Pariskunta osti 150-vuotiaan, hurjassa kunnossa olleen autiotalon, jonne astuminen ”oli kuin aikamatka” – sen historia on ainutlaatuinen

Henriikka ja Miika Seger ovat nyt kunnostaneet neljän vuoden ajan vanhaa taloa, jonka huoneet kätkevät sisäänsä tilan värikkään historian.

Neljässä vuodessa hylätty talo on muuttunut pikkuhiljaa kohti Segerien perheen unelmakotia.

27.8.2021 19:00

Karjalohjalla, noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitsee historiallinen Norsin tila ja sen vanha huvilamainen talo. Vuosikymmenien ajan huvila on rapistunut, ja suurimman osan 2000-lukua se on seisonut paikallaan hylättynä.

Vain parin kilometrin päässä tilasta asuvat Henriikka ja Miika Seger. Vuonna 2015 tuore aviopari oli toteuttamassa haavettaan omasta kodista, jonka rakentamisessa he olisivat itse mukana: sopiva tontti oli jo löydetty, ja heidän toiveidensa mukaista talopakettia personoitiin hyvää vauhtia.

Googlen katunäkymän kuvaa talosta ennen ostohetkeä.

Samoihin aikoihin Henriikan ja Miikan lenkkireitti kulki hylätyn huvilan ohitse.

– Olimme sitä ihastelleet ja kauhistelleet, ja ennen kaikkea harmitelleet, että noin vanha ja iso talo ränsistyy. Sitten se tuli myyntiin. Kävimme katsomassa sitä ihan mielenkiinnosta, ja ensimmäinen kerta talon sisällä vain yhtäkkiä kolahti, Segerit kertovat.

Olimme sitä ihastelleet ja kauhistelleet, ja ennen kaikkea harmitelleet, että noin vanha ja iso talo ränsistyy. Sitten se tuli myyntiin.

Pariskunta päätti hylätä ajatuksen talopaketin hankkimisesta, ja haave omasta kodista muuttui kertarysäyksellä kunnianhimoisemmaksi. Segerit kunnostaisivat noin 150-vuotiaan talovanhuksen ekologisesti ja suomalaista perinnerakentamista kunnioittaen.

Tiluksiin kuuluu myös rantasauna, jonka kunnostaminen on talon ohella Segereiden sivuprojekti.

Talon historia saa näkyä

Taloa on nyt kunnostettu vajaa neljä vuotta. Miika Segerillä on pitkä kokemus rakennusalalta – myös vanhojen rakennusten saneerauksesta ja projektissa ollaan onnistuttu välttymään suurimmilta yllätyksiltä. Perinnerakentaminen on kuitenkin jotain aivan muuta, kuin mitä kumpikaan on aiemmin tehnyt.

– Isossa talossa kaikki ongelmat kertautuvat, ja tämä talo on osoittanut kyllä voimansa. Jotkut päivät menevät kokonaan sen selvittämisessä, miten jokin ratkaisu hoidetaan ekologisesti ja perinteitä kunnioittaen, Miika kertoo.

Pariskunnan pääajatus koko projektin ajan on ollut se, ettei mennä sieltä mistä aita on matalin. Aivan projektin alussa talon kunto vaikutti paikoin lohduttomalta. Katto oli vuotanut, osa hirsistä oli lahoja ja keittiö oli värjäytynyt noesta täysin mustaksi.

Talosta otettuja kuvia sen ostohetkellä. Ennen talon autioitumista sitä oli asuttanut askeettista erakkoelämää elänyt sotaveteraani.

– Ennen kun ostimme talon, se oli ollut täysin autio viisitoista vuotta, ja sitä oli ajan saatossa remontoitu vain vähän. Esimerkiksi juoksevaa vettä ei talossa ole koskaan ollut. Oli aikamoinen aikamatka astua 2000-luvulla taloon, joka oli kuin suoraan 1800- ja 1900-lukujen taitteesta, Henriikka kuvailee.

Segerien filosofiana on korjata vain se, mikä on tarpeen, eikä turhia muutoksia lähdetä tekemään. Talossa on säilytetty esimerkiksi vanhat lankkulattiat sekä ovet. Myös sisäseinien vanhat hirret on siistitty, mutta sitä jätetään näkyviin vain yhteen huoneeseen.

– Nythän olisi trendikästä jättää lankkuseinä näkyväksi, mutta se ei kuulunut entisaikojen herrastalon tyyliin. Haluamme, että talo vastaa omaa aikakauttaan, Henriikka kertoo.

Vaikka keittiöstä tulee moderni tila kivitasoineen ja kodinkoneineen, esimerkiksi vanha leivinuuni on säilytetty muistuttamaan talon aiemmasta elämästä.

Leivinuuni muurattiin kokonaan uudestaan, ja vanhat luukut entisöitiin osaksi uutta uunia. Leivinuunissa on itse leivinuunin lisäsi puuhella ja pieni avotulipaikka.

Keittiö oli niin vauroitunut, että se piti purkaa ja rakentaa käytännössä kokonaan uudestaan.

Norsin tilan historiaa: Marski ja kyläläisten salaisuus

Henriikka ja Miika Seger ovat tutkineet tilan historiaa käymällä läpi Karjalohjan vanhojen rakennusten historiaa, vanhoja asiakirjoja sekä keskustelemalla paikallisen historian tuntijan Veikko Lackmanin kanssa.

Rakennuksen rakentamisvuodesta ei ole säilynyt tietoa, joten arviot talon iästä ovat vain arvailua. Segerit löysivät tuvan leivinuunia purkaessaan yhdestä tiilestä vuosiluvun 1880. Myös hirsistä on löytynyt merkintä 1770-80 luvun taitteesta.

Puhetietojen mukaan tilan nykyinen päärakennus on rakennutettu Pietarin hovista karkotetulle murhaajanaiselle, joka avioituessaan paikallisen miehen kanssa ja välttyi tuomiolta.

Vuonna 1916 paikan osti liikemies Albert Lackman kesähuvilakseen. Myöhemmin se myytiin Kovaksen suvulle 1921 jonka omistuksessa se säilyi vuoteen 2015 saakka.

Rakennuksessa on vieraillut 1900-luvun alussa paljon ulkomaalaisia kesänviettäjiä. Kylän historian tuntijan, jo edesmenneen Veikko Lackmanin muistelmien mukaan vanhat Lönnhammarilaiset kertoivat ”hienosta väestä”, jotka kulkivat tiluksilla päivänvarjojen alla hienoissa pukimissa.

Myös kulttuuriväkeä talossa on vieraillut paljon, ja kylällä vietti nuoruuttaan mm. Marsalkka Mannerheim. Säännöllisiin kesänviettäjiin lukeutuivat myös näyttelijä Rauni Luoma sekä Eugen Schauman.

Kyläläisten tarkoin varjelema salaisuus oli tieto siitä, että Eugen Schauman harjoitteli Bobrikovin murhaa varten pistooliammuntaa talon vintillä. Segerit kertovat, että vintin seinähirsistä löytyy toden totta luodin jälkiä.

– Perinteiset elementit ovat olemassa, ja ne saavat kertoa talon historiaa ja tarinaa. Emme kuitenkaan ole tekemässä mitään museota. Vaikka pyrimme kunnioittamaan kaikkea vanhaa ja hienoa, mitä talosta löytyy, se ei voi mennä käytännöllisyyden ohi. Talolla on oma historiansa, ja me jätämme sen päälle oma kerroksemme.

Emme kuitenkaan ole tekemässä mitään museota. Vaikka pyrimme kunnioittamaan kaikkea vanhaa ja hienoa, mitä talosta löytyy, se ei voi mennä käytännöllisyyden ohi.

Pariskunta näkee vanhojen talojen potentiaalin

Kun Segerit ostivat tulevan kotinsa, sitä myytiin purkukuntoisena. Valtavaan projektiin tarttuminen on vaatinut avioparilta paljon luottamusta.

– Normaalisti mietin hyvin tarkkaan kaikkein pienimmätkin hankinnat, mutta tämä talo tuli ostettua spontaanisti vähän vasemmalla kädellä. Se yllätti itsenikin, Miika kertoo.

Vaikka joihinkin kunnostustöihin pitää tilata ulkopuolinen ammattilainen, Segerit tekevät suurimman osan remontista itse.

Taloon on rakennettu myös laajennus viime vuoden kesällä. Sisätilojen remontti pääsee kunnolla vauhtiin ensi talvena.

– Onhan meillä ihan valtava luottamus toisiamme kohtaan, että uskalsimme lähteä yhdessä tähän projektiin. Olemme todella erilaisia, ja siksi onkin mielenkiintoista, että tämä talo tarjosi yhteisen alustan unelmillemme, Henriikka täydentää.

Toisin kuin moni varoitteli, massiivinen projekti ei ole hiertänyt avioparin välejä. Henriikka kuvaa matkaa ”positiiviseksi seikkailuksi”.

Aikaa ja rahaa seikkailu on kyllä vienyt, etenkin ruuhkavuosien keskellä. Taloprojektia on tehty päivätöiden ohessa, ja pariskunta on myös saanut sen aikana toisen lapsensa. Talon kunnostaminen hitaasti on kuitenkin ollut tietoinen päätös.

Norsin tilan huvila on ollut tunnettu kauniista lasikuististaan. Muutama vuosi ennen rakennuksen myyntiä kuisti oli kuitenkin purettu, mutta sen lasit säilytetty. Nyt Segerit ovat rakentaneet lasikuistin uudelleen, ja entisöidyt ikkunat ovat päässeet takaisin paikalleen.

– Ensimmäisinä vuosina meillä oli talon varalle valtavia suunnitelmia, mutta mitä kauemmin olemme olleet talon kanssa tekemisissä, sitä vähemmän sitä haluaa muuttaa. Sille kertyy inhimillisiä piirteitä ja oma identiteetti, Henriikka kertoo.

Moni on ihmetellyt, miksi ihmeessä Segerit ovat lähteneet liki mahdottomalta näyttäneeseen vanhan arvotalon pelastusoperaatioon.

– Ihailemme molemmat vanhoja rakennuksia, ja riipaisee nähdä, kun suomalainen rakennusperintö rapistuu. Nämä vanhat talot ovat tärkeä ja arvokas osa kulttuuriperintöämme, Henriikka kertoo.

Ihailemme molemmat vanhoja rakennuksia, ja riipaisee nähdä, kun suomalainen rakennusperintö rapistuu.

Lisäksi rakennusalaa nähnyt Miika kertoo, että hänelle on tärkeää, ettei oma koti ole rakennettu puolivillaisesti ja kovassa kiireessä.

– Kun tekee itse ja perinnerakentamisen periaatteilla, voi olla varma, ettei mistään löydy esimerkiksi ylimääräisiä muovikerroksia. Jos nykyaikana rakennettu talo olisi 15 vuotta tyhjillään, se ei varmasti olisi säilynyt näinkään hyvin. 150 vuotta pystyssä ollut talo kyllä kestää, Miika sanoo.

Segerien perheeseen kuuluu Miikan ja Henriikan lisäksi 14-vuotias Milo sekä kohta vuoden ikäinen Edith.

Norsin tila ja sen kunnostaminen kytkeytyy paitsi suomalaiseen kulttuuriperintöön, myös parin omiin henkilöhistorioihin.

– Saimme tietää talon ostamisen jälkeen, että Miikan perheen sukutila on aikoinaan ositettu tästä tilasta. Oma isäni taas on rakentanut lapsuudenkotini satavuotiaasta purkukuntoisesta myllystä. Olemme oppineet näkemään ”tuhotuomionkin” saaneiden rakennusten potentiaalin, Henriikka valottaa.

Norsin tilan talossa ja rantasaunassa riittää kunnostamista vielä vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin. Valmista siis tuskin tulee koskaan, mutta muuttopäivä siintää jo edessä. Kahden vuoden sisään Segerin perhe asettuu asumaan 150-vuotiaaseen kotiinsa, lisäten sen historiaan oman kerroksensa.

Taloprojektia ja sen etenemistä voi seurata pariskunnan pitämältä Instagram-tililtä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?