Uusi kirja Ruiskumestarin talosta julkaistiin: tällainen on talon historia - Asuminen - Ilta-Sanomat

Helsingin vanhimman puutalon historiasta löytyi yllätyksiä – siellä käyminen on kuin aikamatka 1800-luvun kotiin

Uutuuskirjan mukaan Ruiskumestarin talon omistanut Alexander Wickholm teki matkan ryysyistä rikkauksiin.

Vanhin valokuva Kristianinkatu 12:sta eli nykyisestä Ruiskumestarin talosta on vuodelta 1907.

25.11. 18:30

Tunnetko Helsingin vanhimman, paikoillaan pysyneen puutalon?

Vuonna 1818 valmistunut Ruiskumestarin talo on erityisesti joulun aikaan monen museokävijän suosikki.

Kruununhaassa sijaitseva entinen kotitalo toimii kotimuseona.

Ruiskumestarin talon ympäristö on muuttunut, mutta sisäpiha on pysynyt samanlaisena, kuin se aikoinaan oli.

Aikoinaan talo oli saleineen ja kamareineen poikkeuksellisen säätyläismäinen asumus naapuruston merimiesmökkien joukossa. Rakennus on 200 vuodessa muuttunut vain vähän. Keväällä 2016 talon runko korjattiin perinteisiä hirsirakennusmenetelmiä noudattaen.

Lue lisää: HS: Helsingin kantakaupungin vanhin puutalo on pilalla – syynä väärin tehty remontti

Nyt historiallinen rakennus on päässyt kirjan kansien sisään, sillä Kaupunginmuseo on julkaissut uutuuskirjan Ruiskumestarin talo.

Ruiskumestarin talo kertoo elämästä ja asumisesta 1800-luvun puutalojen Helsingissä.

Helsingin kaupunki kertoo tiedotteessa, että ennen tuntemattomia lähteitä löytyi hämmästyttävän paljon, ja niiden pohjalta käsitys Kristianinkatu 12:n vaiheista muuttui ratkaisevasti.

Talon ensimmäinen omistaja oli merimiehenleski Christina Wörtin. Hänen on oletettu myös rakennuttaneen talot, mutta on ihmetelty, miten köyhä ja viimeiset vuotensa vuoteenomana oleva vanhus on tähän pystynyt.

Taustalta on nyt paljastunut erikoinen ja kiehtova tarina, johon liittyy muun muassa ylhäinen venäläinen upseeri, epäsäätyinen avioliitto, kelju holhooja ja monipolvinen oikeusjuttu, Helsingin kaupunki kertoo tiedotteessa.

Wickholmit kävivät valokuvassa noin vuonna 1870.

Talon nimi juontaa puolestaan juurensa ruiskumestari Alexander Wickholmiin, josta piirtyy uutuuskirjassa kuva vaatimattomista oloista lähteneestä, ahkerasta ja kunnianhimoisesta nuorukaisesta, joka onnistui luomaan pitkän uran kaupungin pikkuvirkamiehenä ja sen rinnalla huomattavan omaisuuden talonomistajana.

Vauraudesta huolimatta perheen jälkeläisten elämää leimasivat sairaudet ja epäonni.

Kristianinkatu 12:n viimeinen yksityinen omistaja, omalaatuinen tanssitaiteilija Martta Bröyer vaali sukutalojaan kuin museota.

Viimeisenä yksityisenä omistajana Ruiskumestarin talossa asui Alexander Wickholmin tyttärentytär, tanssitaiteilija Martta Bröyer. Vuonna 1979 menehtynyt nainen oli modernin tanssin varhainen, omalaatuinen edustaja, joka loi oman Bröyer-suunnan, jossa yhdistyvät lausunta ja liikunta.

Sukutaloaan Bröyer vaali ja pelasti sinnikkäästi. Hänen työtään on jatkanut Helsingin kaupunginmuseo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?