Näin Eliel Saarisen piirtämä upea jugend­linna muuttui asunnoiksi Helsingissä – Mervi Kallio kuuluu onnekkaisiin asukkaisiin

Ylväs rakennus ehti reilun 100 vuoden aikana toimia täysihoitolana, kadettikouluna, ilmavoimien esikuntana ja koulutuskeskuksena, ennen kuin se saneerattiin arvoasunnoiksi. Saneerattuun linnaan muuttaa mm. F1-toimittaja Mervi Kallio.

Suojeltuun julkisivuun on saatu lupa rakentaa parvekkeita alkuperäiseen tyyliin.

12.1. 6:45

Arkkitehti Eliel Saarisen piirtämä, Kadettikouluna parhaiten tunnetuksi tullut jugendlinna on Helsingin Munkkiniemen tunnetuin maamerkki.

Uljaassa rakennuksessa on sekä sisä- että ulkopuolella paljon upeita yksityiskohtia. Suurista ruutuikkunoista avautuvat avarat näkymät joko merelle tai puutarhaan, ja sisäpuolella mm. kattokoristeluissa, portaikoissa ja valaisimissa näkyy Saarisen kädenjälki.

Lue lisää: Mervi Kallio kertoo, millainen hänen uusi kotinsa on – nappasi himoitun arvoasunnon Helsingistä poikkeuksellisella tavalla

Kivitalo valmistui täysihoitolaksi vuonna 1918, ja se avattiin yleisölle helmikuun alussa 1919. Pensionaatti oli ylellinen kokonaisuus. Siihen kuului 72 vierashuonetta, ruokasali, kahvila, kirjasto, biljardisali, halli takkoineen sekä tornikerroksen musiikki- ja tanssisali.

Lue lisää: Tällainen on historiallinen arvotalo, johon Mervi Kallio kertoi muuttavansa

Myös henkilökuntaa oli paljon: tarjoilijattaria, silittäjättäriä, astianpesijättäriä, yövalvojia, portiereja, pesijättäriä ja kahvinkeittäjätär. Asukkaana oli muun muassa professori, akateemikko ja runoilija Veikko Antero Koskenniemi.

Saariselta ehdittiin tilata piirustukset jo laajennusosaankin vuonna 1920, mutta täysihoitola joutui lopettamaan toimintansa vain neljän vuoden jälkeen vuonna 1923 ajauduttuaan konkurssiin. Pensionaatin taru päättyi pakkohuutokauppaan, jossa suurin osa irtaimistosta myytiin.

Aikansa suurimpiin kuuluneen rakennuksen valmistuminen jätti kuitenkin merkkinsä Suomen rakennushistoriaan.

Eliel Saarisen suunnittelema jugendlinna oli aikansa suurimpia rakennuksia suomessa. Kuva on otettu 1920-luvulla.

Vuonna 1924 Suomen valtio lunasti rakennuksen, ja jugendlinnassa aloitti toimintansa Kadettikoulu. Kadettien läsnäolo näkyi ja kuului Munkkiniemen katukuvassa marsseineen ja lauluineen.

Kadettikoulu siirtyi hetkeksi Niinisaloon talvisodan alettua loppuvuodesta 1939 mutta palasi vielä vuodeksi Munkkiniemeen. Lopullisesti kadetit siirtyivät Munkkiniemestä Santahaminaan vuonna 1940.

Seuraavaksi jugendlinnaan muutti Ilmavoimien esikunta, joka piti majaa rakennuksessa vuodet 1940–73.

Mittavan remontin jälkeen talo siirtyi Suomen valtion käyttöön koulutuskeskukseksi. Vuonna 2004 päävuokralaiseksi tuli tullihallitus, ja jugendlinnassa aloitti tullin koulutuskeskus.

Rakennuksen eteisaula on suojeltu. Katossa on yhä alkuperäinen, Eliel Saarisen suunnittelema valaisin.

Torniasunnossa on suojeltu alkuperäinen sisäkatto.

Tullin koulutuskeskus muutti muutama vuosi sitten Pasilaan, ja kun myös tiloissa toiminut HAUS kehittämiskeskus muutti keskustaan tammikuussa 2018, jyhkeä kivilinna jäi suurimmaksi osaksi tyhjilleen.

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2019 kaavaehdotuksen, joka salli rakennuksen muuttamisen asuinkäyttöön. Rakennuksen saneeraaminen asunnoiksi alkoi loppuvuodesta 2019.

Pohjakerroksen sauna- ja kylpyläosastolle tulee uima-allas.

Nyt yli 100-vuotiaan arvorakennuksen yli kaksi vuotta kestänyt suurremontti alkaa olla loppusuoralla. Suojeltuja tiloja – aulaa, ravintolasalia ja kahta porrastilaa – lukuun ottamatta rakennuksen sisätilat on uusittu kokonaisuudessaan arkkitehti Polo Sarpanevan suunnitelman mukaisesti.

Portaikkoihin jäävät alkuperäiset suojeltavat kaiteet.

Rakennukseen tulee 40 asuntoa 24-neliöisestä studiosta 302-neliöiseen edustusasuntoon. Kiinnostusta oli niin paljon, että asunnot jouduttiin arpomaan. Asunnoista osa on jo luovutettu omistajilleen ja loput luovutetaan lähiaikoina. Munkkiniemen linnaan muuttaa mm. F1-toimittaja Mervi Kallio.

– On hienoa päästä muuttamaan, sillä rakastan vanhoja taloja. Se oli yksi syy muuttoon, että on niin vanha ja historiallinen rakennus, mutta asunto on uusi. Se on mahtava kombo, Kallio kertoi IS:lle aiemmin.

Lue lisää: Mervi Kallio kertoo, millainen hänen uusi kotinsa on – nappasi himoitun arvoasunnon Helsingistä poikkeuksellisella tavalla

Kaikki yhteistilat eivät ole vielä valmiita, mutta kaiken pitäisi olla tiptop helmikuun loppuun mennessä. Yhteistiloihin kuuluvat kuntosali, sauna- ja kylpyläosasto, klubitila, viinikellari sekä maanalainen pysäköintihalli 38 autolle.

Munkkiniemen pensionaatti oli Eliel Saarisen (1873–1950) viimeisiä Suomessa toteutuneita hankkeita. Saarisen muita tunnettuja suunnittelutöitä ovat Helsingin päärautatieasema sekä arkkitehtitoimiston osallisena Kansallismuseo Eduskuntatalon vieressä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 30.4.1998 ja 13.9.2021, munkkiniemenkadetti.fi, Wikipedia ja IS:n arkistot.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?