Vuonna 2011 Susanna Rautio oli puolisonsa kanssa uuden edessä. Pariskunta halusi muuttaa vuokrakodista omistusasuntoon, mutta Järvenpää ei enää soveltunut asuinpaikaksi.
– Syynä oli hevoseni, jolle kaipasin paikkaa omasta piharakennuksesta. Halusimme kuitenkin löytää uuden kodin riittävän läheltä Järvenpäätä, koska siellä asuvat sukulaisemme, Susanna Rautio kertoo.
Kun myynti-ilmoituksessa tuli vastaan vanha hirsitalo Lopelta, sydämessä läikähti. Reilu sata vuotta vanha talo oli osittain hirsirunkoinen, mutta sodan jälkeen sinne asettautuneet karjalaisevakot olivat laajentaneet asuntoa rintamamiestalotyyppisesti.
Tältä sisätilat näyttivät ennen remonttia vuonna 2011.
Sisätilat nyt.
Mikä tärkeintä, pihalta löytyi iso navetta, jonne hevonen ja myöhemmin muutkin eläimet, kuten karja ja kanat, asettautuivat.
– Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, vaikka talo oli aika huonokuntoinen. Näimme heikkouksien läpi, Susanna muistelee.
Kauppakirjat vanhasta hirsitalosta allekirjoitettiin talvella 2011. Myyntihinta oli 150 000 euroa.
Remonttia pienellä budjetilla
Muuton jälkeen alkoi remontti, joka ei ole päättynyt vielä tänäkään päivänä. Maalarikoulussa aikoinaan opiskellut Susanna ja hänen rakennusalallaan toimiva miehensä ovat käsistään käteviä, joten remontoiminen on elämäntapa.
Talo myös todella kaipasi laittamista.
Ensimmäisenä vaihtoon jouti vanha sammaloitunut tiilikatto. Lisäksi talo sai kokonaan uuden ulkoverhouksen tuulensuojalevyineen. Syynä remontille oli virheellisesti tehty ulkomaalaus: punamultamaali oli laitettu öljymaalin päälle, minkä takia pinta lohkeili.
Myös virheellisesti lisäeristetty ruokasali korjattiin. Nyt tila pysyy hyvin lämpimänä ilman lisäeristystä. Raot on tilkitty pellavariveellä.
Yhteisen pöydän äärelle kokoontuu parhaimmillaan kolme sukupolvea.
Pintaremontit eivät olleet selkeästi virheellisiä, mutta Susannan makua ne eivät vastanneet.
– Kauniita vanhoja lankkulattioita oli muun muassa peitetty laminaateilla, ja monet pinnat oli paneloitu umpeen. Olemme siksi kaivaneet vanhoja hirsilattioita ja muita pintoja esille.
Keittiön pariskunta on laittanut uuteen uskoon kymmenen vuoden aikaa arviolta viisi kertaa. Samalla kotiin on syntynyt tilkkutäkkimäisen värikäs tyyli.
– Käytämme pelkkiä kierrätysmateriaaleja, joten remontoimme edullisesti, satasilla. Vain allaskaappi on pakon edestä uutena ostettu.
”Olen löytänyt onnen värikkyydestä”
Kodin värikäs ilme on alkanut miellyttää Susannaa vuosien varrella yhä enemmän ja enemmän.
Aikoinaan Susanna haaveili yksivärisestä keittiöstä, mutta sitten mieli muuttui. Osittain edellisen omistajan kaapistoista, osittain nettikirpputorilöydöistä koostuva kokonaisuus oli hauskan näköinen sellaisenaan. Lopputuloksen kruunasi lattia, joka löytyi vanhasta kansakoulusta.
– Olen löytänyt ilon ja onnen värikkyydestä. Vaikka värit ajautuivat tänne kierrätysteeman kautta, olen huomannut, että ne tuovat mukanaan lämpöä. Se on aivan ihanaa.
Keittiö ennen pintaremonttia.
Keittiö pintaremontin jälkeen.
Räiskyvä tyyli jatkuu kauttaaltaan sisä- ja ulkotiloissa.
Vanha vaatekaappi on arviolta 1800-luvulta ja kodin rakkain esine.
Rakkain esine on makuuhuoneen vihreä vaatekaappi, jonka perhe haki nettikirpputori-ilmoituksen perusteella 200 kilometrin päästä.
– Vaatekaappi sijaitsi vanhan navetan ylisillä ja sitä kantamaan tarvittiin neljä miestä. Kotona vaatekaapin saaminen yläkertaan edellytti sitä, että ikkuna irrotettiin. Auttamassa oli neljä aikuista ja kaksi teini-ikäistä.
Pihalla huomiota herättää kookas kasvihuone, jonka Susanna ja mies ovat rakentaneet ikkunoita ja ovia myöten purkutavarasta. Tomaatinkasvatusta varten rakennettu tila toimii sadesäällä myös ateriointipaikkana.
Susannalle on tärkeää, että kodin aarteet kantavat mukanaan tarinoita, joita on kiva muistella myöhemmin.
Tällainen on esimerkiksi rusotuomi, joka kukkii kesäisin talon edustalla. Se lähti taimena matkaan anopin luota Ylitorniosta ja kulki 800 kilometriä kasvaakseen vahvana uudella pihallaan.
Säästöä kymmeniä tuhansia
Susanna tunnetaan sosiaalisessa mediassa kotikuvistaan, jotka poikkeavat totutusta.
Naisen Instagram-tili on nimetty Villa Rytöläksi. Nimi viittaa tilanteeseen, jossa oltiin, kun perhe muutti kotiin ensi kerran. Vasta talven jälkeen paljastui, että villiintyneellä pihalla riitti tehtävää vuosikausiksi.
Osa rakastaa Susannan tuunauskuvia, mutta jotkut ovat kommentoineet, että värikkyys aiheuttaa levottomuutta.
– Ymmärrän senkin puolen. Värikkyys ei ole suomalaisille tavallista, joten se voi olla ensi alkuun järkytys. Minua värikkyys kuitenkin rauhoittaa.
”Värikkyys ei ole suomalaisille tavallista, joten se voi olla ensi alkuun järkytys.
Sosiaalisessa mediassa vaikuttaminen on Susannalle tärkeää erityisesti siitä syystä, että omalla esimerkillä voi innostaa muita remontoimaan kierrätysmateriaaleilla. Kun oikein oivaltaa, materiaalia remontteihin löytyy valtavasti. Säätöä syntyy parhaimmillaan kymmeniä tuhansia.
– Esimerkiksi keittiöremontin teettäminen ulkopuolisilla on yleensä kallista. Monet laittavat siihen 10 000 – 20 000 euroa.
Makuuhuoneen tyyli on itämainen.
Sisustaminen tähtää lopulta siihen kaikkein tärkeimpään: oikeaan tunnelmaan.
Kun pariskunnan jo aikuiset lapset ja heidän lapsensa saapuvat paikalle, yhteisen pöydän äärellä nauru raikuu ja lattialta kuuluu tassujen tepsutus.
Hevonen, jota varten koti aikoinaan ostettiin, on siirtynyt vehreämmille laukkaniityille, mutta iloa elämään tuovat kanat, kaksi koiraa ja kolme kissaa.
