Suojatiellä loukkaantui viime vuonna 203 jalankulkijaa, kun vuonna 2000 vastaava luku oli 417. Suojatieonnettomuuksissa kuolleiden jalankulkijoiden määrä on laskenut vieläkin selvemmin. Vuonna 2000 suojatieonnettomuuksissa kuoli 19 ihmistä, kun viime vuonna vastaava luku oli 4.
Suojatieonnettomuuksien määrä on puolittunut 2000-luvun aikana.
Noin kolmasosa maan suojatieonnettomuuksista tapahtuu Uudellamaalla ja yli puolet loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista pimeimmän vuosikolmanneksen aikaan.
Suojatieturvallisuutta edistää pitkäjänteinen työ sekä liikenneympäristön että turvallisuusmyönteisten asenteiden eteen. Liikenneturva kampanjoi jälleen tänä keväänä turvallisten suojateiden puolesta.
– Kehityssuunta on oikea, mutta parannettavaa suojatieturvallisuudessa on edelleen. Niin suojatieturvallisuutta kuin liikenneturvallisuutta edistävät toimet edellyttävät pitkäjänteisyyttä ja Liikenneturva onkin kampanjoinut suojatieturvallisuuden puolesta aktiivisesti vuodesta 2011 ja työ jatkuu edelleen, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen sanoo.
Alemmat taajamanopeudet lisäävät havainnointiaikaa myös suojateillä
Suojatiekeskusteluissa nousee usein esille tilanne, jossa suojatien eteen pysähtynyt ajoneuvo ohitetaan pysähtymättä. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa tilanne ei näy usein, mutta se ei vähennä tilanteen potentiaalista vaarallisuutta.
– Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Nopeutta alentamalla kerrot muillekin kulkijoille, että nyt on jotain edessä, miksi on hiljennettävä. Jos auto pitää pysäyttää, se kannattaa tehdä reilulla turvavälillä suojatiehen. Tämä auttaa myös muita havainnoimaan suojatien ja sitä ylittävät paremmin, Valtonen sanoo.
Tehokas tapa lisätä suojateiden turvallisuutta on laskea taajama-alueiden perusnopeuksia, Liikenneturva painottaa.
