Viime vuonna Huutokauppa Helanderin Minna Sirén huomasi työpaikallaan uuden ilmiön. Kuolinpesät toivat huutokauppaan keraamisia eläinfiguureita menneiltä vuosikymmeniltä, mutta kuhina niiden ympärillä oli aivan erilaista kuin aikaisemmin.
Erityisesti nuoret asiakkaat olivat valmiita huutamaan figuureista korkeitakin hintoja.
Samaan aikaan keraamisten töiden suosio näkyi uudistuotannossa. Erityisesti suomalaiset Artek ja Iittala sekä tanskalainen muotoiluyritys Kähler satsasivat töihin, joissa yhdistyi käytännöllisyys ja koristeellisuus.
Artekin Lucia-kynttilänjalka on yksi uudistuotantosuosikeista. Minna Sirénin mukaan monet käyttävät kynttilänjalkaa koriste-esineenä.
Kähler on alkanut satsata sisustuselementtimäisiin veistoksiin. The Curious One -pienoispatsas on yksi suosikeista.
Samanlainen koriste-esineiden nousu oli nähty useampi vuosikymmen sitten.
Eläinfiguurit, joita muotoiluyritykset olivat valmistaneet 1920-luvulta lähtien, olivat suurimmassa huudossa 1950–1960-luvuilla. Tuolloin sympaattisia hahmoja annettiin juhlissa lahjaksi tai yrityksissä työntekijöille muistamisiksi.
Sitten hiljeni hetkeksi, kunnes keramiikka löi jälleen läpi.
”Hinnat ovat olleet nousussa viime vuonna ja tämän vuoden alussa.
– Hinnat ovat olleet nousussa viime vuonna ja tämän vuoden alussa. Figuurit, erityisesti eläinaiheiset, kiinnostavat, kertoo Minna Sirén Huutokauppa Helanderilta.
Suomen ja Ruotsin suosikit
Suomessa suosiossa ovat esimerkiksi Arabian eläinfiguurit, joiden menekistä on kertonut Ilta-Sanomille aiemmin myös Aki Palsanmäki.
Lue lisää: Huutokauppakeisari Aki Palsanmäki kertoo: Nämä esineet menevät nyt kuumille kiville huutokaupassa!
Arabian suunnittelijoista kiinnostaa esimerkiksi Lillemor Mannerheim-Klingspor, jonka istuva panda vuodelta 1984 on yksi hiteistä. Yhteistyössä WWF:n kanssa tehty hahmo on huutokaupoissa noin 150-200 euron arvoinen.
Lillemor Mannerheimin Zebra. Vasarahinta vuonna 2021: 170 euroa.
Lillemor Mannerheimin Panda. Hinta-arvio 150–200 euroa.
Arabialle eläinfiguureita suunnitteli myös vuonna 2021 menehtynyt Howard Smith, joka tunnetaan erityisesti linnuistaan ja leijonistaan sekä vuonna 1980 menehtynyt Taisto Kaasinen. Kaasisen eläinfiguurit ovat harvinaisia, ja osittain siksi myös hyvin himoittuja.
Howard Smithin töitä. Vasarahinta vuonna 2020: 200 euroa.
Teo-leijona, Howard Smith. Minna Sirénin hinta-arvio 200 euroa. Vasarahinta vuonna 2019: 90 euroa.
– Tunnetuin on kirahvi, jonka hinta nousee 200–300 euroon. Erittäin harvinaisesta hevosesta saa maksaa melkein tonnin. Kaasisella on myös tosi paljon modernin näköisiä kynttilänjalkoja ja vaaseja. Abstraktit työt liikkuvat sadoissa euroissa, ja niitä on myyty myös Suomen rajojen ulkopuolelle, Sirén kertoo.
Taisto Kaasisen harvinainen hevosfiguuri myytiin Huutokauppa Helanderilla vuonna 2019 vasarahintaan 950 euroa.
Taisto Kaasisen kirahvi. Myyty vuonna 2021 vasarahintaan 260 euroa.
Taisto Kaasisen työ. Vasarahinta 260 euroa.
Suomalaistaiteilijoitakin suositumpi keramiikkataiteilija on ruotsalainen Lisa Larson, jonka pitkän uran varrelle mahtuu monta hittiä. Larson tunnetaan muun muassa kissa- ja koirafiguureistaan sekä eri kokoisista leijonanpäistään, joista keräilijät ovat valmiita maksamaan 500 eurosta tuhanteen euroon asti.
Lisa Larsonin Lotta-figuuri. Minna Sirénin hinta-arvio 240 euroa.
Taannoin Larson julkaisi kiinalaisen Tiikerin vuoden kunniaksi tiikerifiguurin, joka sekin meni kuin kuumille kiville.
Larsonin suosiota on kasvattanut pitkä ura. Sekä itsenäisesti että ruotsalaiselle Gustavsbergille suunnitellut Larson on jo 90-vuotias, mutta työskentelee yhä.
– Hän on todellinen teräsmummo, joka on ollut myös edellä aikaansa. Larson teki 80-90-luvuilla ruukkuihin sijoitettuja kasvoja, jotka ovat nykyään tosi suosittuja.
Yksi Larsonin töistä on poliitikko Gunnar Strängin tiukkailmeisellä kasvokuvalla koristettu säästölipas
Yksi Larsonin töistä koristaa myös Minna Sirénin yöpöydän lipastoa. Poliitikko Gunnar Strängin tiukkailmeisellä kasvokuvalla koristettu säästölipas tarttui mukaan design-messuilta. Esineestä sai taistella, ja hinta nousi yli sataan euroon.
Pentikin suosio yllätti
Keramiikka kiinnostaa, joten isovanhempien kätköt kannattaa nyt ratsata.
Erityisesti vaaleat, pastellin- tai beessinväriset työt ovat suosittuja vertaiskaupassa. Maailmalla, kuten Japanissa, myös erittäin värikkäät työt menevät kaupaksi. Suomalaisista taiteilijoista Birger Kaipiainen ja Rut Bryk ovat Aasiassa suuressa suosiossa.
Yksi nousevista tähdistä on suomalaisille tuttuakin tutumpi Pentik, jonka tunnistettavat pukkihahmot, kyyhkyt, sipulit ja harvinaisemmat kesäkurpitsat menevät nyt kuumille kiville.
”90-luvun ja 2000-luvun alun lapset ovat tykästyneet Pentikiin.
Anu Pentikin suunnittelema Sipuli. Vasarahinta vuonna 2020: 160 euroa.
Sirén pitää Pentikin paluuta jopa yllättävänä.
– 90-luvun ja 2000-luvun alun lapset ovat siinä iässä, että he ovat tykästyneet Pentikiin. On hauska nähdä, miten suosikit vaihtelevat ikäpolvittain. 80-luvun lapsille Pentik ei välttämättä ole se juttu.
Keramiikkafiguurien suosion kasvu liittyy Minna Sirénin mukaan niiden sisustuksellisiin vahvuuksiin. Jos muu sisustus on vaalea ja pelkistetty, kookkaalla keramiikkaesineellä saa kotiin sitä jotakin. Näyttävään figuuriin ollaan myös valmiita panostamaan rahallisesti.
Aivan kaikki ei toki mene kaupaksi edes buumin myötä.
– Isohkot eläimet kiinnostavat, mutta pienimmät eivät toistaiseksi. Jokaiselle työlle tuntuu kuitenkin löytyvän oma keräilijäkuntansa.
