järeitä toimia.
Vuosiluvut 2020, 2030 ja 2050 – siinä kolme tärkeää rajapyykkiä suomalaisautoilijoille korvan taakse pantaviksi. Jotta nämä pysyisivät mielessä, on muistin tueksi tarjolla myös tuntuvia, yli 10 000 euron veroetuja.

Vuosi 2020 on jo yllättävän lähellä, ja autoilulle sillä on Suomessa merkittävä asema. Suomi on nimittäin sitoutunut EU-tason tavoitteeseen, jossa uusien henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt olisivat maksimissaan 95 grammaa kilometrillä vuoteen 2020 mennessä.

Asiasta säätää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2009/443/EY.

Irti veroista

Tavoitteeseen on vaikea päästä ilman vähäpäästöisten autojen ripeää lisääntymistä. Päästötalkoisiin on kutsuttu myös suomalaisautoilijat, ja tarjolla on porkkanaa, jota ei ehkä aina havaita lainkaan. Maassamme on nimittäin laskettu professoritason asiantuntijatyönä, että esimerkiksi sähköauton nauttima veroetu on yhteensä yli 10 000 euroa sen koko elinkaaren aikana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Etu muodostuu pienemmästä autoverosta, ajoneuvoverosta ja polttoainekulujen säästymisestä. Edun saa, vaikka hankkisi edullisemmankin sähköauton, jonka hinta on noin 30 000 – 40 000 euroa.

Jotta sähköautojen yleistyminen olisi ylipäätään mahdollinen, on Työ- ja elinkeinoministeriö jo myöntänyt rahaa ainakin kahdeksansadan uuden julkisen latauspisteen rakentamiseksi ympäri Suomea. Tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä maassamme olisi yhteensä 2 000 julkista sähköautojen latauspistettä.

Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomessa oli viime vuoden lopulla 1 857 henkilöautojen huoltoasemaa, jakelu- ja automaattiasemat yhteenlaskettuna. Määrä on ollut hienoisessa laskussa viime vuodet.

Tavoitteet tiukentuvat 2030

Mutta kehitys kehittyy myös vuoden 2020 jälkeen. Suomen liikenteen päästövähennystavoitteet ovat peräti 50 prosenttia vertailukohteesta vuoteen 2030 mennessä. Eräs tärkeä osa tavoitetta on, että Suomessa olisi 13 vuoden päästä peräti 250 000 sähköautoa.

Tavoite sisältyy hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan, jonka tarkoituksena on edelleen vähentää muun muassa liikenteen päästöjä. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, kaikkien Suomessa myytävien autojen tulisi jo vuonna 2030 olla sähkön, vedyn, kaasun tai erilaisten biopolttoaineiden kanssa yhteensopivia.

Näin siksi, että suomalainen autokanta uusiutuu perin hitaasti, keskimäärin vain noin kerran 20 vuodessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään jonkinasteista hybridiautovelvoitetta uusien autojen osalta. Hybridien yleistyessä perinteisten, vain fossiilista polttoainetta käyttävien autojen jälleenmyyntiarvo laskee mahdollisesti nopeastikin. Jo nyt on havaittu vaikkapa dieselautojen selkeää suhteellista myynnin laskua, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Irti päästöistä 2050

Suomen kansalliseksi tavoitteeksi on ehdotettu, että tieliikenne olisi vuonna 2050 lähes nollapäästöistä. Sekä henkilö- ja pakettiautojen että raskaan liikenteen käyttövoimana olisivat tuolloin ainoastaan sähkö, vety ja kaasu, sekä erilaiset biopolttoaineet korkeina, jopa 100 prosentin pitoisuuksina.

Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös runsaasti uusia ohjauskeinoja, vaikka liikenne-energian uuden jakeluverkoston rakentamisen lähtökohtana onkin ensisijaisesti markkinaehtoisuus.

Tällaisia keinoja voisivat olla muun muassa jakeluvelvoitelain uudistaminen, olemassa olevien taloudellisten ohjauskeinojen käyttö ja erilaiset kehittämishankkeet.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt