Merkittävimmät erot löytyivät pyöräilevien liikennejärjestelyistä. Liikenneturvallisuusviranomaisten mukaan muun muassa suojatiejärjestelyiden ja pyörätien jatkeen merkitsemisessä Tanskasta ja Ruotsista voisi ottaa mallia myös Suomeen.
Selvityksessä vertailtiin Ruotsin, Tanskan ja Suomen lainsäädäntöä, suunnitteluohjeita sekä käytännön liikenneratkaisuja.
Lainsäädännössä merkittävimmät erot koskevat pyöräilijöiden liikennejärjestelyjä. Tanskassa pyöräilijöiden on käytettävä oikeanpuoleista pyörätietä, ellei toisin ole merkitty. Suomessa ja Ruotsissa tällaista rajoitusta ei ole.
Tanskassa pyörätien jatke merkitään ainoastaan silloin, kun autoilijoilla on väistämisvelvollisuus pyöräliikenteeseen nähden. Tanskalainen käytäntö tekee väistämissäännöistä selkeämmät, ja oikeanpuoleisen pyörätien käyttäminen parantaa pyöräilijöiden havaittavuutta.
Eroja myös pyöräilyä koskevissa suunnitteluohjeissa
Myös suunnitteluohjeiden osalta merkittävimmät erot koskevat pyöräilyä. Tanskassa käytetään kaksisuuntaisia pyöräteitä huomattavasti harvemmin, ja silloin kun niitä käytetään, tulee niiden kaksisuuntaisuudesta olla erikseen merkitty. Tämä kuvastaa lainsäädännössäkin määriteltyä pyöräilijöiden paikkaa muun liikenteen ajosuunnan mukaisesti.
Tanskassa jalan ja pyörällä liikkuvien väylät erotetaan toisistaan huomattavasti yleisemmin kuin Suomessa ja Ruotsissa, sillä Tanskassa polkupyöräily käsitetään selkeämmin ajoneuvoliikenteenä eikä osana niin sanottua kevyttä liikennettä.
– Selvitys tuki entisestään käsitystä siitä, että pyöräilyn ja kävelyn turvallisuuden parantaminen vaatii suomalaiselta liikennesuunnittelulta uudistamista. Yksiselitteiset ja selkeät käytännön liikenneratkaisut ohjaavat myös jokaista liikkujaa toimimaan liikennetilanteissa oikein ilman turhaa arpomista, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen toteaa.
Selkeämmät suojatiejärjestelyt ja pyörätien jatkeet sopisivat myös Suomeen
Tanskassa suojateitä merkitään selvästi vähemmän kuin Suomessa. Suojateiden määrää tulee Suomessakin tarkastella Liikenneturvan mukaan kriittisemmin. Suojateitä tulisi merkitä vain sellaisiin paikkoihin, joissa niitä todella tarvitaan, ja rakentaa liikenneympäristö sellaiseksi, että se tukee suojateiden havaittavuutta ja hillitsee ajonopeuksia.
Suojatien sijasta voisi nykyistä useammin olla merkitsemätön ylityspaikka, jolla jalankulkijoilla ei ole suojatieoikeuksia, mutta silti esimerkiksi keskisaareke jaksottamaan jalankulkijan tien ylitystä.
Myös pyöräilijöiden ylityspaikkojen suunnittelussa ja merkitsemisessä on kehitettävää. Suomessa ja Ruotsissa on tapana sijoittaa pyörätien jatkeet säännönmukaisesti suojateiden yhteyteen. Tämä vaikeuttaa pyöräilevillä paitsi tarkoituksenmukaisen reitin valintaa myös väistämisvelvollisuuksien hahmottamista.
Tanskassa pyörätien jatke yleensä kulkee risteyksen yli melko suoraviivaisesti autoliikenteen ja suojatien välissä. Ruotsissa on tavanomaisen pyörätien jatkeen lisäksi yhtenä vaihtoehtona mahdollisuus merkitä pyöräilijälle suojatiemerkkiä vastaavalla liikennemerkillä osoitettu ylityspaikka, jossa autoilevalla on väistämisvelvollisuus pyöräilevään nähden.
Käyttöön Tanskan ja Ruotsin malli?
Suomessakin voitaisiin nykyisten kaltaisten pyörätien jatkeiden ottaa käyttöön Tanskan ja Ruotsin mallin mukainen väistämisvelvollisuuksien perusteella merkittävä pyörätien jatkeen merkintä.
Pyörätien jatkeiden merkitsemisestä jokaisen pyörätietä koskettavan suojatien yhteydessä voitaisiin niin ikään Liikenneturvan mukaan luopua ja sen sijaan merkitä pyörätien jatkeet vain sellaisiin paikkoihin, joissa ne ovat tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia.
Myös pyörätieltä ajoradalle siirtymistä tulisi rakenteellisesti helpottaa silloin, kun se liikennesääntöjen ja reitin vuoksi on tarpeellista, Liikenneturva katsoo.
