Yksinkertainen ratkaisu tienhoidon rahoitusongelmaan – voiko budjettivaje ratketa näin? - Autot - Ilta-Sanomat

Yksinkertainen ratkaisu tienhoidon rahoitusongelmaan – voiko budjettivaje ratketa näin?

Paremmalla tienhoidolla valtio säästää satoja miljoonia euroja vähempinä onnettomuuksina.

Suomen tieverkoston korjausvelka on kasvanut jo noin kahteen ja puoleen miljardiin euroon.

24.1.2017 12:58

Liikenne- ja viestintäministeriön nyt jo keskeytetyn liikenneverkkoselvityksen eräitä tärkeimpiä alulle panevia epäkohtia on ollut tieverkoston ylläpidon ja kehittämisen rahoitusvaje. Teiden hoitoon ei siis ole liiennyt tarpeeksi rahaa, vaikka huonoilla teillä – kuten huonokuntoisilla, vanhanaikaisilla autoillakin – on selkeä yhteys tieliikenneonnettomuuksiin ja myös niissä vakavasti loukkaantuneisiin.

Onnettomuuksien jälkihoito tulee yllättävän kalliiksi.

Yhden liikennekuoleman laskennalliseksi kustannukseksi yhteiskunnalle Liikenne- ja viestintäministeriö on tuoreessa selvityksessään laskenut noin kaksi miljoonaa euroa, ja yhden vakavan liikenneloukkaantumisen kustannukseksi jopa yli puoli miljoonaa euroa. Luvut ovat hätkähdyttävän suuria.

Lisää rahaa tieverkkoon

Suomen tieverkoston korjausvelka on kasvanut jo noin kahteen ja puoleen miljardiin euroon, vaikka autoilijoilta kerätään vuosittain kaikkiaan lähes kahdeksan miljardia euroa erilaisina veroina.

Teiden hoitoon on kuitenkin päätynyt tästä vain osa. Tämän vuoden talousarvioesityksen mukaan tieverkon ylläpitoon ja kehittämiseen on varattu 1,9 miljardia euroa.

Tieverkoston korjausvelan lyhentämiseen on haettu noin 300 lisämiljoonaa vuosittain.

Liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016 – 2018, josta 100 miljoonaa käytettiin viime vuonna. Tälle vuodelle on käytössä 200 miljoonan euron rahoitus. Lisärahoituksella on tarkoitus pysäyttää korjausvelan kasvu ja kääntää velka laskuun.

Vähemmän menehtyneitä

Ennakkoarvioiden mukaan tieliikenteessä menehtyi viime vuonna noin 235 henkilöä, mikä on peräti 30 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tilastoihin päätyviä loukkaantumisia tapahtui arviolta noin 6 000, mikä on nelisensataa edellisvuotta vähemmän.

Näin ollen yhteiskunnalta säästyi varoja yhteensä peräti 260 miljoonaa euroa, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä.

Varmoja syitä yllättävän positiiviseen onnettomuuskehitykseen on vaikea suorilta käsin osoittaa, mutta autokannan hitaallakin vaihtumisella on varmasti vaikutuksensa. Lisääntyvät turvalaitteet ovat oikeasti hyödyllisiä.

Verkkaisesti alkanut tieverkon kunnon kohentuminenkin lienee vaikuttanut jonkin verran.

Budjettivaje kuntoon vähemmin onnettomuuksin

Suomi on sitoutunut EU:n jäsenvaltiona puolittamaan tieliikennekuolemat ja vähentämään loukkaantuneiden määrän neljänneksellä vuodesta 2010 vuoteen 2020. Tavoitteena on, että vuonna 2020 tieliikennekuolemia tapahtuisi enintään 136 ja tieliikenteessä loukkaantuneita olisi enintään 5 750.

Olemme tällä hetkellä noin sadan säästyneen hengen päässä tavoitteesta. Loukkaantuneissa tavoiteluku on 250 onnettomuuden päässä, mutta suhteellisesti jo tavoitetta lähempänä.

 Luvut ovat hätkähdyttävän suuria.

Kun näistä luvuista lasketaan yhteiskunnalle säästyvät kulut, saadaan summaksi 325 miljoonaa euroa. Sillä kuitataan tieverkon korjausvelkaa vuosittain ilman mitään muita lisätoimia. Kun viime vuonna säästöä kertyi 260 miljoonaa, ei uusi tavoite kuulosta lainkaan mahdottomalta.

Kunhan tieverkoston kohentuminen saadaan kunnolla vauhtiin tänä ja ensi vuonna, alkaa positiivinen kehitys ruokkia itseään. Voisiko ratkaisu rahapulaan todella olla näin yksinkertainen?

Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?