Helena taisteli huutokaupassa 92-vuotiaasta talosta, jota himoitsi moni muukin – tällainen oli remonttiurakka, jossa tyhjillään ollut rakennus sai uuden elämän

Ilmajoella sijaitseva koulun lisärakennus on ollut myös neuvola. Nyt sitä remontoi kodikseen Helena Yli-Harja ja hänen isänsä Jaakko.

Helena Yli-Harja osti huutokaupasta talon 40 600 eurolla. Remonttiin on varattu 150 000 euroa. Muutto siintää jo edessä.

6.10.2021 16:47

Alkujaan huutajia oli 15, lopuksi enää kaksi.

Tarjousten määrä paljasti, että helmeä vuodelta 1929 himoitsi moni. Ilmajoella sijaitsevasta vanhasta koulun lisärakennuksesta tehtiin kesällä 2020 kaikkiaan 138 tarjousta.

Kun huutokauppa läheni loppuaan, korotuksia tehtiin kolmen minuutin välein. Tilanne nosti hien pintaan, ja Helena Yli-Harjan, 34, mielessä kävi jo luovuttaminen. Yli-Harjan äiti Merja piti kuitenkin pään kylmänä. Jospa vielä yksi huuto?

Lopulta Ilmajoen kunnan huutokauppaama 126-neliöinen rakennus meni Yli-Harjalle 40 600 eurolla. Naiselta pääsi itku. Vuosien odotus oli vihdoin ohi.

– Olin käynyt katsomassa useampia vanhoja taloja, mutta tämä talo pysäytti. Talon sijainti päällystetyn tien varrella oli hyvä, ja avarat huoneet tekivät vaikutuksen.

Olin käynyt katsomassa useampia vanhoja taloja, mutta tämä talo pysäytti.

Vanhan talon pelastamisesta vuosia haaveillut nainen arvosti myös talon remonttihistoriaa.

– Talo oli niin sanotussa raakakunnossa. Takana ei siis ollut kalliita mutta huonosti toteutettuja remontteja, jotka olisivat nostaneet talon hankintahintaa.

Vanhan talon kunnostaminen, johon Yli-Harja oli varannut 150 000 euroa, saisi alkaa.

Vanhaa kunnioittaen, mutta nykytarpeita vastaavaksi

Heti kaupanteon jälkeen Yli-Harja aloitti isänsä Jaakon kanssa urakan, jonka lopputuloksena neljä vuotta tyhjillään ollut rakennus saisi uuden elämän kotina.

Remontti alkoi purkamalla talo pitkälti hirsirungolle.

– Purkaminen oli kova työ, sillä kerroksia vanhassa talossa oli lukuisia. Vanhoista osista säästettiin uusiokäyttöön se, mitä voitiin, kuten ikkunoiden ja ovien listat, Yli-Harja kertoo.

Purkaminen oli kova työ, sillä kerroksia vanhassa talossa oli lukuisia.

Hommaa oli myös pohjapiirustuksissa, sillä talo ei ollut aiemmin toiminut kotina. Tarvittiin paikat muun muassa keittiölle ja kylpyhuoneelle.

Vanhan talon pelastamisessa on riittänyt työtä alapohjan tyhjentämisessä, viemärien ja sähköjen vedoissa ja kylpyhuoneen rakentamisessa, kaiken muun muassa. Kylpyhuone on tehty niin sanotulla huone-huoneessa-tekniikalla, jolla kosteuden päätyminen hirsirakenteisiin voidaan minimoida mahdollisimman tehokkaasti.

Talon ilmanvaihto on painovoimainen.

Rossipohjan teon yhteydessä taloon asennettiin vesikiertoinen lattialämmitys, jonka päälle tehtiin hengittävä kipsivalu. Lämmitysmuodoksi valikoitui ilma-vesilämpöpumppu.

Remontin alussa taloon piti vaihtaa useampia hirsiä. Se tehtiin sahaamalla ulkoverhouksen alaosasta pätkä pois. Näin loppu vanhasta verhouksesta voitiin säästää ja kunnostaa.

Remontin aikana Yli-Harja on kohdannut myös yllätyksiä.

Olohuoneen vanhan lankkulattian päällä oli muovimatot, josta löytyi asbestia. Lopulta lattia uusittiin kokonaan. Lattiassa on nyt vesikiertoinen lattialämmitys.

Yllätys oli sekin, että maanvarainen pohja päädyttiin lopulta muuttamaan kokonaan rossipohjaksi.

– Se oli iso työmaa, joka nieli budjetoimatonta rahaa ja vei neljä kuukautta aikaa.

Se oli iso työmaa, joka nieli budjetoimatonta rahaa ja vei neljä kuukautta aikaa.

Remontin on tarkoitus jatkua vielä muutamia kuukausia.

Parhaillaan Yli-Harja valitsee tapetteja ja sisustusmateriaaleja, ja toivon mukaan muuttamaan pääsee tämän vuoden puolella.

Yli-Harja kiittelee eläkkeellä olevaa isäänsä, joka on toiminut työmaalla pääasiallisena remonttimiehenä. Käsistään kätevä ja vanhoista hirsitaloista kiinnostunut mies on todellinen helmi.

–  Se, mitä isä ei osaa korjata, ei luultavasti ole korjattavissa. Ilman häntä en olisi tällaista taloa ostanut, tytär toteaa.

Se, mitä isä ei osaa korjata, ei luultavasti ole korjattavissa. Ilman häntä en olisi tällaista taloa ostanut.

Ulkopuolistakin apua on tarvittu. Ammattilaiset ovat käyneet auttamassa muun muassa kylpyhuoneen laatoituksissa ja muuraustöissä.

Talon ulkokuorelle ei ole tehty vielä juurikaan mitään. Kesällä 2022 talon kuisti rakennetaan kosteusvaurioiden takia uudestaan, ja vanha ulkoverhous sekä peltikatto kunnostetaan.

Kyynärsauvat kertovat talon historiasta

Koulun lisärakennuksena toiminut talo kätkee sisäänsä yllätyksiä.

Rakennuksessa on ollut luokkahuone sekä yläkerrassa tilat ruoan valmistukselle. Taloa katsomassa käyneet paikalliset ovat muistelleet, miten oppilailla oli tapana kantaa painavia patoja yläkerrasta alas luokkahuoneeseen.

Moni on ollut mielissään siitä, että vanha koulu on saanut uuden elämän, eikä rakennus ole joutunut puskutraktorin jyräämäksi.

Kunnostus aloitettiin purkamalla talo pitkälti hirsirungolle. Purkaminen oli kova työ, sillä kerroksia vanhassa talossa oli lukuisia. Vanhoista osista säästettiin uusiokäyttöön se, mitä voitiin, kuten ikkunoiden ja ovien listat.

Koulun lisäksi rakennus on toiminut muun muassa neuvolana.

Tästä ajanjaksosta Yli-Harja on löytänyt todistusaineistoa. Huoneista on löytynyt vanhoja kyynärsauvoja, hoitotarvikkeita ja neuvola-kyltti.

Ajatus siitä, että talo on täynnä historiaa, on kiehtova.

– Vanhoissa taloissa viehättää myös tietynlainen ajattomuus. Niissä on usein hyvin kauniita linjoja ja yksityiskohtia. Lisäksi ne on tehty kestämään. Jos rakennus on seissyt paikoillaan sata vuotta, on hyvät mahdollisuudet, että se seisoo samalla paikalla seuraavat sata vuotta, kun siitä joku huolehtii.

Jos rakennus on seissyt paikoillaan sata vuotta, on hyvät mahdollisuudet, että se seisoo samalla paikalla seuraavat sata vuotta, kun siitä joku huolehtii.

Alapohjaremontin jälkeen seuraavaksi suurin kokonaisuus oli kylpyhuoneen rakentaminen. Se tehtiin huone-huoneessa-tekniikalla, jotta kosteuden päätyminen hirsirakenteisiin voidaan minimoida mahdollisimman tehokkaasti.

Helena Yli-Harja harmittelee, että Suomi on täynnä vanhoja rakennuksia, joissa olisi potentiaalia vaikka mihin.

Usein perikunnat ovat epäinnokkaita myymään suvun taloa, ja pahimmillaan käy niin, että sen annetaan rapistua sille sijoilleen.

– Toivoisin, että ne jotka vanhoja taloja omistavat, laittaisivat niitä myyntiin, jos mahdollisuutta kunnostamiseen ei itsellä ole. Näin rakennukset eivät tuhoudu, Kiinnostuneita nimittäin riittää.

Uljaisten tontilta siivottiin paljon puita kevään aikana. Koska talon tulisijat kunnostettiin käyttöön, tulevat koivuhalot tarpeeseen.

Vanhojen talojen pelastamisesta kiinnostuneita Yli-Harja rohkaisee tarttumaan vaikealtakin tuntuviin projekteihin rohkeasti, mutta realistisesti.

– Tietysti pitää miettiä, mitkä ovat omat resurssit. Mutta ajattelen niin, että asiat tuppaavat järjestymään, jos intoa riittää. Vanhojen talojen remontoiminen on palkitsevaa. Siinä tutustuu uusiin ihmisiin ja kuulee tarinoita, joihin ei muuten pääsisi käsiksi.

Helena Yli-Harjan taloprojektia voi seurata Instagramissa Unelmiauljaisista-tilillä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?