Trampoliini kuumentaa tunteet naapurustoissa – jos riitoja ei saada sovittua, paikalle kutsutaan Jens - Asuminen - Ilta-Sanomat

Jens ratkoo työkseen tulehtuneita naapuririitoja – tämän hetken kuuma peruna on trampoliini

Naapuruussovittelun keskuksen Jens Gellin käsittelee vuosittain 1–2 trampoliineihin liittyvää kiistaa. Sovittelija muistuttaa, että ihmisten erilaiset elämänrytmit kannattaa huomioida myös taloyhtiön pihalla.

Trampoliinit aiheuttavat kiistoja naapureiden kesken muun muassa kesäisin, kun lapsilla on paljon vapaa-aikaa.

2.6. 12:27

Lasten leikit ovat ilahduttavaa seurattavaa, mutta joillekin ne aiheuttavat päänvaivaa – etenkin, jos elämänrytmit ovat aivan erilaiset.

Vauva.fi-keskustelupalstalla virisi vastikään keskustelu häiritsevään paikkaan laitetusta trampoliinista.

Henkilö kertoo taloyhtiössä asuvista lapsista, joista ei ollut aikaisemmin minkäänlaista häiriötä. Tilanne muuttui täysin, kun taloyhtiön pihalle, ”kymmenen metrin päähän parvekkeista”, tuli trampoliini.

– Siinä käy ventovieraita kakaroita, ilmeisesti tämän lapsen kavereita, riehumassa aina iltayhdeksään saakka. Aivan päätöntä kiljumista ja huutamista koko päivän, keskustelija kirjoittaa.

Trampoliinit kuumentavat tunteita myös omakotitaloalueilla. Viime kesänä kerroimme Emmasta, joka kohtasi uuden naapurinsa varsin epäystävällisissä merkeissä.

– Olimme juuri muuttaneet ja asentaneet omakotitalomme pihalle trampoliinin. Naapuri tuli aidan viereen huutamaan, että emmekö ymmärrä, että hän on vanha ihminen ja tarvitsee rauhaa. Naapurin mukaan pientaloalueelle ei tarvitse muuttaa trampoliinin kanssa.

Lue lisää: Naapuri totesi Emmalle, ettei pientaloalueelle tarvitse muuttaa trampoliinin kanssa – lakimies kertoo, saako naapurin trampoliinista valittaa

Emman ja naapurin trampoliinikiista haudattiin hiljaisuudessa, mutta aina kiistoja ei saada soviteltua, ainakaan heti.

Siinä käy ventovieraita kakaroita, ilmeisesti tämän lapsen kavereita, riehumassa aina iltayhdeksään saakka. Aivan päätöntä kiljumista ja huutamista koko päivän, keskustelija kirjoittaa.

Naapuruussovittelun Keskus: Trampoliinikiistoja 1–2 vuodessa

Kun naapurit eivät löydä ratkaisua konfliktiin omin avuin, avuksi tulee Naapuruussovittelun Keskus.

Pääkaupunkiseudulla vaikuttava Jens Gellin on työskennellyt 20 vuoden ajan sovittelijana, joista seitsemän vuotta Naapuruussovittelun Keskuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Gellin valmentaa ihmisiä tapaamisiin kiistan toisen osapuolen kanssa ja toimii ulkopuolisena sovittelijana varsinaisessa tapaamisessa.

Sovittelun tavoitteena on korjata naapureiden väliset suhteet ja auttaa heitä löytämään yhteinen, kestävä ratkaisu, joka parantaa naapurisopua, asumisen mukavuutta ja turvallisuutta.

Trampoliinikiistoissa Gellin on ollut sovittelijana keskimäärin 1–2 kertaa vuodessa. Tapaukset ovat olleet pääosin omakotitaloalueiden naapurikiistoja.

– Tyypillinen tilanne on, että trampoliini on laitettu lähelle naapurirajaa. Lasten leikki voi olla aika riehakasta, mistä valitetaan. Joskus on niin, että asukkaalla on vuorotyö tai hän haluaa nukkua muuten vain pitkään. Osa valituksista koskee kesäloma-aikaa, jolloin lapset ovat vapaalla, ja leikit ovat erityisen riehakkaita.

Noin puolet sovitteluista on ratkennut niin, että trampoliini on päätetty jättää samaan paikkaan, kertoo Naapuruussovittelun Keskuksen Jens Gellin.

Noin puolet sovitteluista on ratkennut niin, että trampoliini on päätetty jättää samaan paikkaan. Muutamassa tapauksessa trampoliini on sijoitettu toiseen paikkaan.

– Joissakin tapauksissa on sovittu, milloin trampoliinilla on lupa pomppia. Joskus haittakokemus syntyy siitä, kun naapurilla on vieraita, vaikkapa juhlat. Samaan aikaan lapset pomppivat viiden metrin päässä riehakkaalla, iloisella mielellä.

Gellin muistuttaa, että lasten iloa ei haluta kieltää, mutta ihmisiltä toivoisi ymmärrystä myös erilaisia elämäntilanteita tai -rytmejä kohtaan.

– Aina ei tiedetä, että taustalla voi olla vaikkapa vakava sairaus. Joskus on ollut tilanteita, että aikuinen on saattohoidossa kotona, ja omaiset ovat huolissaan rauhattomuudesta.

Trampoliinien käyttöön liittyvät haitat tulisi huomioida erityisesti silloin, kun puhutaan valoisista ja myöhäisistä illoista.

– Ymmärrän hyvin, että jotkut kokevat häiritsevänä meluna lasten trampoliinin käytön, etenkin jos on kyseessä amfiteatterimainen kerrostalopiha, jossa äänet kulkeutuvat yläkertaan.

Jens Gellin suosittelee sopimaan riitatilanteet aina puhumalla.

Taloyhtiössä trampoliini tarvitsee luvan

Vaikka trampoliini voi aiheuttaa monenlaisia tunteita, ei aivan kaikkea voida kieltää.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoi aiemmin, että naapuri voi valittaa trampoliinista, jos se aiheuttaa kohtuutonta haittaa tai häiriötä.

– Tällainen haitta naapurille voisi olla esimerkiksi maiseman menetys tai kohtuuton varjostushaitta.

Lasten leikkejä tulee kuitenkin ymmärtää, sillä ne kuuluvat normaaliin asumiseen.

– Tällä perusteella trampoliinia ei voida kieltää, koska tavanomaisia ääniä naapureiden pitää yhteisöasumisessa sietää, Pynnönen sanoo.

Mikäli trampoliini sijaitsee asunto-osakeyhtiön pihalla, esimerkiksi rivitaloyhteisössä, taloyhtiökään ei voi trampoliinia kieltää, jos piha on selvästi rajattu huoneiston haltijan yksinomaiseen käyttöön.

– Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa trampoliini aiheuttaa kohtuutonta haittaa tai häiriötä muille osakkaille tai asukkaille, sanoo Pynnönen.

Taloyhtiö kiinteistönomistajana vastaa kiinteistön turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa, että taloyhtiö ensisijaisesti vastaa siitä, että trampoliini täyttää vaadittavat turvallisuusvaatimukset.

Trampoliinin asentaminen taloyhtiön pihalle vaatii kuitenkin aina luvan.

– Taloyhtiö kiinteistönomistajana vastaa kiinteistön turvallisuudesta. Tämä tarkoittaa, että taloyhtiö ensisijaisesti vastaa siitä, että trampoliini täyttää vaadittavat turvallisuusvaatimukset. Lisäksi yhtiön on huolehdittava trampoliinin kunnossapidosta sekä käyttäjien ohjeistuksesta ja käytön riittävästä valvonnasta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?