Aina välillä sitä havahtuu siihen, kuinka paljon tavaraa kotoa löytyykään. Ihmetys iskee muuttolaatikoita pakatessa tai silloin, kun vessan kaappiin ei yhtäkkiä enää mahdukaan uutta pesuainepakettia.
Ilana Aalto on ammattijärjestäjä, filosofian tohtori ja Paikka kaikelle -tietokirjan sekä samannimisen blogin kirjoittaja. Työnsä puolesta hän on päässyt kurkistamaan suomalaisiin koteihin ja nähnyt tavararöykkiöt varastoissa, vinteillä ja vaatekaapeissa.
– Oma kokemukseni on opettanut, että ihmisten koteihin voi jäädä pyörimään aivan mitä vain, Aalto kertoo.
Hätäsiivous synnyttää yllätyslaatikoita
Melkein kaikille meistä kertyy ylimääräistä tavaraa, joka muuttuu ajan saatossa käyttämättömäksi rojuksi.
Eniten Aalto kertoo ammattijärjestäjänä näkevänsä käyttämättömiä vaatteita sekä nurkkiin kerääntyneitä paperikasoja.
– Tärkeille papereille ei ole mitään paikkaa, tai sitten sille varattu mappi tai laatikko on täyttynyt aikapäiviä sitten. Paperia alkaa kertyä pinoiksi, joista sitten haetaan työtodistuksia ynnä muita epätoivon vimmalla, Aalto kertoo.
Ilana Aalto arvioi, että vain 10–20 prosenttia vaatteistamme on oikeasti käytössä.
Vaatteista puolestaan ääriesimerkkinä näyttäytyvät ne shoppailijat, joiden kaapeissa roikkuu henkareittain vaatteita hintalaput yhä paikallaan. Osa niistä on jäänyt jopa verkkokauppojen pakkauslaatikoihin ja -pussukoihin. Liika vaatemäärä ei kuitenkaan koske pelkkiä himoshoppaajia.
– Sanoisin että useimmiten vaatteista vain 10–20 prosenttia on käytössä. Kaapista löytyy vaatteita, joille sopiva tilaisuus ”tulee vielä tulevaisuudessa”, jotka ovat olleet joskus kivoja tai jotka ovat väärän kokoisia.
”Sanoisin että useimmiten vaatteista vain 10–20 prosenttia on käytössä.
Yksi liiallisen romun tavaramerkki on sieltä täältä löytyvät ”yllätyslaatikot”. Useimmiten nämä ovat eteisen lipaston tai työpöydän laatikoita, joista löytyy kuitteja, harvoin käytettyjä avaimia, klemmareita, purkkaa ja muuta pientä. Yllätyslaatikko voi kuitenkin myös olla täpötäysi sininen ikea-kassi piilotettuna saunan lauteiden alle.
– Ongelman juuri on siinä, että kun odotetaan vieraita, tehdään hätäsiivous, jolloin rojut ahdetaan nopeasti jonnekin piiloon. Siiten ne jäävät sinne lojumaan, Aalto selittää.
Aalto ei tuomitse hätäsiivousta, kunhan tavarat purkaa jälkikäteen. Kun kodin tavaramäärää lähtee nimittäin karsimaan, on helpompaa keskittyä yhteen tavararyhmään kerrallaan kuin avata ”yllätyslaatikko”.
”Tavarat eivät ole vain tavaroita”
Miksi turhaa tavaraa sitten kertyy, ja miksi tavarasta on niin vaikea luopua?
– Siihen on useita syitä, mutta kaikki liittyy pohjimmiltaan siihen etteivät tavarat ole vain tavaroita, Aalto huomauttaa.
Tavaroihin liittyy merkityksiä ja viestejä. Klassisten statussymbolien kuten autojen ja kellojen lisäksi esimerkiksi pukeutumisella voi viestiä omasta persoonasta.
– Kodin kalusteista kirjahylly ja sen sisältö voivat olla merkityksellinen viesti vieraille omasta itsestä, Aalto valottaa.
Lisäksi tavaroihin liitetään muistoja ja tunteita. Niiden säilyttämiseen voi myös liittyä velvollisuudentunnetta.
– Kuolinpesän tavaroita saatetaan säästää, koska jokin tavara on ollut edesmenneelle läheiselle tärkeä, vaikka se onkin itselle taakka. Lahjan tai perintöesineen eteenpäin antaminen voi tuntua kiittämättömältä, Aalto huomauttaa.
”Ongelman juuri on siinä, että kun odotetaan vieraita, tehdään hätäsiivous, jolloin rojut ahdetaan nopeasti jonnekin piiloon. Siiten ne jäävät sinne lojumaan.
Lisäksi tavaroihin ja niiden säilyttämiseen liittyy uskomuksia, joilla ei enää ole paikkaa tämän päivän tavaratulvassa. Moni on saanut pula-aikaan eläneiltä vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan mallin, jonka mukaan mitään ei heitetä pois ja kaikkea voi vielä tarvita.
Nykyaikana, kun kuluttamiseen suhtaudutaan entistä kriittisemmin, tavaran säilömistä saatetaan perustella ekologisuudella.
– Moni kipuilee sen kanssa, että jo hankitut tavarat pitäisi säilyttää ekologisuuden nimissä. Mutta jos jonkun tavaran antaisi eteenpäin jollekin, joka sitä tarvitsee, se on paljon ekologisempaa kuin toimia varastona.
jos jonkun tavaran antaisi eteenpäin jollekin, joka sitä tarvitsee, se on paljon ekologisempaa kuin toimia varastona.
”Jos jonkun tavaran antaisi eteenpäin jollekin, joka sitä tarvitsee, se on paljon ekologisempaa kuin toimia varastona.
Kun aloittaa tavaroiden karsimisen, vaarana on liian isosta määrästä aloittaminen.
Omasta tavaramäärästä ei kannata potea syyllisyyttä
Niille, jotka haluavat lähteä järjestelemään omaa tavaramääräänsä, Aalto antaa vinkiksi aloittaa pienestä. Jos yrittää haukata kerralla liian ison palan, luultavasti vain uupuu ja jättää taakseen kahta kauheamman sotkun.
– Älä aloita tunne-esineistä ja vaikeista päätöksistä, vaan tyhjennä vaikkapa kylpyhuoneen tai kuiva-ainekaapin vanhentuneet putelit ja pakkaukset. Tässä piilee myös psykologinen temppu: kun saa yhden onnistumisen, se motivoi jatkamaan.
”Älä aloita tunne-esineistä ja vaikeista päätöksistä, vaan tyhjennä vaikkapa kylpyhuoneen tai kuiva-ainekaapin vanhentuneet putelit ja pakkaukset.
Omia niin sanottuja tavarataitoja on mahdollista kehittää. Nykyaikana minimalismi ja konmaritus on trendikästä, ja moni tietää, että erilaisia malleja tavaroiden järjestämiseksi on olemassa. Tärkeintä on pitää yllä motivaatiota, ja muistaa, ettei omasta tavaramäärästä kannata syyllistyä turhaan.
– Tavaran kertyminen on tässä yhteiskunnassa aivan liian helppoa, ja kaikilla on liikaa tavaraa, Aalto muistuttaa.
Itselleen on siis syytä olla armollinen, ja käydä rohkeasti tavaravuoria päin.
