15 muutosta tulossa liikenteen sääntöihin: Liikennemerkit, kaistanvaihto, uusi virhemaksu, talvirenkaat... - Autot - Ilta-Sanomat

15 muutosta tulossa liikenteen sääntöihin: Liikennemerkit, kaistanvaihto, uusi virhemaksu, talvirenkaat...

Lausuntovaiheeseen edennyt tieliikennelain kokonaisuudistus mullistaa toteutuessaan monta asiaa. IS poimi lakiluonnoksesta 15 yksityiskohtaa.

15.2.2017 15:11

Vuodelta 1981 peräisin oleva ja kymmeniä kertoja muutettu sekä paikattu voimassa oleva tieliikennelaki on Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) mukaan vanhentunut.

Uudessa tieliikennelaissa sääntelyä sujuvoitettaisiin korjaamalla vanhan lainsäädännön tulkinnanvaraisuuksia ja puutteita sekä varauduttaisiin tieliikenteen nopeaan tekniseen kehitykseen ja automaatioon.

Kaikkiaan lakimuutosta on valmisteltu jo noin neljä vuotta ja muutosehdotus sisältääkin melkoisen määrän muutoksia.

Mikä muuttuisi? Tässä esimerkkejä:

1) Tienkäyttäjäksi määriteltäisiin myös ajoneuvoa muualta kuin auton sisältä tai tieltä ohjaava henkilö. Ajoneuvon ohjaaminen muualta kuin ajoneuvon sisältä on teknisesti mahdollista uusimmissa automalleissa.

2) Keltainen sulkuviiva merkittäisiin jatkossa eurooppalaiseen tapaan kustannuksia säästävällä valkoisella värillä, jolla on myös parempi erottuvuus esimerkiksi konenäköä silmällä pitäen.

 

3) Liikennevalojen lukumäärä lisääntyisi. Uusi opastin olisi joukkoliikenneopastin. Raitiovaunuille tarkoitettu valkoista valoa näyttävä liikennevalo-opastin laajennettaisiin koskemaan myös linja-autoja. Polkupyöräopastimen ulkonäköä muutettaisiin niin, että opastimen valoaukossa olisi polkupyöräsymboli.

4) Liikennemerkkien lukumäärä lisääntyisi. Uusia varoitusmerkkejä olisivat merkit, joissa varoitettaisiin jalankulkijasta ja eläimistä. Uutena määräysmerkkinä säädettäisiin mm. vähimmäisnopeutta koskeva liikennemerkki.

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkkien sisältöä hiotaan.

Ohjemerkkikäsitteestä luovuttaisiin, tilalle tulisivat sääntömerkit. Sääntömerkin käsite kuvaisi sitä, että merkit sisältävät liikennesääntöjä. Sääntömerkeissä linja-auton pysäkkimerkit yhdistettäisiin.

Pyöräkatu olisi uusi liikennemerkki, jossa autoilijan tulisi muun muassa sovittaa nopeutensa pyörien liikenteen mukaiseksi.

Liityntäpysäköintipaikan osoittamiseen tulisi vaihtoehtoinen merkki, joka helpottaisi usean kulkumuodon matkakeskuksissa pysäköintipaikkojen osoittamista. Yksisuuntaisen tien liikennemerkkinä määriteltäisiin myös ajosuunnasta luettavaksi tarkoitettu merkin versio.

Uusia opastemerkkien symboleja olisivat muun muassa kauppakeskus, vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelupiste: sähkö, kaasu ja vety.

Uusi lisäkilpi olisi muun muassa sähköajoneuvoa koskeva kilpi.

Kaksisuuntaisesta pyörätiestä varoittavaa lisäkilpeä olisi käytettävä aina kärkikolmion yhteydessä, kun paikalla on kaksisuuntainen pyörätie. Liikennemerkin lisäkilvellä myös mahdollistettaisiin kaksisuuntainen pyöräilyn yksisuuntaisella kadulla.

 

5) Suojatien määritelmää halutaan uudistaa. Suojatie olisi sekä liikennemerkillä että tiemerkinnällä merkitty tielle merkitty alue. Voimassa olevan lain mukaan suojatie on mahdollista merkitä vain liikennemerkillä tai tiemerkillä.

6) Pyöräillä voisi vastaisuudessa yksisuuntaisella ajoradalla ajosuuntaa vastaan, jos tästä olisi ilmoitettu liikennemerkillä. Sääntely edistäisi lakiluonnoksen mukaan pyöräilyä.

Jalkakäytävän tai pyörätien ylittävän ajoneuvon olisi väistettävä jalankulkijaa, pyöräilijää sekä jalkakäytävän tai pyörätien takana olevan ajoradan liikennettä. Tällä hetkellä väistämisvelvollisuus on vain jalankulkijaa kohtaan, ellei liikennemerkillä muuta osoiteta. Tiemerkintä pyörätien jatke merkittäisiin vain, kun autoilija olisi väistämisvelvollinen liikennemerkin perusteella tai liikennevalo-ohjatussa ylityksessä. Muutos olisi ministeriön mukaan tärkeä väistämissäännön ymmärrettävyyden kannalta liikenneturvallisuuden kannalta.

7) Kaistanvaihtoa täsmennettäisiin. Kuljettaja ei saisi nopeutta lisäämällä eikä muulla tavalla vaikeuttaa kaistanvaihtoa, jos toisen ajoneuvon kuljettaja osoittaisi suuntamerkillä vaihtavansa kaistaa.

8) Ajoneuvon pysäköinti kulkusuunnassa myös vasemmalle puolelle tietä sallittaisiin, jos se tapahtuisi muita tienkäyttäjiä vaarantamatta ja haittaamatta. Sääntö sujuvoittaisi ministeriön mukaan pysäköintiä kaupunkien keskustoissa.

Pysäyttäminen olisi aina sallittua pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi. Linja-autopysäkille saisi pysähtyä näissä tilanteissa laissa erikseen säädetyistä kielloista huolimatta.

Vammaispysäköinnin käsitteestä luovuttaisiin. Sen sijaan tulisi käsite liikuntarajoitteisen pysäköinti.

 

9) Jos liikennemerkki velvoittaa ilmoittamaan pysäköinnin alkamisajan, alkamisaika voitaisiin ilmoittaa pysäköintikiekon tai vastaavan laitteen sijasta myös esimerkiksi digitaalisella näytöllä.

10) Voimassa olevien kokeilulupien perustella otettaisiin käyttöön paikallisesti käytössä olevia tiemerkintöjä kuten risteysruudutus, jolla pyritään vähentämään risteyksen tukkimista; leveän keskialueen tiemerkinnät, jolla pyritään vähentämään kohtaamisonnettomuusriskiä; sekä lastausalue, yhteiskäyttöautopaikka ja latauspaikka, joilla tehostettaisiin liikennemerkin vaikutusta.

11) Taksinkuljettajalle ja katsastajalle tulisi turvavyön käyttövelvollisuus. Myös traktorin kuljettajille säädettäisiin velvoite käyttää turvavyötä, jos sellainen olisi traktoriin asennettu. Velvoite ei koskisi ajoneuvoa hiljaisella nopeudella kuljettavaa postin, sanomalehtien tai muiden useaan paikkaan jaettavien tavaroiden jakajaa, eikä jätteiden tai muiden useasta paikasta kerättävien tuotteiden kerääjää, jos turvavyön käyttämisestä on kuljettajalle huomattavaa haittaa.

12) Moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja ei saisi ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään. Matkapuhelinta voisi pitää ajossa kädessä, mutta siihen puhuminen kädessä pitämällä olisi kiellettyä. Ajoneuvon kuljettaja saisi käyttää ajoneuvon hallintaa tarvittavaa laitetta ajon aikana, esimerkiksi navigaattoria. Muuta kuin hallintaa tarvittavaa teknistä laitetta saisi käyttää, jos se ei haittaisi kuljettamista.

 

13) Pakettiauton ja matkailuauton ajoneuvokohtaisesta nopeusrajoitusta luovuttaisiin. Nykyisin rajoitus on ajoneuvotyypistä riippuen 80–100 kilometriä tunnissa. Alle 750 kilon keskiakseliperävaunun vetonopeus nostettaisiin 100 kilometriin tunnissa. Tällöin edellytettäisiin perävaunujen kytkennöissä varmistuskaapeli, joka estää perävaunun irtoamisen tai kytkee perävaunun jarrut irtoamistilanteessa.

14) Talvirengasmääräyksiä uudistettaisiin vastaamaan Suomen vaihtuvia keliolosuhteita. Uuden lain mukaan talvirenkaita olisi käytettävä ajoneuvoissa, jos sää tai keli sitä edellyttäisi marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana.

Rengasmääräysmuutos tarkoittaisi käytännössä, että talvikuukausina, mikäli sää tai keli ei talvirenkaiden käyttöä edellyttäisi, ajoneuvossa voisi käyttää myös kesärenkaita.

Nastarenkaiden käyttöaikaa yksinkertaistettaisiin. Niitä saisi käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Nastarenkaita voisi kuitenkin käyttää milloin tahansa, jos keli niitä edellyttäisi.

Liikenteenvalvoja eli käytännössä poliisi määrittelisi yksittäistapauksessa, olisiko olosuhde sellainen, että talvirengasta olisi käytettävä.

 

15) Rikesakkoihin ja sakkomenettelyyn liittyvästä järjestelmästä tieliikenteen käyttäytymissääntelyssä luovuttaisiin ja säädettäisiin uusi liikennevirhemaksu.

Ehdotettava virhemaksu voitaisiin määrätä esitettävässä laissa määriteltyjen liikennerikkomusten rangaistuksena tienkäyttäjälle, jos teosta ei muualla laissa säädettäisi ankarampaa rangaistusta. Uusi virhemaksu olisi rikesakon kaltainen kiinteä maksu. Virhemaksun suuruus vaihtelisi tienkäyttäjäryhmän mukaan 20–400 euron välillä. Korkeimpia maksut olisivat ylinopeusrikkomuksissa.

Koska laki tulisi voimaan?

LVM:n tavoite on antaa hallituksen esitys eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2017. Uuden lain voimaantulo riippuu eduskuntakäsittelyyn kuluvasta ajasta.

Esitysluonnos sisältää myös siirtymäaikoja. Esimerkiksi liikennevirhemaksun kohdalla siirtymäaika olisi kaksi vuotta lain voimaantulosta. Uuteen järjestelmään siirtyminen edellyttäisi myös tietojärjestelmämuutoksia, joiden tekeminen vaatisi aikaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?