Kodin yllättävät sähkösyöpöt – tiesitkö jo näistä? - Asuminen - Ilta-Sanomat

Tässä ovat kodin pahimmat sähkösyöpöt – ja ei, kattovalot eivät kuulu tähän ryhmään

Joskus käsityksemme siitä, mistä kodin sähkölaskun summat oikeasti koostuvat, on melko harhaanjohtava.

Viisikin minuuttia lämpimässä suihkussa kuluttaa sähköä yli tuplasti enemmän kuin aterian kokkaaminen liedellä.

15.1. 8:30

Moni on tottunut huolehtimaan, etteivät valot pala päällä turhaan. Moni on saattanut myös harventaa saunomista, jotta sähkölasku ei pomppaisi liian suureksi.

Kaikki sähköä säästävä toiminta on tietenkin hyväksi sekä luonnolle että kukkarolle. Usein kodissa sähköä kuluu kuitenkin asioihin, joiden ei ensimmäisenä ajattelisi olevan kummoisia sähkösyöppöjä. Ja ei, kattovalot eivät kuulu nykypäivänä niiden joukkoon.

– Uudet led-valot ovat sähkönkulutukseltaan nykyään melko maltillisia, kertoo Työtehoseuran kouluttaja ja kotitalousopettaja Tarja Marjomaa.

Lämmin vesi on pahimpia sähkösyöppöjä

Vaikkei ensimmäisenä tulisi ajatelleeksi, lämpimällä vedellä lotraamiseen tuhlaantuu eniten energiaa.

Vedenkäytössä nimenomaan lämmittäminen vie paljon energiaa, ja siksi Marjomaan mukaan on oleellista välttää lämpimän veden tuhlaamista.

– Kylmää vettähän täällä Suomessa riittää kyllä vielä, mutta sähköllä lämmitys on se, mikä vedenkulutuksessa maksaa ja on epäekologista, hän huomauttaa.

Eniten lämmintä vettä – ja sen myötä energiaa – kuluu suihkussa. Siksi olisi tärkeää sulkea hanat aina esimerkiksi saippuoinnin ajaksi.

Myös esimerkiksi saunomisessa, jota pidetään sähkösyöppönä, kiukaan lämmittäminen voi itse asiassa maksaa lopulta vähemmän kuin lämpimällä vedellä suihkuttelu saunomisen yhteydessä.

Myös käsin tiskaaminen tuhlaa vettä ja energiaa enemmän, kuin jos pesisi täysiä koneellisia astianpesukoneella.

Kunnon linkous ja kuivausrumpu vähentävät sähkönkulutusta

Pyykinpesu itsessään ei ole kaikkein pahimpia energiasyöppöjä. Työtehoseuran selvityksen mukaan keskimäärin noin neljä prosenttia kodin sähkönkulutuksesta menee pyykin pesemiseen ja kuivattamiseen. Pyykinpesutavoilla ja pienillä muutoksilla on kuitenkin helppoa vaikuttaa siihen, kuinka paljon pyykkäämiseen uppoaa energiaa jokaisella kerralla.

Myös pyykätessä pesuveden lämpötilalla on ratkaiseva merkitys: Ei ole aivan sama peseekö pyykkinsä neljässä- vai kuudessakymmenessä asteessa, sillä sähkönkulutus voi jopa kaksinkertaistua, kun pesuohjelman lämpötilaa nostetaan parikymmentä astetta.

Linkouskierroksilla on väliä

Pesuveden lämpötilan lisäksi myös pyykin kuivatustavoilla on Marjomaan mukaan osansa siinä, kuinka paljon sähköä kuluu.

Kunnollinen linkoaminen on oleellisin osa ekologista ja edullista pyykin kuivattamista. Kun linkouskierrokset nousevat esimerkiksi 1000:sta kierroksesta 1600:aan kierrokseen minuutissa, pyykinkuivaus kuluttaa neljänneksen vähemmän sähköä.

Kunnollinen linkoaminen on oleellisin osa ekologista ja edullista pyykin kuivattamista.

Tämä perustuu siihen, että hyvin kosteaksi jäänyt pyykki vaatii kuivausrummulta enemmän tehoa tai pidemmän kuivatusajan pyykkitelineessä. Tämä lisää sähkönkulutusta.

Pyykin kosteus vaikuttaa

Toisin kuin kuvittelisi, huoneenlämmössä kuivattaminen kuluttaa itse asiassa enemmän sähköä kuin uudessa, lämpöpumpun avulla toimivassa kuivausrummussa kuivaaminen.

Työtehoseuran selvityksen mukaan energiaa kuluu esimerkiksi seitsemän tunnin telinekuivaamiseen 1,2 kilowattituntia, kun pyykkiä on kolme kiloa ja se on lingottu tuhannella kierroksella minuutissa. Uuden mallisessa kuivausrummussa sama homma puolestaan hoituu reilussa tunnissa, ja energiaa kuluu 0,7 kilowattituntia.

Mutta mihin tämä oikein perustuu? Eikö telinekuivatuksen luulisi olevan ilmaista? Marjomaan mukaan syy on pyykin kosteudessa, joka haihtuu huoneilmaan.

– Kun ilmankosteus nousee, se madaltaa huoneilman lämpötilaa jokusen asteen. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että kodin lämmitysjärjestelmä menee päälle ja kuluttaa sähköä, Marjomaa kertoo.

Siksi kaikkein halvin keino on kuivattaa pyykit ulkona. Marjomaa huomauttaa, että se on kuitenkin monille käytännössä mahdotonta. Syynä voi olla kosteat ja viileät syyskelit, kaupunkiasunto tai vaikkapa siitepölyallergia.

Viihdelaitteet kuluttavat jo liki yhtä paljon kuin kylmäsäilytys

Sähkölaitteet kuluttavat yhteensä reilun kolmanneksen kotitalouksien sähköstä. Kaikista laitteista kylmäsäilytyslaitteilla on erityisen suuri osuus.

Jääkaappi ja usein myös pakastin ovat ruoan säilyttämisen kannalta kuitenkin välttämättömiä ja niitä tulee pitää jatkuvasti päällä. Tästä syystä kylmäsäilytyslaiteet ovat melkoisia energiasyöppöjä: ne ahmaisevat noin 13 prosenttia kodin sähkönkulutuksesta.

Yllättävän paljon sähköä kuluu nykyisin myös viihde-elektroniikkaan, kuten esimerkiksi tietokoneisiin ja telkkariin.

Marjomaa kertoo, että ne eivät yksistään kuluta yhtä paljoa sähköä kuin vaikkapa keittiön kodinkoneet. Mutta koska kotimme alkavat nykyisin täyttyä jos jonkinmoisesta vimpaimesta, viihde-elektroniikan kokonaisenergiankulutus on jo lähes yhtä korkeaa kuin kylmäsäilytyslaitteiden.

Mikäli mahdollista, tietokoneet ja telkkarit kannattaa sammuttaa täysin. Usein suuri osa niiden energiankulutuksesta nimittäin aiheutuu siitä, että laitteita pidetään valmiustilassa.

– Nykyisissä tietokoneissa ja telkkareissa valmiustila ei kuitenkaan kuluta sähköä enää niin paljon kuin vanhoissa malleissa, Marjomaa lisää.

Lähde: Työtehoseura ja Kestävä vedenkäyttö -hanke.

Juttu on julkaistu aiemmin Ilta-Sanomissa 08/2021.

Lue lisää: Asiantuntija kertoo, mitä tapahtuu, jos et vaihda saunan kiuaskiviä: ”Lasku on iso”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?