Kaupunki muuttui maalle muuttoon: ”Lapsiperheen ei kannata asua kaupungissa, toteavat Ville ja Laura” - Asuminen - Ilta-Sanomat

Kaupunkiasunto vaihtui kotiin Tornionjoen rannalla: Lapsiperheen ei kannata asua kaupungissa, toteavat Ville ja Laura

Maallemuutto on lapsiperheelle myös taloudellinen kysymys: jopa tuhansia euroja säästyy.

Ville Impiön ja Laura Kantomaan viisihenkinen perhe muutti Kaulirannan kylään viisi vuotta sitten.

5.9. 19:30

Miltä kuulostaisi talo Tornionjoen rannalla, ikkunasta näkyisi Aavasaksan maisema?

Ville Impiön ja Laura Kantomaan viisihenkinen perhe muutti näihin Kaulirannan kylän maisemiin kaksi ja puoli vuotta sitten, kun Laura valittiin Ylitornion kunnan vapaa-aikajohtajaksi.

Heidän tiensä kulki Ylitorniolle Oulun ja Rovaniemen kautta. Villellä oli kokemusta myös Helsingissä asumisesta. Ympäristönvaihdos kaupungista maalle oli iso mutta tervetullut muutos.

Ville opettaa työkseen historiaa ja yhteiskuntaoppia Kemissä. Lapsista vanhin, Hannes, 7, käy ensimmäistä luokkaansa kyläkoulussa. Valpurilla on ikää neljä ja Siirillä kolme vuotta. He ovat päivähoidossa.

– Siiri oli juuri syntynyt, kun ostimme tämän paikan, ja kun pääsimme muuttamaan, hän oli viiden kuukauden ikäinen, kertoo Ville, jonka mukaan Tornionjoen rannalla sijaitseva kotipaikka on ihanteellinen lapsiperheelle.

– Lapset voivat tulla ja mennä paljon vapaammin kuin kaupungissa, eikä tavaroita tarvitse kerätä jokaisen leikin jälkeen pihasta pois. Kyllä tämä on helpottanut paljon käytännön eloa.

Impiön-Kantomaan perhe viihtyy Ylitornion joki- ja maalaismaisemassa.

Juuri nyt perheen suunnitelmissa on isomman kodin rakentaminen. Tilaa tarvitaan, ja nykyinen, vuonna 1963 tehty talo on jäänyt pieneksi.

Vertailut maalla ja kaupungissa asumisen välillä ovat osoittaneet Villelle ja Lauralle, ettei lapsiperheen kannata asua kaupungissa.

– Tämä on myös taloudellinen kysymys, sillä maaseudulla kaikki elinkustannukset ovat huomattavasti halvempia: Rovaniemellä kun asuttiin luhtitalossa, siellä esimerkiksi laskennallinen vesimaksu oli kuukaudessa 50 euroa. Nyt vesi tulee vesiosuuskunnasta, ja kuutio maksaa alle euron. Säästö on huomattava.

Siitä huolimatta että nykyinen koti lämpiää öljyllä, asumiskustannukset pysyvät Villen mukaan merkittävästi edullisempina kuin mitä ne kaupungissa olivat.

– Meillä menee lämmitykseen vuodessa noin 2000 euroa, eikä sähköä kulu pienessä talossa kuin viitisen tuhatta kilowattituntia. Muut kiinteät kulut tulevat jätevesi- ja jätemaksuista, jotka ovat aika pienet.

– Veroporosentti on täällä 20, eli 1,5 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Rovaniemellä, mikä tarkoittaa keskiverto tulonsaajilla satoja euroja pienempiä kuntaveroja, hän jatkaa.

Perheen koti sijaitsee noin 16 kilometrin päässä kuntakeskuksesta ja sen palveluista. Heitä ei haittaa, vaikkeivat palvelut ole kävelymatkan päässä. Trendikahviloita he eivät kaipaa.

– Koska kunta on vilkasliikenteisen tien varressa, täällä on hyvätasoiset palvelut, ja kyllä niitä kahviloitakin löytyy. Meillä on myös uimahalli, laskettelukeskus, hyvät latuverkostot ja monipuoliset liikuntapalvelut, joissa käyttömaksut ovat huomattavasti edullisemmat kuin kaupungissa.

”Lapset voivat tulla ja mennä paljon vapaammin kuin kaupungissa”, perheenisä sanoo.

Lasten päivähoitopalvelut saavat nekin kiitosta, samoin koulu ja terveydenhuolto.

– Päivähoidossa henkilökunnan vaihtuvuus on pientä, ja meillä on tosiaan myös oma kyläkoulu tässä. Julkiset terveydenhoitopalvelut ovat valtavan hyvät, mikä on lapsiperheelle tärkeä juttu. Kun soittaa aamulla kello 8 aikaan, kello 11 saa jo ajan lääkäriin, kertoo lasten korvatulehduskierteen kanssa tuskaillut perheenisä.

Ville Impiö on pannut merkille, että Tornionjoen rannalla sijaitsevat talot ja tontit ovat haluttuja.

– Jos tässä on taloja myynnissä, aika joutuisaan ne menevät kaupaksi. Jokimaisema on semmoinen, joka kiehtoo ihmisiä aika reilusti.

Villessä jokiranta ja maalaisympäristö ovat herättäneet eloon sisäisen maajussin. Mies kasvattaa talonsa tiluksilla erilaisia hyötykasveja paitsi itselle niin myös myyntiin.

– Ihan juureksia kasvatan – perunaa ja sipulia ja muita helposti kasvatettavia kasveja. Teen pienimuotoista torikauppaa ja myyn yksityisille. Työyhteisöni on sen verran laaja, että sielläkin on ostajia. Tämä on semmoinen pitkälle viety harrastus, johon olen saanut neuvoja ammattiviljelijöiltä.

– Tällaisissa kylissä on monenlaisia taitoja ihmisillä, ja apua saa remontointiin, lumitöihin ja kaikkeen muuhun, kun vain osaa kysyä, hän vinkkaa.

Maalla asuminen on ylitorniolaisen perheenisän Ville Impiön mukaan myös erittäin taloudellista verrattuna kaupunkiasumiseen.

Impiön-Kantomaan perhe on sulautunut osaksi omaa kyläyhteisöään, mikä osaltaan on tuonut turvaa. Kylähenkeä luodaan erilaisissa kesä- ja muissa tapahtumissa.

– Kun olimme reissussa emmekä tänä kesänä päässeet perinteiseen lohijuhlaan, poissaolomme oli pantu merkille. Täällä ei kyttäillä muiden tekemisiä, vaan kyse on ennemminkin huolenpidosta.

Vastarannan ruotsalaiset ovat osa yhteisöä. Koronan takia kanssakäyminen on kuitenkin viime aikoina jäänyt vähiin.

Jos mieli halajaa maalle, Ville neuvoo miettimään ja varmistamaan muutaman kriittisen kohdan.

– Lapsiperheelle kriittisiä asioita ovat hoitopalvelut, terveyspalvelut, taloudelliset kysymykset ja tietenkin viihtyvyys ja paikanvaihdon mielekkyys, hän summaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?