IS koeajossa kaksi töpselistä ladattavaa luksusmaasturia: Verosuunnittelijan unelmia, mutta mistä joutukaan tinkimään... - Autot - Ilta-Sanomat

IS koeajossa kaksi töpselistä ladattavaa luksusmaasturia: Verosuunnittelijan unelmia, mutta mistä joutukaan tinkimään...

Moni kalliimman pään katumaasturi on tätä nykyä hankittavissa myös ladattavana versiona. Sellaisia ovat myös uunituoreet Mercedes-Benz GLE 500 e ja Volvo XC90 T8, jotka kumpikin tarjoavat suuria ylellisyyksiä ja pieniä CO2-lukuja.

Volvo XC90 T8 on varustettu kahdella moottorilla, joista turboahdettu kaksilitrainen bensiinikone tuottaa voimaa etuakselille. Taka-akselin pyörittämisestä vastaa 82-heppainen sähkömoottori.

24.1.2016 8:46

Mutta mistä alhaisia verogrammoja hamuava lataushybridin ostaja joutuu tinkimään – vai joutuuko mistään?

Aloitetaanpa tiloista. Ladattavuuden vaatimat ajoakut vievät ensinnäkin litroja kummastakin autosta. Volvossa nipistys on vielä minimaalinen, mutta Mercedeksessä hävikki todella tuntuu.

Mersun GLE 500 e:n kulkupuolesta huolehtii bensakäyttöinen V6 sekä vaihteiston yhteyteen asennettu sähkömoottori. Kokonaisuus on ruudikas, mutta tilasuunnittelu paljastaa ettei autoa ole alkujaan suunniteltu lataushybridiksi.

Käytännössä Mersun tavaratila on suuren akkupuntin vuoksi tavallista diesel-GLE:tä huomattavasti matalampi ja nostokorkeuttakin on tarjolla lähes metri!

Mercedeksessä tavara- tilan käytettävyyttä rasittaa pistokehybridin vaatima akkumöykky. Tilaa ei saa tasaiseksi, ja Volvo-tyyliset lisä- penkitkin puuttuvat.

Volvossa akut ja muu sähkötekniikka on sijoitettu tilankäytön kannalta viisaammin, eli pitkälti auton keskitunneliin. Arjen osalta olennaisia litroja on Volvossa hävinnyt vain tavaratilan lattian alla olevasta toisarvoisesta lokerosta.

Ladattavuus ja sähkökäyttöisyys ovat Volvon tapauksessa vaikuttaneet myös auton nelivedon toteutukseen.

Volvon ohjaamo tarjoaa huippuluokan ilmavuutta ja ylellistä, pitkälti omanlaistaan tunnelmaa.

Mersussa pyörien neliveto toimii kuten diesel- ja bensamalleissakin eli perinteikkään hienosti ja ilman viiveitä, mutta Volvoa vaivaa erityisesti liukkaalla talvikelillä ilmenevä jatkuva tarve ajotilavalitsimen naputteluun. Tämä johtuu siitä, että Volvossa takapyörät saavat vetonsa sähkömoottorilta ja etupyörät taas bensakoneesta.

Kitkarenkaat ja vaihtelevan liukas tienpinta tuottavat Volvon voimalinjalle töitä. Kuljettaja pääsee taiteilemaan pidon ja kulutuksen välillä.

Jos Volvoa ei manuaalisesti käske nelivedolle, muodostuu T8:n talviajotunnelmasta varsin sekava. Käytännössä mikäli esimerkiksi sähköä ensisijaisesti käyttävä Pure-ajotila on käytössä, XC90 T8 sutaisee liukkaassa kaupunkiristeyksessä pelkillä takapyörillään ja heittää helposti perää. Etuveto tulee toki mukaan, mutta viiveellä.

Sadan tonnin luksusmaasturista puhuttaessa pitäisi olla selvää, että tämäntyylinen niljakka eteneminen ei yksinkertaisesti saisi kuulua pirtaan.

Volvon suurikokoinen kosketusnäyttö on lukuisine toimintoineen nätti kuin karkki, mutta kerää sormenjälkiä ja vaatii myös verraten runsaasti opettelua.

Toki kuten jo todettua, ominaisuus katoaa parilla valitsimen näpäytyksellä, mutta silloin mukaan peliin tulee myös ladattavan hybridin kulutushyötyä syövä bensakone.

Jos mahdollisimman matalan energiankulutuksen malttaa sysätä mielestään, niin potkua isoista lataushybrideistä kyllä löytyy.

Tähtikeulan ohjaamo ei eroa perusmallista. Vain huomaamaton ajomoodin valinta- nappula paljastaa, että nyt istutaan lataushybridissä.

Sähkön ja bensan yhtäaikaisen tehokäytön mahdollistama raju vääntö saa kaasunpolkaisijan tuntemaan kummassakin autossa olonsa varsin urheilulliseksi.

Volvoon kuuluu Mercedeksestä poiketen myös kuudes ja seitsemäs istuinpaikka, jotka taittuvat pienellä kädenliikkeellä myös tasaiseksi tavaralattiaksi.

Lataushybridien tarjoamat kompromissit eivät silti vielä lopu. Sellaiseksi voi laskea seuraavaksi kumimaisen jarrutuntuman, joka on suoraa seurausta autojen sähkötaloudellisuuden vaatimasta jarruenergian talteenotosta.

 Sadan tonnin luksusmaasturista puhuttaessa pitäisi olla selvää, että tämäntyylinen niljakka eteneminen ei yksinkertaisesti saisi kuulua pirtaan.

Sporttijarrujen ohella lataushybridin ostaja joutuu tyypillisesti tinkimään myös vetopainoista. Esimerkiksi GLE-Mersun tapauksessa perinteisemmällä voimanlähteellä saisi hinata hybridimallin 2000 kg:aan rajoitetun perävaunupainon sijasta täyttä 3500 kg:n kuormaa.

Ärsyttävintä antia ovat kuitenkin luvatut kulutukset, joihin pääseminen vaatii molemmissa autoissa hyvin tiuhaa lataamista. Säästäminen on vähänkin pidemmillä matkoilla vaikeaa, sillä raskaat maasturit kulkevat täysilläkin ajoakuilla vain muutaman kymmenen kilometriä kerrallaan.

Molemmissa autoissa voi valita, haluaako auton pakottaa käyttämään maksimaalisesti sähköä juuri nyt vai säästääkö akkujen varausta mieluummin esimerkiksi edessä olevaan kaupunkiajoon.

Mikäli lataaminen ei syystä tai toisesta aina onnistu tai sen jättää vaikkapa laiskuuttaan tai kiireessä silloin tällöin tekemättä, kohoavat janoisuuslukemat kovin korkealle. Erityisen huonosti tyhjäakkuiselle katumaasturille sopii kaupunkiajo, jossa tehokas bensakone ja korkea omapaino pääsevät näyttämään huonoimpia puoliaan.

Volvon latausliitin sijaitsee kuljettajan puoleisen A-pilarin tuntumassa, Mersun taas takapuskurissa. Volvon latausjohto on hankalampikäyttöistä suoraa mallia, kun taas Mercedes-Benz on valinnut arjessa pääsääntöisesti fiksumman kierrejohdon.

Ison latausmaasturin voikin todeta sopivan hyvin kolmeen eri käyttötarkoitukseen: Verosuunnitteluun, maasturitarpeita vaativiin lyhyisiin matkoihin varmistetulla latausmahdollisuudella tai sitten vaihtoehtoisesti ihan vain eksoottista tekniikkaa fanittavalle varakkaalle.

Mercedes-Benz GLE 500 e 4Matic, Volvo XC90 T8 AWD Inscription

Moottori V6, 2996 cm³, ja sähkömoottori 325 kW (442 hv)/5250 – 6000 r/min, 650 Nm/1600 – 4000 r/min Suorituskyky 0 – 100 km/h 5,3 s, huippunopeus 245 km/h Kulutus 3,3 l/100 km Bensiini+sähkö CO2-päästöt 78 g/km Voimansiirto A7, neliveto Mitat p 4819, l 1935, k 1796 mm, akseliväli 2915 mm, omamassa 2465 kg, tavaratila 480 – 1800 l, tankki 80 l Hinta 91784 euroa

KIITÄMME:

- Upeasti toimivaa voimalinjaa

- Väännökästä suorituskykyä ja nautinnollista ajettavuutta

MOITIMME:

- Akkujen syömää tavaratilaa

- Volvoa lyhyempää toimintasädettä pelkällä sähköllä

Moottori R4, 1969 cm³, ja sähkömoottori 300 kW (407 hv)/5700 r/min, 640 Nm/2200 – 5400 r/min Suorituskyky 0 – 100 km/h 5,6 s, huippunopeus 230 km/h Kulutus 2,1 l/100 km Bensiini+sähkö CO2-päästöt 49 g/km Voimansiirto A8, neliveto Mitat p 4950, l 2008, k 1776 mm, akseliväli 2984 mm, omamassa 2343 kg, tavaratila 640 – 1816 l, tankki 50 l Hinta 96608 euroa

KIITÄMME:

- Ylellisen ilmavaa tilankäyttöä

- Urheilullisia tehoreservejä

MOITIMME:

- Hybridi- ja sähkökäytössä tökkivää nelivetoa liukkaalla ajopinnalla

- Iso osa toiminnoista on pelkän kosketusnäytön takana

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?