Autot

IS selvitti: ”Suomen vaarallisin tie” onkin keskimääräistä turvallisempi – silti asennettiin 35 peltipoliisia!

Julkaistu:

NOPEUSVALVONTA
Syötettiinkö Trafin johdolla julkisuuteen virheellistä tietoa Kehä I:stä?
Trafin, ELY-keskuksen ja VTT:n viikon takaisessa tiedotustilaisuudessa polkaistiin käyntiin Kehä I:n kameravalvonta, jota edelliset viikot oli valmisteltu asentamalla 35 kameratolppaa reilun 24 kilometrin mittaiselle Kehä I:lle.

Viranomaistahot perustelivat Suomen tiheintä nopeusvalvontakameraverkkoa liikenneturvallisuuden lisäämisellä.

IS selvitti tilastojen avulla, miten vaarallinen tie oikeasti onkaan

Kehä I:llä liikkuu vuorokaudessa 90 000 ajoneuvoa, mikä tarkoittaa, että vuositasolla sitä pitkin ajaa 32,8 miljoonaa ajoneuvoa. Liikenneonnettomuuksia Kehä I:llä tapahtuu vuodessa 240 kappaletta, Niissä loukkaantuu vuosittain 40 ihmistä. Poliisi ilmoitti, että tilastollisesti liikennekuolemia Kehä I:llä tapahtuu vuodessa 0,87 kappaletta.

Jos nämä luvut suhteutetaan koko maan huomattavasti harvalukuisempaan liikenteeseen, nähdään mielenkiintoinen trendi. Viime vuosina Suomessa on tapahtunut vuodessa 30 000–35 000 liikenneonnettomuutta, joissa on loukkaantunut vähän vuodesta riippuen 5 000–6 000 ihmistä. Vuonna 2015 onnettomuuksissa loukkaantui alustavien tietojen mukaan 6 373 henkeä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kuolonuhrien määrä on vuosien ajan jo ollut laskussa. Vuonna 2015 tieliikenteessä kuoli 273 ihmistä.

Kehä I on keskimääräistä turvallisempi

Kehä I:n onnettomuuksista siis joka kuudennessa onnettomuudessa tulee poliisin rekisteröimiä henkilövahinkoja. Sen sijaan koko maan onnettomuustilastoja tarkastellessa voidaan havaita, että kaikissa kolareissa henkilövahinkoja tapahtuu joka viidennessä kolarissa.

Toisin kuin viranomaistahot antavat ymmärtää, ei Kehä I olekaan Suomen vaarallisin tieosuus, vaan keskimääräistä siis selvästi turvallisempi, mitä tulee loukkaantumisen todennäköisyyteen.


Liikennevakuutuskeskuksen yhteyspäällikkö Tapio Koisaari kertoo, että vuosien 2011–2015 välillä Kehä I:n onnettomuuksissa on kuollut yksi ihminen ja loukkaantunut vakavasti yksi ihminen. Kummatkin erilliset tapaukset olivat moottoripyöräilijöitä, joilla tietysti suojattomuutensa vuoksi on muutenkin selvästi autoilijoita suurempi riski kuolla tai loukkaantua tieliikenteessä.

Viiden vuoden tarkastelujaksolla siis Kehä I:n liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä ei olekaan poliisin ilmoittama 0,87 vuotta kohti, vaan 0,2 kuollutta vuotta kohden.

– Kehä I on siinä mielessä hyvä, että sen nopeusrajoitukset ovat järkeviä. Tarkoitan tällä sitä, että ajosuunnat on erotettu toisistaan, eikä siellä ole 100 km/h nopeusrajoitusalueita. Selvästi vaikeita liikenteen sekoittumisalueita siellä kyllä on, kuten Leppävaaran tunnelin alue jossa liitytään ja poistutaan väylältä. Siinä saadaan aika isoja ruuhkia välillä aikaan, Koisaari toteaa.

Keskinopeusvalvonta – suosikki vai ei?

Koisaari väläyttää myös nykyisen pistevalvonnan sijaan keskinopeusvalvontaa Kehä I:lle.

– Kyllä keskinopeusvalvonta olisi kaikkien toiveissa, niin kansalaisten kuin viranomaistenkin. Kun liikennevalvontatilanteissa sakot saavilta kansalaisilta on kysytty pistevalvonnan ja keskinopeusvalvonnan välillä, niin iso osa valitsisi silloin keskinopeusvalvonnan. Se poistaisi niin kutsutut hetkelliset ylitykset, joita voi syntyä ohituksissa tai tien notkelmissa, Koisaari sanoo.

Onnettomuuksien ajankohdat merkityksellisiä

Helsingin poliisi ei aiemmin kommentoinut Kehä I:n kolarien ajankohtia mitenkään. Autoliiton toimitusjohtajan Pasi Niemisen mukaan Kehä I:n kolareista 80 prosenttia tapahtuu aamuisin klo 7–9 sekä iltapäivisin klo 15–17.

– Olemme kysyneet poliisilta miten monessa Kehä I:n onnettomuudessa tärkeimpänä syynä oli ylinopeus, vastasi poliisi, ettei se tiedä. Moottoripyöriin kameravalvonta ei edes vaikuta. Jos kaikki Suomen tiet olisivat kuin Kehä I, niin olisimme lähellä ihanteellista tilannetta jossa kukaan ei kuolisi tieliikenteessä, Nieminen miettii.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt