Pekka Salmela kerää kunniamerkkejä ja sota-ajan esineitä: katso kuvat huimasta kokoelmasta - Asuminen - Ilta-Sanomat

Pekka Salmelan sotahistoriallinen kokoelma on todella runsas.

Tällainen rahallinen arvo on sota-ajan kunniamerkeillä, joita jaettiin tuhansille miehille – Pekka Salmelalla on niitä valtava kokoelma, mutta hän toivoo löytävänsä aina myöntö­kirjan pelkän merkin lisäksi

Pekka Salmela ryhtyi keräämään sotaesineitä 15 vuotta sitten. Kokoelma kasvoi nopeasti, eivätkä kaikki tavarat enää mahdu edes esille.


7.7.2021 11:07

Vapaudenristejä, vapaudenmitaleita, talvi- ja jatkosodan muistoristejä, puhdetöitä, kypäriä ja koppalakkeja, hyllymetreittäin kirjoja... Hämeenlinnalaisella Pekka Salmelalla, 75, on niin iso kokoelma Suomen sotiin liittyvää esineistöä, että hän on saanut aikaan oman museon.

Kokoelma on suorastaan ylitsepursuava, eikä se edes kokonaisuudessaan mahdu esille vaan osa on varastoitu. Tavarat eivät kuitenkaan lepää hujan hajan, vaan kokoelma on lajiteltu ja suojattu hyvin.

Pekka Salmela arvostaa erityisesti Mannerheim-ristin ritareita sekä lottia. Hänellä on molempiin ryhmiin liittyvää esineistöä.

Ensimmäisenä vierasta vastassa on pöytä, jolla on vieraskirja. Siinäkin on yksi aarre: viimeisen elossa olleen Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin (1922–2020) tervehdys. Marskin ritari vieraili täällä muutamia vuosia sitten.

Kunniamerkkien ja militariaesineiden keräilijöitä on Suomessa melko paljon. Kovimpien harrastajien piiri on kuitenkin pieni.

– Eikä minulla ole edes läheskään suurin kokoelma, Salmela sanoo kovin vaatimattomana.

Moni kunniamerkkien keräilijä aloittaa jo nuorena.

Kimmokkeena on usein jokin risti tai mitali, joka on jäänyt perhekalleudeksi sodassa olleen sukulaisen jäämistöstä.

Pekka Salmela keräili nuorena poikana postimerkkejä ja kahvipaketeissa olleita autonkuvia. 1980-luvulla hän kartutti taidekokoelmaa. Työkseen Salmela piti vuosikymmenet autoliikettä Hämeenlinnassa. Sotahistorian harrastamiselle hän antautui noin 15 vuotta sitten jäädessään eläkkeelle.

Kunniamerkkien ja muistomitaleiden hinta vaihtelee markkinoilla: vain osa on harvinaisia ja arvokkaita.

Vapaudenristejä (VR) ja vapaudenmitaleja (VM) jaettiin sota-aikana niin paljon, että se näkyy edelleen hinnoissa. Salmela kertoo kokemuksesta, että VR 2:n hinnat vaihtelevat 500–1 000 euron välillä. VR 3:n voi saada 150–200 eurolla, ja VR 4 irtoaa 50–100 eurolla.

– 1. luokan vapaudenristit (VR 1) ovat harvinaisia. Sellaisen haluaisin vielä saada kokoelmiini.

Vapaudenmitaleita jaettiin sen verran runsaasti, että VM 2:n hinta on painunut noin 10 euroon. Vapaudenmitalin hintaa nostaa, jos mukana on jotakin spesiaalia, kuten punainen risti keskellä.

Hattulan nimismiehen Reino Ala-Viitalan kunniamerkit.

Pekka Salmela harmittelee, että kunniamerkit ovat usein myynnissä ilman myöntökirjaa. Pelkkä risti on kokoelmassa vain pala metallia, mutta myöntökirjat antavat sille tarinan.

Salmela epäilee, etteivät omaiset halua laittaa niitä myyntiin, jottei nimi paljastu.

Lue lisää: Löytyykö vintiltä tällaisia sotamuistoja? Rahallinen arvo voi yllättää

Salmelan museossa on vitriineissä kokonaisia kunniamerkkiripoja, joissa olennaista on juuri sen historia. Monet ovat peräisin kantahämäläisiltä veteraaneilta.

Salmela osoittaa esimerkkinä Reino Ala-Viitalan kunniamerkkejä. Historia ei muista häntä niinkään sotasankarina vaan Hattulan nimismiehenä, joka paukautti nuijaa vuonna 1970 sen merkiksi, että laulaja Irwin Goodmanin Ryysyranta-talo oli myyty pakkohuutokaupassa.

Irwin Goodmanin Ryysyranta pakkohuutokaupattiin vuonna 1970. Reino Ala-Viitalaa ei niinkään muisteta sotasankarina vaan vaan Hattulan nimismiehenä, joka paukautti huutokaupassa nuijaa.

Tällaisetkin asiat voivat nostaa esineiden hintaa. Toinen keräilijä voi arvostaa sellaisia asioita, joista toisella ei olisi hajuakaan.

Myöskään kunniamerkin koko ei välttämättä kerro mitään sen arvosta. Esimerkkinä ovat erilaiset joukko-osastomerkit ja rähinäremmimerkit.

Salmelan mukaan esimerkiksi Jääkäripataljoona 4:n merkki voi olla jopa 200 euron arvoinen. Tämä johtuu siitä, että merkin on saanut aikoinaan vain rajattu joukko sotilaita.

Eikä minulla ole edes läheskään suurin kokoelma.

Tämä pätee myös erilaisiin muistoristeihin. Summan risti tai Kollaan risti on myönnetty vain talvisodassa kyseisillä rintamalohkoilla taistelleille.

Harvinaisten kunniamerkkien kysyntä ei rajoitu pelkästään Suomeen. Salmela on viimeksi ollut yhteydessä yhdysvaltalaiseen keräilijään, joka ostaa jatkuvasti militariaa Suomesta. Salmelan mukaan ulkomailla on kysyntää myös suomalaiseen SS-pataljoonaan liittyvällä esineistöllä.

Harvinaisuus on hyvä hintahaitarin venyttäjä myös muissa sota-ajan esineissä. Jatkosodan aikana korsuissa veisteltiin rasioita ja pahkakuppeja sellaisia määriä, että puhdetöissä pitää olla jotakin poikkeuksellista, jotta sillä olisi isompaa rahallista arvoa.

Aidot Lotta Svärd -astiat voivat olla yllättävän arvokkaita.

Sen sijaan aidot Lotta Svärd -astiat ovat arvossaan. Pekka Salmelan mukaan kannun arvo voi olla jopa 200 euroa, ja kermanekka voi saada 100 euron hinnan. Luonnollisesti kunto vaikuttaa astioiden hintoihin.

Vapaudenristit ja -mitalit

  • Vapaudenristin ritarikunta on Suomen vanhin ritarikunta.

  • Sen kunniamerkkejä annetaan sodan ja rauhan aikana puolustusvoimien sotilaille sotilaallisista ansioista sekä siviili- ja sotilashenkilöille ansiokkaasta toiminnasta Suomen maanpuolustuksen hyväksi.

  • Vapaudenristi ja vapaudenmitali perustettiin vuonna 1918.

  • Sotavuosina 1939–1945 jaettiin noin 90 000 erilaista vapaudenristiä sekä noin 493 000 vapaudenmitalia.

Lähde: Vapaudenristinritarikunta.fi

Salmela on mukana kaikissa veteraanijärjestöissä ja monissa muissa maanpuolustukseen ja sotilasperinteisiin liittyvissä järjestöissä. Erityisesti hän arvostaa lottia ja Mannerheim-ristin ritareita.

Hän ehti tavata henkilökohtaisesti viisi Marskin ritaria, joiden kanssa hän keskusteli niin sota-ajan tapahtumista kuin yleensä maailman menosta.

Salmelalta löytyykin erityinen aarre, jolle on vaikea laskea hintaa. Se on kokoelma Mannerheim-ristin ritarien nimikirjoituksia. Niitä on kertynyt vanhaan ritareista kertovaan matrikkeliin, jonka Salmela on ostanut.

Pekka Salmela keräilee myös Marskin ritareiden nimikirjoituksia. Niitä löytyy muun muassa erään kirjan sivuilta.

Nimikirjoituksia hän on sen jälkeenkin metsästänyt vaikka mistä papereista – aina armeijan sisällä kulkeneista käskyistä siviilielämän velkakirjoihin.

Hän vetoaakin kaikkiin vinttikomeroiden ja kellareiden siivoajiin, joilla on käsissään ”vain joitain kellastuneita papereita”.

–Älkää heittäkö niitä vanhoja papereita ja valokuvia pois! Ne voivat olla jollekin tosi arvokkaita.

Pekka Salmelan kokoelma on avoinna sopimuksen mukaan pienille ryhmille. Ei pääsymaksua: pekka.salmela@taidesalmela.fi

Artikkeli on ilmestynyt Ilta-Sanomien Kotisi aarteet II -erikoisjulkaisussa. Kotisi aarteet II on myynnissä lehtipisteessä rajoitetun ajan.

Lue lisää: Huutokauppakeisarin ”apumies” Markun työpajassa avautuu mykistävä kokoelma – näin elää Suomen tunnetuin nikkaroija

Lue lisää: Huutokauppakeisarista tuttu Markku avasi työpajansa ovet – näin valmistuu kiva kukkapöytä

Lue lisää: Erotatko aidosti arvokkaan keräily­esineen halvemmasta tuotteesta? Katso ja vertaa

Lue lisää: Kenkälaatikkoon kätkeytyi Pieksä­mäellä varsinainen aarre, joka yllätti Tertun totaalisesti: ”Olin lentää takalistoilleni”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?