Autovero poistui Ruotsissa 20 vuotta sitten – ja mitä siitä seurasi? - Autot - Ilta-Sanomat

Autovero poistui Ruotsissa 20 vuotta sitten – ja mitä siitä seurasi?

Viime päivinä tapetilla ollut tieliikenteen kokonaismullistus on nostanut esiin myös ajatuksen autoverosta luopumisesta. Länsinaapuri Ruotsi poisti autoveron 20 vuotta sitten.

19.10.2016 11:45

Suomi liittyi EU:hun reilut 20 vuotta sitten, yhdessä Ruotsin kanssa.

Suomessa valuutta oli kytketty ERM:iin jo aiemmin, mutta Ruotsi jätti oman kruununsa kellumaan. Moni asia taloudessa sekä mikro- että makrotasolla muuttui vuosien mittaan, mutta Suomessa yksi asia jäi ennalleen: autovero.

Suomi on yksi niistä harvoista EU-maista, joissa peritään edelleen autoveroa. Meillä uuden tai käytetyn auton maahan rekisteröinnistä perittävä vero perustuu nykyään laskennallisesti auton päästöihin: mitä korkeampi kulutus ja sitä myöden myös hiilidioksidipäästöt, sen suurempi osuus auton kauppahinnasta on veroa.

Suuripäästöisistä autoista vero on siis korkeampi sekä euromääräisesti että suhteellisesti. Aiemmin autovero perustui auton hankintahintaan.

Ruotsi puolestaan luopui autoverosta kesällä 1996, noin puolitoista vuotta EU:iin liittymisensä jälkeen. Eri ajoneuvoluokilta vero poistettiin asteittain vuosien 1996–2000 välillä. Aivan ensimmäisenä vero lähti henkilöautoilta, ja toteutustapana oli nimenomaan paljon puhuttu ”yhdessä yössä”.

Ruotsi luopui autoverosta kesällä 1996.­

Suurimpana taustavaikuttajana oli Ruotsin viranomaisten pelko autoveron sovittamisesta EU-lainsäädännön mukaiseksi, vero kun sinänsä sotii EU:n perussopimusta vastaan, vaikka esimerkiksi Suomi on koeponnistanut oman autoveronsa periaatetasolla EY-tuomioistuimessa. Autovero on todettu lailliseksi – siis periaatetasolla.

Käytännössä Suomi on kuitenkin istunut EY:n leivättömän pöydän ääressä monta kertaa siitä, millä tavalla veroja on kerätty. Kuuluisin tapaus on tietysti verosta kerätty arvonlisävero, joka tosin nimettiin ei-arvonlisäveroksi. Tämä tuomittiin laittomaksi, ja Suomi joutui luopumaan arvonlisäveronomaisesta verostaan. Tuontiauton hinnan päälle laskettavaa veroa tämä ei kuitenkaan nakertanut, sillä autoveroa nostettiin vastaavilla prosenttiosuuksilla.

Senkin jälkeen Suomi on joutunut useaan kertaan taistelemaan kansalaisiaan vastaan eri oikeusasteissa. Rahat keräävä valtiovarainministeriö ja kättä ojentavana rahastajana toimiva Tulli joutuvat muuttamaan käytäntöjään nykyään noin kerran vuodessa, kuitenkin onnistuen aina kompastelemaan veronkeruuasiassa.

Autovero on nostanut Suomessa uusien ja käytettyjen autojen hinnat lähestulkoon Euroopan korkeimmalle tasolle, mikä on vastaavasti vaikuttanut myös autojen kauppaan.

Ruotsissa maksetaan Göteborgissa ja Tukholmassa tietulleja.­

Suomessa 5,5-miljoonainen kansa, joka asuu pitkien etäisyyksien maassa, ostaa vuodessa 108 000 uutta autoa, kun 9,5-miljoonainen Kansankoti kättelee vuositasolla kaupat 345 000 uudesta autosta. Ruotsalainen tosin maksaa Göteborgissa ja Tukholmassa tietulleja, eli maksut määräytyvät myös käytön mukaan – ja siellä missä on myös julkista liikennettä, saa yksityisesti autoileva varautua maksamaan hieman enemmän ajelustaan.

Ruotsalainen siis ajaa selvästi suomalaista uudemmalla, turvallisemmalla, vähäpäästöisemmällä ja edullisemmalla autolla. Tosin, ruotsalainen käyttää siihen todennäköisesti saman summan rahaa kuin suomalainenkin, saapahan vaan enemmän rahalleen vastinetta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?