Autot

Helsingin seudun kauppakamari huolissaan – ”Liikenneverkon korjausmäärärahat kiertävät seudun kaukaa”

Julkaistu:

määrärahat
Liikenneverkko on rapistunut viime vuodet nopeammin kuin sitä on ennätetty korjata.
Valtio käynnisti korjausvelan supistamiseksi kuluvan vuoden alussa kolmivuotisen korjausvelkaohjelman.

Aiemmin päätetyllä 600 miljoonan euron ohjelmalla korjataan huonokuntoisia väylärakenteita. Kesäkuussa myönnettiin lisäksi 364 miljoonaa euroa perusväylänpitoon ja yksityisteiden peruskorjauksiin.

Korjausvelkaohjelman 600 miljoonan euron potista vain 10 prosenttia, eli noin 60 miljoonaa euroa kohdistuu Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimalle tieverkolle, joka kattaa Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat. Teiden ja ratojen kunnostukseen varatuista 264 miljoonasta eurosta Uudenmaan alueelle kohdistuu vain 60,1 miljoonaa euroa.

– Liikenneinvestointien ja perusväylänpidon rahoituksen lähtökohtana tulee olla yhteiskunnan varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Verovarat on kohdistettava niiden tuottavuusvaikutusten ja alueiden tuotantoedellytysten mukaisesti, huomauttaa johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Uudenmaan ELY-alueen osuus rahoituksesta riittämätön”

Uudenmaan ELY-keskuksen alueen osuus koko Suomen BKT:sta on 44 prosenttia, erittäin vilkasliikenteisistä teistä 56 prosenttia, liikennesuoritteesta 33 prosenttia ja tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta 25 prosenttia. Kuluvana vuonna esimerkiksi perusväylänpidon rahoitus samalla alueella on kuitenkin vain 19 prosenttia koko maassa käytettävästä perusväylänpidon rahoituksesta.

Korjausvelkaohjelman ja perusväylänpidon lisärahoituksen mahdollistamat korjaustoimenpiteet ovat yritysten näkökulmasta välttämättömiä. Tavara-, asiointi- ja työmatkaliikenteen sujuvuuden turvaaminen edellyttää ennen kaikkea olemassa olevan liikenneverkon rapistumisen pysäyttämistä.

– alitettavasti rahoituksen kohdistaminen ei ole järkevässä suhteessa Helsingin metropolialueen merkitykseen koko Suomen menestykselle ja hyvinvoinnille. Suomen ylivoimaisesti tärkeimmän talousalueen saama rahoitus on hämmästyttävän vähäinen. Aluepoliittisten näkökulmien sijasta korjaustoimenpiteet pitäisi kohdistaa ensisijaisesti väyliin, joilla on paljon liikennettä ja joiden varrella luodaan kasvua ja bruttokansantuotetta, Pakarinen toteaa.

Ota kantaa

Pitäisikö tiemäärärahoja kohdistaa enemmän maakuntiin vai pääkaupunkiseudulle?

Maakuntiin 70% Pk-seudulle 30%
Ääniä yhteensä 4322

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt