Miksi nyt on niin paljon perhosia? Harvinainen ilmiö käynnissä Suomessa – perhostutkija: ”Ei ole tapahtunut koskaan aiemmin” - Asuminen - Ilta-Sanomat

Harvinainen perhosilmiö käynnissä Suomessa – perhostutkija: ”Ei ole tapahtunut koskaan aiemmin”

Epätyypillinen kesäsää on laittanut perhosten lentoajat sekaisin. Nääntyneelle perhoselle voi tarjota ravinnoksi punaviiniä tai vissyä.

Paatsamasinisiipi on aikainen lentäjä, mutta voi tehdä lämpiminä kesinä toisenkin sukupolven. Laji äänestettiin vuonna 2017 Suomen kansallisperhoseksi.

15.7. 11:00

Perhosia on tuntunut näkyvän tänä vuonna tavallista enemmän. Värikkäät perhoset ovat silmiä hivelevä näky puutarhassa, ja välillä pölyttäjävieraat saattavat eksyä jopa sisälle saakka.

Suomen perhostutkijain seuran toiminnanjohtaja ja perhostutkija Jari Kaitila kertoo, että nokkosperhosia on kyllä ollut paljon normaalia enemmän, mutta muuten perhosten määrä ei itse asiassa juurikaan poikkea normaalista vuodesta.

Vaikutelma ei kuitenkaan ole syntynyt tyhjästä. Kaikki perhoslajit ovat nimittäin lehahtaneet lentoon lähes yhtä aikaa.

– Perinteisen toukokuun perhosen eli kangasperhosen lento jatkui tänä vuonna vielä juhannuksen yli. Samaan aikaan lentoaan aloitteli jo keisarinviitta, joka on heinäkuun puolivälin laji. Eli samana päivänä saattoi nähdä molemmat, mitä ei ole koskaan aiemmin tapahtunut, Kaitila ihmettelee.

Ennennäkemätön ilmiö on suoraa seurausta vallitsevasta säästä.

– Lämpösumma, eli millainen sää- tai lämpötila on ollut, vaikuttaa siihen, missä vaiheessa lajit starttaavat lentoaan, Kaitila selittää.

Tänä vuonna kevään ja alkukesän perhoset pääsivät kylmän toukokuun takia liikkeelle vasta myöhään, ja kesäkuun ennätysmäiset helteet ovat nopeuttaneet muiden lajien kehitysvaiheita. Kaikkien lajien lento osuu siksi nyt harvinaisen lyhyelle ajanjaksolle.

Kangasperhosen lentoaika oli tänä vuonna harvinaisen myöhään. Toukokuun perhosta tavattiin vielä juhannuksenakin.

Loppukesän perhostilannetta odotetaan jännityksellä

Jos keski- ja loppukesän lajit aloittivat lentonsa jo kesäkuussa, onko alkusyksylle jäljellä enää yhtään perhosia?

Kaitilan mukaan loppukesän perhostilannetta on tällä hetkellä vaikea ennustaa. Käytännössä edessä on kaksi mahdollisuutta: joko perhoset tekevät uuden ”kesäsukupolven” kuten monissa eteläisemmissä maissa tai perhoset katoavat loppukesästä lähes kokonaan.

Uuden sukupolven kehittymiseen vaikuttaa päivän pituus: silloin kun valo lisääntyy, perhoset tekevät uusia polvia, valon vähetessä taas eivät.

– Nyt päivät ovat lyhenemään päin, mutta Suomessahan päivät ovat paljon pitempiä kuin etelässä.

Nämä helteet ovat lyhentäneet perhosaikuisten elämää merkittävästi. Lentoajan aikaistumisen lisäksi kaikki tapahtuu nopeammin.

Aiemmilta lämpimiltä vuosilta on tiedossa muutamia päiväperhoslajeja, jotka ovat tehneet kesällä toisen sukupolven.

– Suomessa perhoset eivät usein tee kesäpolvia, joten on mielenkiintoista nähdä, miten nyt käy. Minään vuonna aiemmin ei olla oltu tällaisissa lämpötiloissa, Kaitila kertoo.

Helteet lyhentävät perhosaikuisten ikää

Värikkäät päiväperhoset elävät tyypillisesti kahdesta neljään viikkoa – jos vain onnistuvat välttämään linnunruuaksi päätymisen. Sellaiset yöperhoslajit, joiden imukärsä on surkastunut, elävät toisaalta vain muutaman päivän, kun taas osa vankkarakenteisemmista yökköslajeista selviää jopa pari kuukautta.

– Nämä helteet ovat lyhentäneet perhosaikuisten elämää merkittävästi. Lentoajan aikaistumisen lisäksi kaikki tapahtuu nopeammin, Kaitila kertoo.

Perhonen on muiden hyönteisten tavoin vaihtolämpöinen, eli mitä kuumempi on, sitä enemmän energiaa se kuluttaa. Helteellä perhosen toukkavaiheessa keräämät energiavarastot loppuvat aikaisemmin, joten se myös menehtyy nopeammin. Toki monet perhoslajit keräävät energiaa myös aikuisena ruokailemalla kukkien medellä.

Lue lisää: Näin autat helteestä kärsivää siiliä – vältä virheet, jotka voivat osoittautua kohtalokkaiksi

Keisarinviitta on Suomen kookkain hopeatäplä. Tänä vuonna tämä keski- ja loppukesän lentäjä otti varaslähdön ja oli tavattavissa jo juhannuksena.

Tarjoa perhoselle vissyä tai punaviiniä

Kauniit perhoset ovat mieluisia vieraita monien puutarhaan. Perhoset hullaantuvat kukista kuten muutkin pölyttäjät, joten niiden houkuttelemiseksi pihalle kannattaa istuttaa erilaisia kukkalajeja, joiden kukinta osuu kesän eri aikoihin.

– Monet yrttikasvit kuten mäkimeirami alkavat nyt kukkimaan, mikä varmasti houkuttelee perhosia paikalle. Myös punalatva on loppukesällä oikein erinomainen perhoskasvi, Kaitila vinkkaa.

On paradoksaalista, että usein sama ihminen ei halua toukkien syövän pihan kasveja tai hyväksy ensimmäistäkään toukan tarvitsemaa rikkaruohoa, mutta aikuisia perhosia pitäisi silti saada paljon.

Jos perhosia haluaa omaan puutarhaansa, pitää kuitenkin myös ymmärtää sen kehitysvaiheita. Aikuinen perhonen on ollut hetkeä aiemmin ravintoa keräävä toukka.

– On paradoksaalista, että usein sama ihminen ei halua toukkien syövän pihan kasveja tai hyväksy ensimmäistäkään toukan tarvitsemaa rikkaruohoa, mutta aikuisia perhosia pitäisi silti saada paljon.

Jos perhonen pääsee eksymään sisälle asti, sen voi Kaitilan mukaan pyydystää hellävaroen purkkiin tai käsien väliin ja vapauttaa luontoon. Eksyneen vieraan kuntoa kannattaa hieman tarkkailla, sillä sisälle joutuneen perhosen energiavarastot voivat olla lähes tyhjät.

– Helposti kiinni otettavalle, veltolle perhoselle voisi olla paikallaan tarjota esimerkiksi vissyä tai jotain mesipitoista juomaa, mitä se pääsisi imemään. Myös punaviini tai etikka voi maistua hyvin joillekin lajeille. Juomaa kastetaan vähän pumpulituppoon, niin perhonen pääsee siitä ruokailemaan, Kaitila opastaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?