VM ja LVM nokitelleet autoverosta ennenkin – muistatko vielä tämän erikoisen luksusauto-sumutuksen vuodelta 2014? - Autot - Ilta-Sanomat

VM ja LVM nokitelleet autoverosta ennenkin – muistatko vielä tämän erikoisen luksusauto-sumutuksen vuodelta 2014?

Liikenneverkkoselvityksen myötä valtiovarainministeriön (VM) ja liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) välille puhjennut erikoinen sanasota ei ole lajissaan ensimmäinen.

Ovelasti koostetulla listalla valtiovarainministeriö antoi ymmärtää, että tavallinen kansa hyötyisi autoveron poistosta vain 3000-4000 euroa ja luksusautoja ostava asiakaskunta puolestaan vähintään 120000 euroa. Tosiasiassa ”tavisautolistan” hinnat olivat tilastollisia mediaaneja ja ”luksusautojen” listaan VM oli kasannut kalleimmat löytämänsä yksittäiset esimerkit.

27.1.2017 10:19

Kyseiset ministeriöt ovat nimittäin nokitelleet toisiaan autoilun verotukseen liittyen ennenkin, niin julkisuudessa kuin siltä piilossakin.

Omista kannoista kiinni pitäminen on mennyt vuosien varrella välillä niin pitkälle, että virkamiehet ovat tehneet ja teettäneet pahimmillaan suorastaan tarkoitushakusia papereita.

Siis sellaisia, joiden tarkoitus ei ole ensisijaisesti tarjota neutraalia tietoa päätöksenteon tueksi vaan ilmiselvästi vain ohjata käsiteltävää asiaa jo valmiiksi hyväksi katsottuun suuntaan.

Eräs tällaisista tapauksista oli Valtiovarainministeriössä vajaat pari vuotta sitten laadittu muistio VM/VO/JM 18.3.2015, jossa arvioitiin autoveron poistamisen vaikutuksia.

Mainitussa muistiossa oli kaksi listaa, joista ensimmäisessä esiintyi kymmenen kappaletta Suomessa erittäin suosittuja automalleja Skoda Octaviasta Toyota Yarikseen ja Ford Focukseen. Listaa katsomalla sai vaikutelman, että autoveron poisto hyödyttäisi ”tavallista kansalaista” noin 3000-5000 euron verran.

Listan oheistiedoissa kerrottiin, että Skoda Octavian autoverojen mediaani oli 5633 euroa, Toyota Auriksen 5431 euroa ja Volkswagen Passatin 7206 euroa.

Summat tuntuivat kohtalaisen pieniltä siihen nähden, että Suomessa myytyjen uusien autojen keskimääräinen autovero oli tuolloin 7200 euroa.

VM:n tarkoitushakuisesta muistiosta kanneltiin aikanaan aina eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle saakka. Kuvassa Toyota Auris - Saksan kilvissä.

Tässä yhteydessä on huomioitava, että ”keskimääräinen”, ”keskiarvo” ja ”mediaani” eivät tarkoita samaa asiaa. Keskiarvo saadaan laskemalla kaikki maksetut verot yhteen ja jakamalla summa myytyjen autojen määrällä.

Mediaani puolestaan määritellään niin, että laittamalla kaikki maksetut verot samalle janalle, mediaanin vasemmalla ja oikealla puolella on yhtä paljon toteutuneita suorituksia.

Tarkoitushakuinen toinen lista – termit sotkettiin ja listalta poimittiin vain huippumallit

Toinen samaan muistioon liittyneistä listoista oli nimeltään ”eräiden kalliiden autojen hintoja ja verosisältöjä vuonna 2014”. Kyseisellä listalla oli niin ikään kymmenen kappaletta autoja hintoineen, mutta tästä listasta VM oli jättänyt myytyjen autojen lukumäärän pois.

Eikä se ollut ainoa ihmetystä herättävä asia.

Listalta löytyi lisäksi erittäin epämääräisesti kirjattuja autoja, kuten ”Mercedes-Benz S” jonka hinnaksi oli ilmoitettu 369412 euroa. Toinen esimerkki oli Porsche 911, jonka hinnaksi kerrottiin 373877 euroa. Audi A8:n hinnaksi listalla mainittiin puolestaan 295505 euroa.

 Mitähän valtiovarainministeriö ajaa tällä sumutusyrityksellään takaa, IS kysyi tuolloin.

Annettu lista antoi siis ymmärtää, että ”perusautolistan” tapaan kyseessä olisi mediaanihinta, vaikka tosiasiassa Valtiovarainministeriö oli poiminut listaukseensa yksittäisiä autoja aivan hintahaitarin yläpäästä.

Esimerkkinä S-sarjan Mercedeksen hinnat ja myynnin painopiste olivat jo tuolloin Suomessa siinä päässä, josta hinnat alkavat. Halvimmillaan S-sarjalaisen rattiin pääsi 117542 eurolla.

VM:n ilmoittamalla 369 412 eurolla sai omakseen jotain aivan muuta, eli sarjan kalleimman Mercedes-Maybach 600:n, jonka lisäksi autoon pystyi valitsemaan lisävarusteita vielä yli 20 000 eurolla!

Sama kuvio koski myös Porschea, Audia ja muistakin ns. ökylistan autoja.

Audi A8:n kohdalla listaus meni jo suorastaan metsään. Hinnaston kallein Audi A8 maksoi silloin 258181 euroa, eli melkein 40000 euroa vähemmän kuin VM:n listaama auto – ja koko ajan kannattaa muistaa, että listalta saa äkkiseltään vaikutelman että kyseessä olisi ”mediaanihinta”.

Ovelasti koostetulla listalla ministeriö siis antoi ymmärtää, että autoja ostava tavallinen kansa hyötyisi autoveron poistosta vain 3000-4000 euroa, ja luksusautoja ostava asiakaskunta puolestaan vähintään 120000 euroa. Todellisuus oli jo silloin aivan toista luokkaa, eli oikein laskettujen hintojen ja esimerkkien ero olisi ollut paljon pienempi.

Myös arvonlisäverot ”unohtuivat” veroeksperteiltä

Kiistatonta toki on ja oli myös silloin, että ”tavallinen ostaja” tuskin pystyisi tai haluaisi autoveron kadottuakaan ostamaan 369000 euron Mercedestä 220000 euron alennetullakaan hinnalla.

Se kuitenkin VM:ltä ”unohtui”, että jos kyseisiä erikois-Mersuja myytäisiin Suomessa veronpoiston jälkeen arviolta 10-15 kappaletta eikä nykyistä noin yhtä kappaletta vuodessa, olisi lopputuleman arvonlisäverotuotto suoraan valtion kassaan huomattavasti lähtötilannetta suurempi.

Voi ehkä epäillä, että veroekspertit jos ketkä arvonlisäveropotentiaalin tunsivat.

Ehkä juuri siksi muistion sanallisessa osiossa VM yritti vielä väittää, että ”arvonlisäverotuksella ei muutoksessa olisi merkitystä, sillä autovero ei enää kuulu arvonlisäveropohjaan”.

Erikoista, sillä väite ei ollut pitänyt paikkaansa vuoden 2009 jälkeen, sillä autoveron määrä lasketaan nykyään kuten laskettiin myös vuonna 2015 arvonlisäverollisesta hinnasta.

Mitähän valtiovarainministeriö ajaa tällä sumutusyrityksellään takaa, IS kysyi tuolloin. Nyt on hyvä todeta, että varmastikin sitä, ettei autovero vain poistuisi, olisipa siinä sitten järkeä tai ei.

Oikein epäilevä Tuomas voisi myös kysyä, haluttiinko muistiolla vaikuttaa peräti ovella kolkuttaviin eduskuntavaaleihin joissa autovero ehtikin sittemmin nousta aina vaaliteemaksi saakka. Toivottavasti ei.

Joka tapauksesta kyseisestä muistiosta kanneltiin aikanaan aina eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle saakka.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?