Kesällä 2020 Veera Kinnunen, 31, oli patikointiretkellä Etelä-Savon korkeimpiin kuuluvalla Neitvuorella, kun hänelle tuli vahva tunne.
Helsinkiläisnainen oli unelmoinut omasta kesäpaikasta pitkään, mutta haave oli junnannut paikoillaan. Etelä-Savossa kaikki tuntui kuitenkin olevan kohdillaan. Viivyttelylle ei ollut enää aikaa.
– Tajusin, että täältä minä haluan oman mökin, Kinnunen kertoo Ilta-Sanomille.
Meni vielä pari kuukautta, ennen kuin sopiva vapaa-ajanpaikka tuli vastaan netin myynti-ilmoituksessa.
Elettiin koronapandemia-aikaa, joten mökkien hinnat olivat ehtineet nousta.
Kinnusta ei kuitenkaan harmittanut.
”Mökin kauppahinta oli alle 100 000 euroa.
Lue lisää: Näillä alueilla mökit viedään yhä käsistä – katso, paljonko hinnat nousivat eri kunnissa
Hänellä oli jo idea siitä, miten mökkeilystä saisi sekä edullista että ympäristölle ystävällistä.
– Päätimme ostaa kimppamökin. Päätös tehtiin ennen kaikkea taloudellisista syistä, mutta myös ympäristöasiat painoivat vaakakupissa. Aktiivinen käyttö on mökin ekologista käyttöä.
Mökiltä ja aitasta löytyy 12 makuupaikkaa. ”Tulevaisuudessa rakennamme ehkäpä lisää. Tontilla on 90 neliötä rakennusoikeutta”, Veera Kinnunen kertoo.
Näin paljon mökki ja remontti maksoivat
Kaupat 30-neliöisestä, kevyesti eristetystä hirsimökistä sekä tontille kuuluvasta aitasta ja saunasta tehtiin elokuussa 2020. Mökki sijaitsee Ristiinassa.
Kauppakirjan allekirjoittivat Veera Kinnusen lisäksi puoliso Jussi sekä hänen veljensä. Mökillä on nyt kolme aikuista omistajaa. Mökkiä käyttää myös Jussin veljen perhe.
– Mökin kauppahinta oli alle 100 000 euroa. Mielestäni hinta on aika kohtuullinen, kun on kysymyksessä yksi Suomen parhaimmista mökkiseuduista, Veera Kinnunen sanoo.
Veera Kinnusen kaverina mökillä on perheen koira, Kyösti-corgi.
Kauppasumman lisäksi myös muut mökkeilyn kulut ovat jaettavia.
– Kiinteistöveroon menee noin 300 euroa, jätemaksuihin alle satanen, tiemaksuihin satanen ja vakuutuksiin 200 euroa vuodessa, Kinnunen kertoo.
Lokakuussa 2021 mökinomistajat rakensivat terassin. Aiempaa kokemusta remontoinnista ei ollut, mutta se ei haitannut.
Heti mökin oston jälkeen tuoreet omistajat tekivät mökillä ison remontin. Hirsimökin 70-luvun tyyli, aitta ja sauna saivat nuorten mökkiläisten käsissä uuden ilmeen.
Yhteistuumin porukka maalasi, nikkaroi ja kunnosti vanhaa. Mökkinaapurit auttoivat kaatamaan tontilta puita, jotka tekivät pihasta varjoisan. Uutta mökillä ovat kesäkeittiö, terassi ja palju. Myös huussi vaihdettiin kompostoivaan kuivakäymälään.
”Yhteensä remonttiin kului noin 20 000 euroa.
Isoin kulu oli aurinkopaneelien asennus. Paneeleihin meni 5 000 euroa.
– Yhteensä remonttiin kului noin 20 000 euroa.
Paljon on jo tehty, mutta tulevaisuudessa edessä on ainakin mökin kattoremontti.
Mökillä on aurinkopaneelit. Satsaus maksoi 5 000 euroa. ”Aurinkosähkö tuo vain pieniä rajoitteita: Moccamasteria ei saa käyttää, sillä se vie niin paljon sähköä”, Kinnunen kertoo.
Vanhan hirsimökin kunnostaminen uuden rakentamisen sijaan oli Kinnuselle tärkeää ympäristösyistä.
– On lähes aina kestävämpää remontoida vanhaa kuin rakentaa uutta, Kinnunen huomauttaa.
Kesäkeittiö on uusi.
Mökkeilyn ympäristövaikutukset mietityttävät Kinnusta, joka on perehtynyt aiheeseen muun muassa töidensä kautta.
”Suurin hiilijalanjälki mökkeilyssä tulee yleensä automatkoista.
Omalla mökillään hän haluaa panostaa monin tavoin kestävään mökkeilyyn.
– Suurin hiilijalanjälki mökkeilyssä tulee yleensä automatkoista. Siksi pyrimme käymään mökillä mahdollisimman pitkiä aikoja kerrallaan. Suosimme myös paikallisia toimijoita. Kestävä mökkeily ottaa huomioon myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen puolen.
Uudesta paljusta on suora näkymä järvelle.
Kinnunen muistuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tekemästä selvityksestä*, jonka mukaan Etelä-Savon mökkeilijöiden hiilijalanjälki on asukasta kohden 400 kiloa vuodessa. Kun luvun suhteuttaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeen**, se ei ole suuri.
Vähäpätöistä mökkeilyn ympäristövaikutusten miettiminen ei kuitenkaan ole.
Kimppamökkeily on osa ratkaisua, sillä mökin käyttöaste on suuri.
Mieti myös näitä!
★ Pidä hyvää huolta mökistä, jotta sen elinkaari on mahdollisimman pitkä.
★ Satsaa energiatehokkuuteen: ovatko ovet ja ikkunat tiiviitä?
★ Mökkilaituri ja järvi ei ole matonpesupaikkoja. Pesuaineet rehevöittävät järviä. Suosi ekologisia pesuaineita.
Vinkit: Veera Kinnunen
KinnuneN suosittelee kimppamökkeilyä kaikille, jotka haluavat säästää kustannuksissa ja parantaa mökin hiilitasetta.
Kenen tahansa kanssa järjestelyyn ei toki kannata ryhtyä.
– Tärkeintä on, että tuntee toisen hyvin. Alle vuoden tuttavuus tuskin riittää.
Luonteellakin on merkitystä. Kinnunen kehuu omaa puolisoaan ja hänen veljeään rauhallisiksi ihmisiksi, joilta yhteistyö sujuu luonnostaan. Tämä on hyvä lähtökohta.
”Olemme jakaneet mökille vuoroviikot, mutta olemme siellä myös yhtä aikaa.
Kun sopiva mökkikumppani on löytynyt, yhteistyötä helpottaa, kun kaikesta mahdollisesta puhuu avoimesti.
Pelkästään toiveet, miten mökillä vietetään aikaa, voivat nimittäin erota toisistaan.
– Jotkut haluavat nauttia mökillä vain oleilusta, toiset haluavat puuhata jatkuvasti.
Yhteistyötä helpottaa myös asioiden kirjaaminen ylös. Kinnusen kimppamökillä listataan ylös esimerkiksi tulevat remontit, käytetyt rahamäärät ja kuka mökkiä milloinkin käyttää.
– Olemme jakaneet mökille vuoroviikot, mutta olemme siellä myös yhtä aikaa. Huollamme ja remontoimme mökkiä yhdessä.
Veera Kinnunen suosittelee kimppamökkeilyä, jos osakkaan tuntee hyvin.
KINNUSEN kimppamökillä ei ole koettu vielä ristiriitoja.
Kenties kysymys on mökinomistajien yhteensopivista luonteista tai taidosta tehdä kompromisseja. Kummastakin on kimppamökillä apua.
Mökkeilijä täsmentää, että he kaikki ovat kertoneet toiveitaan ihanteellisista lomanviettotavoista. Jokaisen toiveita on kuultu.
– Minulle esteettisyys on tärkeää, joten mökiltä löytyy pari pinkkiä ovea. Ne eivät ehkä ole sellaisia valintoja, joita muut olisivat tehneet, mutta muut ovat hyväksyneet ne.
Esteettisyys on Veera Kinnuselle tärkeää. Mökkiä on laitettu myös kauneus edellä.
Myös Kinnunen itse on tehnyt kompromisseja.
Sellaiseksi voi kutsua pihan perällä sijaitsevaa valtavan kokoista trampoliinia.
Kapistus ei hivele sisustajan silmää, mutta saa olla paikoillaan ilman vastalauseita. Trampoliini on nimittäin lapsille tärkeä.
*Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Eeva Koivula & Riina Tuominen: Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki
**Sitra: Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki
