Rakennusmestarin ”oma poika” paljastui pommiksi – karu totuus valkeni, kun Jaana huomasi oudon vesisuihkun

Rakennusmestarin itse suunnittelema, rakentama ja valvoma omakotitalo osoittautui pommiksi. Jos Jaana ja Antti Mehtonen voisivat tehdä kaiken uudelleen, he olisivat paljon jääräpäisempiä jo asuntonäytössä.

Jaana ja Antti Mehtonen ostivat vuonna 2019 rakennusmestarin rakentaman talon. Sitten alkoivat vaikeudet.

22.11. 10:17

Pitkästä tavarasta tehty, rakennusmestarin itse suunnittelema, rakentama ja valvoma omakotitalo vaikutti unelmalta.

Jyväskylässä asuvat Antti, 33, ja Jaana Mehtonen, 30, olivat haaveilleet omasta omakotitalosta jo pidemmän aikaa. Aviopari oli asunut vuosia rivitalossa, mutta ajatus omasta tuvasta ja luvasta houkutti. Kummallakin oli rakkaita muistoja omakotitaloasumisesta jo lapsuudesta.

Lopulta se oikea, puolitoistakerroksinen omakotitalo, tuli vastaan kiinteistönvälittäjän ilmoituksessa.

Oli vuosi 2019.

Rakennusmestarin vuosina 2004–2010 rakentama ja vuonna 2010 käyttöön otettu talo sijaitsi Jyväskylässä. Se oli myynnissä 199 000 eurolla.

Kuulimme, että vuokralainen ei ollut saanut porata seinää edes verhotankoja varten.

Hinta oli noin 30 000 euroa edullisempi kuin vastaavat kodit alueella, mutta se oli ostajaehdokkaiden mielestä ymmärrettävää, sillä talon sisäpinnat ja piha olivat viimeistelemättömiä.

– Myyjä kertoi, että värien ja pintojen valitseminen ei ollut oikein hänen heiniään. Ajattelimme, että se ei ole ongelma, sillä olemme tehneet tapetointi- ja maalaushommia ennenkin, Antti Mehtonen kertoo Ilta-Sanomille.

Asuntoa kauppasi rakennusmestari, joka oli suunnitellut, rakentanut ja valvonut talon itse. Ostajaehdokkaat tutustuivat taloon kolme kertaa ennen kuin antoivat tarjouksen. Kahdella näytöllä oli mukana myös talon myyjä.

– Hän kutsui taloa kuin omaksi pojakseen. Vaikutti hyvältä, että hän oli tehnyt talon itselleen, Antti Mehtonen kertoo.

Mehtoset saivat käsityksen, että itse itselle tehty tarkoittaa tavallista parempaa laatua. Muutenkin vaikutti siltä, että myyjä oli ollut talostaan tarkka.

– Hän oli asunut talossa jonkin aikaa ja sen jälkeen vuokrannut sitä. Kuulimme, että vuokralainen ei ollut saanut porata seinää edes verhotankoja varten, ettei höyrynsulkumuovi vahingoittuisi, Antti Mehtonen kertoo.

Talon yläkerta. Seinällä näkyvät höyrysulkumuovit.

Vuoden päästä alkoivat vaikeudet

Ei olisi pitänyt uskoa. Tästä syyllistän nyt itseäni.

Näin Antti Mehtonen kertoo noin kolme vuotta kaupanteon jälkeen.

Koti, josta aviopari solmi loppuvuonna 2019 kaupat lopulta tarjouksensa perusteella 196 000 eurolla, osoittautui murheenkryyniksi.

Ensimmäisen vuoden aikana Mehtosten vapaa-aika meni pientä pintaremonttia tehdessä, kuten uusilla talonomistajilla on tapana.

– Ajattelimme, että tämäpä mukavaa. Omakotitalossa saamme itse päättää, milloin ja mitä remontteja teemme, Antti Mehtonen kertoo.

Kuntotarkastuksen perusteella talo ei ollut täysin virheetön, mutta suurempia remontteja uusilla omistajilla ei ollut ajatuksena taloon heti tehdä.

Eräänä päivänä kuulin, kuinka vaimoni huusi, että alakertaan suihkusi eteisen katosta vettä.

Ilta-Sanomat on nähnyt kuntotarkastusraportin, jonka tehnyt rakennusinsinööri toteaa, että rakennuksen rakenneratkaisut oli toteutettu rakennusajan vaatimusten mukaisesti, eivätkä ne vastaa kaikilta osiltaan tämän päivän vaatimustasoa, eikä sitä näin ollen voi vaatiakaan.

Jaana ja Antti Mehtonen kertovat, että vaikeudet ovat myös vahvistaneet. Jos alkuun voisi palata, olisivat he olleet tarkempia jo asuntonäytössä.

Talon havaitut puutteet johtuvat kuitenkin suurimmilta osiltaan normaalista pintojen kulumisesta tai teknisten käyttöikien saavuttamisesta.

Lisätutkimustarpeitakin raportissa oli muun muassa tulppaamattoman radonputkeen ja saunassa saunassa höyrynsulun ja vesieristeen liitokseen liittyen.

Vaikeudet alkoivat helmikuussa 2021.

– Eräänä päivänä kuulin, kuinka vaimoni huusi, että alakertaan suihkusi eteisen katosta vettä.

Antti Mehtonen juoksi sulkemaan yläkerran sulkuventtiilit. Niihin liittyi erikoinen yksityiskohta.

– Aiemman remontin yhteydessä olin löytänyt ne seinän sisältä, jonne talon rakentaja oli ne piilottanut. Olin siis saanut sulun esille vain rakenteita avaamalla.

Kylpyhuone purkamisen aikoihin.

Kun vedentulo lakkasi, Mehtoset kutsuivat paikalle vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kylpyhuone oli täynnä vikoja.

Se oli pitkä penni kahdeksasta neliöstä.

Lattiakaivosta puuttui tiiviste ja kaivosta kiristysrengas. Lattiamatto oli leikattu väärin niin, että vaikka kaivossa olisi ollut tiiviste, se ei olisi auttanut.

Myös seinäpinnan vesieriste oli tehty valmistajan ohjeiden vastaisesti.

Ja se oli vasta alkua.

Rakennusvirheiden takia Mehtoset eivät saaneet vakuutusyhtiöltä rahaa. Yritysten tarjoukset kylpyhuoneen korjaamiseksi vaihtelivat 15  000 eurosta 25 000 euroon.

– Se oli pitkä penni kahdeksasta neliöstä. Päätimme korjata kylpyhuoneen appiukkoni kanssa.

Tavarantarkastustilaisuudesta tuli tragikoominen

Valitettavasti talon ongelmat eivät rajoittuneet pelkkään kylpyhuoneeseen.

Eräänä päivänä Antti Mehtonen tarkasteli vintillä talon rakenteita, ja ongelmien laajuus paljastui hänelle pala palalta.

Kuntotarkastuksessa oli todettu tulppaamaton radonputki ullakkotilan seinän kohdalla. Kun Antti Mehtonen tutki kohtaa tarkemmin, hän huomasi, että radonputki oli vuotanut liitoksesta, josta puuttui tiiviste. Samassa yhteydessä hän havaitsi, että yläpohjan höyrynsulku oli epätiivis ja välipohjassa koolausväli oli harva.

Antti Mehtonen tajusi, että kaikki ei ollut kunnossa, ja hän alkoi käydä taloa läpi kuin piru raamattua.

– Listasin virheitä ruutuvihkoon ranskalaisilla viivoilla.

Kierroksen aikana Mehtoselle selvisi, että talo ei vastannut rakennepiirustuksia. Lopulta selvisi, että talon rakentaja ei ollut hakenut rakennemuutoksille rakennuslupaa, eikä hän ollut merkinnyt muutoksia rakennusasiakirjoihin.

Virheiden lista oli pitkä.

Kylpyhuoneen vedeneristys oli puutteellinen, ulkoseinän höyrynsulku epätiivis, vaatehuoneen alakatossa oli kosteusjälkiä ja niin edelleen.

Aviopari otti yhteyttä lakimieheen.

Reklamaatiossaan Mehtoset ehdottivat myyjälle kaupan purkua.

– Myyjä kieltäytyi siitä muun muassa omaan varattomuuteensa vedoten.

Antti Mehtonen pyrki pitämään yhteyttä myyjään koko prosessin ajan, mutta ajan mittaan yhteydenpito muuttui hänen mukaansa liian vaikeaksi.

– Myyjä syytti virheistä lähinnä muita. Se oli kummallista, sillä hän oli itse ollut vastaava mestari.

Vastaava mestarin vastuulla on valvoa, että työmaalla noudatetaan hyvää rakennustapaa, säännöksiä, lakeja ja määräyksiä.

Radonputkessa ei ollut tiivistettä.

Välipohjarakenne oli tehty suunnitelmien vastaisesti

Kesäkuussa 2021 tavarantarkastaja teki talossa tavarantarkastuksen, joka kesti seitsemän tuntia. Kyseessä on puolueeton tekninen tarkastus, jonka perusteella tavarantarkastaja antaa asiantuntijan näkemyksensä, tarkastuskertomuksen. Tällä kertaa suuri osa tarkastuksesta keskittyi rakentamisajan puutteelliseen työn laatuun.

Tavarantarkastajan mukaan omakotitalon vakavimmat rakennusvirheet liittyivät välipohjarakenteeseen.

Välipohjaa kannatteleva palkki oli toteutettu suunnitelmien vastaisesti. Tämän lisäksi talon rakentaja oli tehnyt välipohjan väärällä ristikkojaolla. Virheiden takia välipohja jousti.

Tavarantarkastaja totesi, että talossa oli kantavien rakenteiden puutteiden takia mahdollinen romahdusvaara.

Lisäksi talossa oli mahdollinen terveyshaitta epätiiviin höyrynsulun takia. Sokkelirakenteelle koitui puolestaan kosteusrasitetta.

Jouduin selvittelemään asioita puhelimitse keskellä työpäivää, mutta yhteydenpito meni liian vaikeaksi.

Tavarantarkastajan lista talon puutteista oli muutenkin pitkä. Talossa oli ongelmia laidasta laitaan: aina kantavien rakenteiden ongelmista yläpohjan puutteelliseen tuuletukseen ja vesikaton ongelmiin.

Yhteenvedossa oli yli 20 puutekohtaa. Raportissa oli myös pienempiä vikoja, kuten laminaatin virheellinen asennus.

Itse tavarantarkastustilaisuutta Antti Mehtonen kuvailee tragikoomiseksi.

Kun ammattilaiset tekivät rakenneavauksia kohteessa, tutkimuspaikalla ei ollut lupa kulkea. Tilaisuudessa mukana ollut talon myyjä ei kuitenkaan ohjeita noudattanut.

– Jo ensimmäisessä rakenneavauspaikassa hän meni koskettelemaan avattua paikkaa. Työnjohtaja joutui komentamaan häntä pois.

Ilta-Sanomat on nähnyt tavarantarkastuksen raportin, jossa tavarantarkastaja kertoo tilanteesta.

Autokatoksen kantava palkki.

Tavarantarkastuksessa todetut ongelmat:

■Kantavat rakenteet oli rakennettu rakennuspiirustusten ja rakennusmääräysten vastaisesti. Esimerkiksi olohuoneen välipohjapalkki oli rakennettu niin, että se oli taipunut, eikä rakenne kestänyt siihen kohdistuvaa kuormitusta.

■Yläkerran kylpyhuoneen välipohjapalkit oli asennettu rakennepiirustusten vastaisesti ja liian suurella palkkijaolla.

■Välipohjan vaakaan asennetut liimapuupalkit oli asennettu rakennepiirustusten vastaisesti.

■Vesikaton kattoristikoiden jako ei vastannut rakennepiirustuksia.

■Yläpohjatilan kattoristikoiden vinotuenta oli puutteellinen.

■Terassin pystypilarit ja palkit eivät vastanneet rakennuspiirustuksia ja palkit olivat taipuneet.

■Ulkoseinärakenteen höyrynsulkumuovia oli virheellisesti asennettu.

■Toisessa kerroksessa ulkoseinärakenteessa höyrynsulkumuovi puuttui osasta ulkoseinää. Sen alaosan liitos oli epätiivis.

■Ulkoseinärakenteen ja yläpohjan välinen höyrynsulkuliitos oli puutteellinen.

■Märkätilojen lattiakaadot olivat puutteelliset ja lattiakaivo oli asennettu virheellisesti.

■Pesuhuoneen seinän vedeneriste oli asennettu puutteellisesti.

■Pesuhuoneen ja eteisen välinen ovi oli asennettu virheellisesti suihkun roiskevesialueelle eikä se auennut riittävästi.

■Saunan seinäpaneelin taustatuuletusrako oli puutteellinen.

■Saunan höyrynsulkuna toimivan alumiinifolion ja vedeneristeen sauma oli epätiivis.

■Olohuoneen, keittiön ja eteisen lattiapinnat olivat epätasaiset.

■Laminaatin porrastus ja asennus olivat virheellisiä. Keittiökalusteet oli asennettu kelluvan lattiapinnoitteen päälle.

■Rakennuksen radonjärjestelmän tuuletusputki oli asennettu virheellisesti.

■Vaatehuoneen alakatossa todettiin mikrobikasvua ja kosteusjälkiä.

■Vaatehuoneen väliseinässä ei ollut eristevillaa ja sisäverhouslevyn sisäpuolella todettiin veden valumajälkiä.

■Aluskatteen ja vesikatteen välistä puuttui tuuletusrima, mikä aiheutti puutteellisen tuuletuksen ja mikrobivaurion ruodelautoihin.

■Vinokaton yläpohjan eristevilla oli asennettu aluskatteeseen kiinni.

■Yläpohjan tuuletus todettiin puutteelliseksi.

■Maanpintojen ja betoniterassien kaadot olivat puutteellisia.

Kustannusarvio 77 180 euroa

Tavarantarkastuksen jälkeen Mehtoset tilasivat ulkopuoliselta asiantuntijalta arvion siitä, mitä väärin rakennetun talon remontoiminen maksaa.

Pelkkä tavarantarkastus maksoi melkein 10 000 euroa. Se meni omasta pussista.

Summaksi tuli 77 180 euroa. Suurin osa siitä, 36 000 euroa, oli varattu kattoremonttia varten.

Jaana Mehtosen vanhemmat lupautuivat takaajiksi, joten Mehtoset saivat pankilta remonttilainan.

Kuvetta piti kuitenkin kaivella jo ennen remontin alkua.

– Asianajajan kulut menivät oikeusturvavakuutuksen ja vesivahinkotarkistus kotivakuutuksen piikkiin, mutta  pelkkä tavarantarkastus maksoi melkein 10 000 euroa. Se meni omasta pussista.

Tavarantarkastuksen kulut Mehtoset kuittasivat myymällä omaisuuttaan. Antti Mehtonen myi moottoripyöränsä ja perhe vaihtoi toisen autonsa edullisempaan.

Tilanne söi jaksamista.

Haastavaa oli, ettei pulassa oleville asunnonostajille tuntunut löytyvän yhtä tahoa, josta he olisivat voineet pyytää apua keskitetysti.

Käytännössä Mehtoset etsivät siis jokaista pulmaansa varten tarvittavan asiantuntijan erikseen.

Kunnolla tilanne alkoi Antti Mehtosen mukaan kuormittaa, kun talon myyjä ilmoitti toistamiseen toisen reklamaation aikaan, ettei hänellä ollut varaa kaupan purkuun.

– Myyjän mielestä havaitut puutteet ja rakennusvirheet eivät olleet virheitä. Hän vähätteli havaittuja rakennusvirheitä ja niiden vakavuutta sekä ehdotti myös joitain korjausmenetelmiä, jotka eivät täytä nykyaikaisia rakennusmääräyksiä.

Vastineensa myyjä kirjoitti lyijykynällä. Antti Mehtosen mukaan myyjä ei osannut käyttää sähköpostia.

– Jouduin selvittelemään asioita puhelimitse keskellä työpäivää, mutta yhteydenpito meni liian vaikeaksi. Se oli yhtä inttämistä vaan.

Alakerran kantava palkki.

Käräjäoikeudelta yksipuolinen tuomio

Talon virheet olivat siis niin massiivisia, että asianajajan mukaan Mehtosilla olisi ollut oikeus kaupan purkuun, mutta vastapuolen varattomuuden sitä ei tehty.

Myyjä vetosi myös siihen, että talon omistajat olivat tehneet talossa muutostöitä. Hän ehdotti, että kauppahinnan alennuksena hän maksaisi ostajille 10 000 euroa, jos riita sovittaisiin ilman oikeudenkäyntiä.

Mehtosten mukaan he olivat tehneet talossa vain pintaremonttia ja virheiden korjaustöitä. Myyjän tarjoukseen he eivät tarttuneet.

Sen sijaan Mehtosten asianajaja toimitti haastehakemuksen käräjäoikeuteen tammikuussa 2022.

– Asiakirjasta tuli yhdeksän sivua pitkä, vaikka hän yritti tiivistää kaikki rakennusvirheet.

Mehtoset varautuivat pitkään odotusaikaan, mutta jo maaliskuussa 2022 käräjäoikeus teki yksipuolisen päätöksen Mehtosten hyväksi.

Yksipuolisella tuomiolla viitataan riita-asiassa käräjäoikeudessa annettavaan ratkaisuun, joka perustuu jommankumman osapuolen passiivisuuteen.

– Myyjä ei tehnyt järkeviä ehdotuksia missään vaiheessa, että sovinto olisi saatu aikaiseksi. Selityksiä tuntui sen sijaan löytyvän, mikä kertoi myyjän haluttomuudesta keskustella oikeasta asiasta, Mehtoset kertovat.

Käräjäoikeus määräsi myyjän maksamaan Mehtosille kauppahinnan alennuksen, virheidenselvittelykulut sekä asianajokulut. Summa oli hieman yli 95 000 euroa.

Tämän vuoden syyskuussa saimme ulosotosta tilityksenä 5 000 euroa, eli emme juuri mitään.

Vaikka käräjäoikeuden tuomio oli helpotus, Mehtoset ymmärsivät pian, että tilanne ei välttämättä toisi heille apua. Vaikka Keski-Suomen käräjäoikeus ratkaisi asian yksipuolisella tuomiolla, joka on täytäntöönpanokelpoinen, rahoja Mehtoset joutuivat hakemaan perinnästä.

–  Tämän vuoden syyskuussa saimme ulosotosta tilityksenä 5 000 euroa, eli emme juuri mitään.

Mehtosilla ei ole tietoa, ovatko he saamassa rahaa myyjältä, ja jos ovat, millä aikataululla.

– Emme siis tiedä, onko myyjä laittanut rahat jemmaan vai onko hän ostanut myynnistä saamilla rahoillaan uuden paikan. Mutta eiköhän ulosottovirasto tätä selvittele.

Taloriitoja yli 20 vuoden ajan hoitanut lakimies Pasi Hyvämäki Peruskorjaamisen ja Rakentamisen kehittämiskeskus ry:stä kertoo, että Mehtosten tapauksen kaltaiset taloriidat ovat hänelle tuttuja.

Tilannetta, jossa ostaja voittaa oikeudessa huomattavat summat, mutta myyjä osoittautuu varattomaksi, sanotaan Pyrrhoksen voitoksi.

– Eräässä vastaavassa tapauksessa ulosotto ei löytänyt tuomitun varoja, joten ostaja teki rikosilmoituksen mahdollisesta velallisen rikoksesta. Poliisin kotietsinnässä kauppahinta löytyi miltei kokonaan muovipussista tuomitun kotoa, Hyvämäki kertoo.

Myyjän varattomuuteen voi Hyvämäen mukaan varautua ainakin teoriassa niin, että ostaja maksaa osan kauppasummasta vasta omakotitalon vastuuajan eli viiden vuoden jälkeen.

– Yksityishenkilöiden välisissä kiinteistökaupoissa tämän tyyppisiä vakuusjärjestelyjä ei kuitenkaan käytännössä ole.

Myyjän piilovirhevakuutus saattaa auttaa, jos vakuutusyhtiöltä sellainen löytyy. Sen sijaan kiinteistövakuutus ei useinkaan talon ostajaa auta.

– Vakuutusehto rajaa rakennusvirheen korjaamisen ulkopuolelle. Ostajat eivät siis saa kiinteistövakuutuksesta tällaisessa tilanteessa rahojaan.

Talon ostajan kannattaa olla talokaupoilla tarkkana jo kuntotarkastuksen aikana. On hyvä ymmärtää pintapuolisemman kuntotarkastuksen ja rakenteisiin kajoavan kuntotutkimuksen ero. Kuntotarkastuksen tekee ammattilainen, joka arvioi kohdetta pääosin aistienvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin.

Myyntitilanteessa sekä ostajan että myyjän etu on yksilöidä kauppakirja erityisen tarkasti. Jos talossa on virheitä, monen kuulema lause ”myydä siinä kunnossa kuin se on”, kannattaa on liian epätäsmällinen.

– Ostajan ja myyjän tulee käsittää, millä ehdoilla kiinteistö vaihtaa omistajaa, ja mitkä ovat ostajan ja myyjän oikeudet ja velvollisuudet. Tällaisia tarkasti yksilöityjä ja harkiten tehtyjä kauppakirjaehtoja näkee hyvin harvoin, Hyvämäki kertoo.

Yksilöiminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi virheet ja niiden korjauskustannukset nimetään tarkasti.

– Jos kyseessä ovat salaojien mahdolliset ongelmat, voi teksti olla seuraavanlainen: ”Salaojajärjestelmän tekninen käyttöikä on kulunut umpeen. Salaojajärjestelmä myydään kunnostettavaksi, eikä ostajalla ole oikeutta esittää laatuvirheisiin liittyviä vaatimuksia myyjää kohtaan tämän osalta”, Hyvämäki kertoo.

Reklamaatioprosentti talokaupoissa on Hyvämäen kokemuksen mukaan korkea. Taloriidat tulisikin lakimiehen mukaan pyrkiä sopimaan lähtökohtaisesti ilman lakitupaa.

–Oikeudenkäyntikulut ovat usein suuremmat kuin talossa olevien virheiden korjauskustannukset. Nämä tilanteet ovat siksi sietämättömiä.

Vettä lammikoitui terassille.

Projektin suurimmat opetukset

Tällä hetkellä Mehtosten kaikki ylimääräinen vapaa-aika kuluu taloa remontoiden. Apuna työmaalla pyörivät pariskunnan lisäksi Antti Mehtosen appiukko, tuttavat ja muutama palkattu työmies.

On raskasta käydä töissä, hoitaa kuntoa urheilemalla ja painaa päälle vielä raksahommia. Välillä olen aika loppu.

Remontoijien pitää käytännössä purkaa talo ja rakentaa kantavat rakenteet uudelleen.

– Tavoitteenamme on, että saamme yläkerran remontoitua tämän vuoden loppuun mennessä.

Vielä Mehtoset eivät tiedä, haluavatko he asua talossa remontin jälkeen. Hyvänä päivänä Antti Mehtonen ajattelee, että vastaus on kyllä. Huonoina päivinä mieli on toinen.

– Silloin mielessä kolkuttaa se, että tämä on ollut suhteellisen pnaskaa aikaa.

Vaikka vaikeudet ovat vieneet energiaa, Mehtosten parisuhteeseen kriisi ei ole vaikuttanut. Toki on hetkiä, jolloin toinen joutuu kuuntelemaan toisen huolia vähän liikaakin.

– On raskasta käydä töissä, hoitaa kuntoa urheilemalla ja painaa päälle vielä raksahommia. Välillä olen aika loppu, Antti Mehtonen paljastaa.

Jos jotakin voisi tehdä toisin, Mehtoset palaisivat vielä kerran alkuun. Asuntonäytössä olisi pitänyt olla tiukempi.

– Annoimme siellä liikaa periksi. Kun näimme asuntonäytössä, että talon pinnat eivät ole niin hyvät, olisi pitänyt tajuta, että koko mökki on tehty huonosti.

Kokemuksensa karaisema Antti Mehtonen ajattelee, ettei enää ostaisi vanhaa taloa.

Sillä summalla, mitä projektiin on nyt mennyt, voisi rakentaa Jyväskylään luultavasti kokonaan uuden talon.

– Uutta rakentaessa olisi mahdollisuus valvoa projektia ja tietää ainakin suurelta osin, että kaikki on tehty, kuten pitää. Mutta oppia olemme tämän projektin aikana saaneet – ja opimme koko ajan lisää.

Ilta-Sanomat on nähnyt myynnin yhteydessä tehdyn kuntotarkastusraportin, vakuutusyhtiön tilaaman asiantuntijan tekemän tarkastusraportin, ostajan reklamaatiot ja myyjän vastineet, rakennusmestarin ennakkokäynnin tarkastusraportin ja varsinaisen tarkastusraportin sekä Keski-Suomen käräjäoikeuden yksipuolisen tuomion. Keski-Suomen käräjäoikeudesta kerrotaan, että asia on ratkaistu yksipuolisella tuomiolla, joka on täytäntöönpanokelpoinen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?