Jäisivätköhän lumet katolle? Se oli liki ainoa asia, joka arvelutti Sanna Karppista ennen muuttoa vanhan junanvaunun päälle rakennuttamaansa minikotiin.
No eivät jääneet.
Jo kaksi talvea on taittunut minitalossa, jossa Sanna, 46, asuu yhdessä 14-vuotiaan tyttärensä Tessan, Melli- ja Viki-koirien sekä Pyry-kissan kanssa. Talo sijaitsee Vetelissä, Pohjanmaalla.
– Lattiat ovat talvisin kylmät, mutta kun aseistautuu villasukilla ja tohveleilla, tilanne pysyy hallinnassa, Sanna kertoo.
”Voi asua pienestikin.
Ajatus asuinneliöiden supistamisesta syntyi viitisen vuotta sitten. Sanna asui perheineen vuokralla 120 neliön rintamiestalossa, jonka asumiskulut – kuten sähkölaskut – eivät olleet halvimmasta päästä.
Talo tuntui kahdelle myös hieman liian suurelta.
– Luin jostain nettijutusta Henri Lokista ja siitä, että voi asua pienestikin, Sanna muistelee.
Lokki kertoi jutussa rakennuttaneensa itselleen minitalon, 15 neliöisen Kotosen.
Lue lisää: Henri, 27, rakensi itselleen liikuteltavan minitalon 5 000 eurolla
Ihan niin pieneen tilaan Sanna ei arvellut pesueineen mahtuvansa, mutta 30 neliötä tuntui jo ihan pätevältä.
Kuin sattumalta Sannan ystävä bongasi herkullisen huutokauppailmoituksen: myytävänä oli vanha VR:n junanvaunun pohja.
Sanna kävi tutkailemassa heinikossa makaavaa vaunua, eikä aikaillut. Hän osti sen itselleen noin 700 eurolla.
– Vaunu oli vähän vino, mutta ihan hyvä sellaisenaan. Se roudattiin heinikosta traktorilla, ja siihen hitsattiin kaksi kuorma-auton etuakselia ja aisat.
Vaunun alle pistettiin vanhat kuorma-auton renkaat.
Tässä taloa siirretään nykyiselle tontille.
Suunnitelma ruutupaperille
Seuraavaksi alkoi ankara googlaus ja piirustelu. Pohjan päälle piti suunnitella käytännössä kaikki: lattiat, seinät, katot, vessa ja keittiö ja niin edelleen.
– Olen piirtänyt koko homman ruutupaperille, Sanna kertoo.
Projekti ei jäänyt vain piirtämiseen: kotitalouden ja käsityön opettajana työskentelevä Sanna rakensi talon itse kahden oppilaansa, Viljamin ja Eetun kanssa. Pojat olivat 14-vuotiaita.
Apua Sanna sai myös omalta pojaltaan sekä siskoltaan, joka kävi miehensä kanssa paneloimassa katon ja levyttämässä seinät. Ammattilaisia tarvittiin muun muassa sähkö- ja putkitöihin.
”Rakentaessa opin, että ihminen pystyy melkein mihin vaan, kun tahtotila on kohdillaan.
Vuokratontille nousi vaaleanpunainen talo, jossa on 31,5 neliötä sekä reilun metrin korkea parvi. Minitaloon mahtuvat makuuhuone, olohuone, keittiö, kylpyhuone sekä tarvittavat kodinkoneet.
– Halusin avaraa, korkealta auki olevaa yhtenäistä tilaa. Oman makuuhuoneen laitoin seinällä erilleen ja tytär saa näkösuojaa parvella, Sanna kertoo.
– Tämä on naisten talo. Ulkoa vaaleanpunainen, ja sisustus on liilaa, pinkkiä ja violettia.
Noin hehtaarin suuruinen vuokratontti on osa vanhaa maatilaa, ja pihalla on navetta. Siellä Sannalla on lampaita.
– Rakentaessa opin sen, että ihminen pystyy melkein mihin vaan, kun tahtotila on kohdillaan, Sanna sanoo.
Korkean paikan kammosta hän ei vielä tällä yrityksellä vapautunut.
– Katolle en kiivennyt.
Näkymä parvelle.
Parvelle vievät pienet portaat.
Sanna halusi kunnon keittiön.
Selvää säästöä
Aamun vielä kesäinen valo herätteli Sannaa ensimmäiseen aamuun uudessa kodissa.
– Kun heräsin omasta sängystä ja töllistä, mietin, että ai hitto, aika huimaa!
Talvella into rakentamiseen oli jo hieman alkanut hiipua, mutta alkusyksystä 2021 perhe pääsi vihdoin muutamaan uuteen kotiin.
Suosikkipaikaksi muodostui Sannan verhoilema nojatuoli olohuoneessa, jossa on ikkunat molempiin suuntiin.
– Siinä on hyvä lukuvalo, ja istun tuolissa neulomassa.
”Kuluja on karkeasti puolet vähemmän.
Rakennustöihin meni arviolta 20 000 euroa. Eurot ovat jo alkaneet maksaa itseään takaisin, sillä Sannan asumiskulut ovat laskeneet huomattavasti aiemmasta.
– Siihen pyrittiinkin. Kuluja on karkeasti puolet vähemmän, Sanna arvioi.
– Kompaktilla asumisella hyvittelen hiilijalanjälkeä, joka syntyy muissa tekemisissä.
Välillä Sanna on haaveillut lattialämmityksestä, mutta se saattaisi tulla turhan kalliiksi.
Nojatuoli on Sannan lempipaikkoja. Koiratkin viihtyvät.
Sanna halusi kotiinsa avaraa, yhtenäistä tilaa.
Liikkeellekin voi lähteä
Onko haaveissa tehdä taloon vielä jotain uutta?
– Jos nyt saisi loput listatkin paikalleen. Aurinkopaneelit voivat olla ajankohtaiset, jos muutetaan.
Sanna on haaveillut lähtevänsä kohti uusia seutuja kun tytär itsenäistyy. Vaunukoti on liikuteltavissa, mutta oman vaivansa se vaatinee.
– Kun putket ottaa irti, vaunun saa traktorivoimin liikkeelle. Siirtäminen on kuitenkin jumalattoman hidasta. Vaunua voi vetää 11 kilometriä tunnissa, eli päivän aikana ei kovin pitkälle pääse.
Toinen vaihtoehto on ottaa renkaat pois ja nostaa talo lavetille.
Pinkki väri erottuu talvimaisemassa.
”Jokainen asukoon kuin tykkää”
Miten noin pienessä kodissa voi kukaan olla, en minä vain pystyisi, Sanna kertoo toisinaan kuulleensa.
– Välillä on tehnyt mieleni sanoa, että en ole sitä pyytänytkään!
– Jokainen asukoon kuten tykkää.
Ihminen ei Sannan mielestä väistämättä tarvitse paljon tilaa ympärilleen. Tärkeämpää on avara mieli.
