Tämä aikakone, Volkswagen Kombi, on syntynyt tehtaalla São Paulon lähellä elokuussa 2011. Mittarissa on kilometrejä 4.200 ja lievä uuden auton tuoksukin on aistittavissa. Tosin koska huomattava osa sisustasta on paljasta peltiä, niin tuoksu ei ole yhtä vahva kuin muovisemmissa tai nahkaisemmissa autoissa.
Sisällä moderneinta on verhoilumateriaalin kuviointi. Muuten ollaan edelleen vahvasti 1970-luvulla, joten takapenkeiltä puuttuvat pääntuet ja turvavöinä on pelkät lantiovyöt. Ohjaamon puolella kojelaudassa on radion lisäksi vain kolme pakollisten varusteiden nappia: takalasinlämmitin, hätävilkut ja valokatkaisija. Polkimia painaessa niiden varsien raoista vilisee maa.
Moottori hörähtää käyntiin legendaariseen volkkaribokserityyliin. Ainut vain, että vanha ja nykymenoon tehoton ilmajäähdytteinen bokseri korvattiin vuonna 2005 nestejäähdytteisellä 1.4-litraisella nelisylinterisellä rivimoottorilla! Tuttua säkätystä on kuitenkin joillain kikoilla saatu jäljiteltyä. Polttoaineena Total Flex -moottori käyttää bensaa tai etanolia, jota Brasiliassa tuotetaan runsaasti sokeriruo’osta ja myydään joka huoltoasemalla.
Ajossa Kombi on aikamoinen nuhapumppu, varsinkin useamman matkustajan tai isomman tavaralastin kanssa ajettaessa. Mäkilähdöissä joutuu tosissaan käyttämään kierroksia ettei auto sammu. Ja maantiellä loivissakin ylämäissä joutuu vaihtamaan isoimmalta nelosvaihteelta kolmoselle.
Ajaminen on varsin aktiivista ja fyysistä toimintaa verrattuna mihin tahansa viimeisen 30 vuoden aikana suunniteltuun autoon. Kierroslukumittarin puute korvataan korvakuulolla – onneksi moottori pauhaa riittävän äänekkäästi.
Ohjaustehostimen puute korvataan ahtaissa paikoissa kääntäessä autoa ryömittämällä ja viime kädessä lihaksilla.
Eurooppalaiselle Volkswagen Kombi voi tuntua persoonallisen hauskalta tuulahdukselta menneisyydestä. Brasiliassa se on kuitenkin kaikkialla hyvin yleinen tämän päivän työjuhta, jonka käyttäjät eivät tiedä mitään auton retroiluarvoista.
Kombi on enemminkin brasilialainen Hiace kuin mikään hippi. Asiakkaita ei haittaa, vaikka auto on vanhanaikainen ja uudistukset jääneet puolitiehen. Miljoonat brasilialaiset haluavat edullisia käyttökustannuksia, toimintavarmuutta ja yksinkertaista tekniikkaa, jonka korjaaminen onnistuu jokaiselta kyläsepältä vaikka viidakossa. Paikalliseen kulttuuriinkaan ei kuulu kauttaaltaan kovin suurta uutuuden tavoittelua. Vanhassa vara parempi.
Lisää kuvia ja juttua aiheesta voit lukea päivän lehdestä.
