Onko sinullakin mökillä laiton vessa? - Asuminen - Ilta-Sanomat

Onko sinullakin mökillä laiton vessa?

Saavivessa voi olla laiton.

Laittomaksi saavivessa muuttuu, jos saavin pohjaan on puhkaistu reikiä ja nesteet valuvat suoraan maahan.

19.5. 13:24 | Päivitetty 19.5. 16:36

Saavi yöksi eteiseen, ja hätäratkaisu on valmis.

Mummolasta tuttu varavessa on käytössä myös joillakin mökeillä.

Laittomaksi saavivessa muuttuu, jos saavin pohjaan on puhkaistu reikiä ja nesteet valuvat suoraan maahan.

Tämä perustuu Suomen lakiin.

Terveydensuoja-asetuksen neljännen luvun 14. pykälä kertoo, että kuivakäymälä on sijoitettava tiiviille alustalle niin, ettei käymälästä aiheudu hajun, talousveden tai maaperän likaantumisen vuoksi terveyshaittaa.

Lisäksi käymälässä tulee olla riittävä ilmanvaihto, jonka tulee olla järjestetty siten, että hajun leviäminen muihin tiloihin estyy. Käymälässä tai sen välittömässä läheisyydessä on lisäksi oltava mahdollisuus käsien pesuun.

Käsittelemätöntä käymäläjätettä ei siis saa esimerkiksi haudata maahan, eikä vessan jätesaavia saa missään nimessä tyhjentää suoraan maakuoppaan, vaan se pitää kompostoida.

Ilmoituksen voi tehdä kunnan ympäristösuojeluviranomaisille

Jos naapurin ulkohuussi ja sen laillisuus huolestuttaa, valitus kannattaa osoittaa ensimmäisenä kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle.

– Useimmilla kunnilla on palautekanava, johon voi jättää palautetta nimettömänäkin. Palautetta vastaanottaa kunnan oma tai useamman kunnan yhteinen ympäristösuojeluviranomainen, kertoo Mikkelin ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen.

Valituksia naapureiden laittomista ulkohuusseista tulee esimerkiksi suosittuna mökkikuntana tunnettuun Mikkeliin harvoin.

Valituksia naapureiden laittomista ulkohuusseista tulee suosittuna mökkikuntana tunnettuun Mikkeliin kuitenkin harvoin, Pasonen huomauttaa.

– Jonkin verran saamme ilmoituksia vapaa-ajanasuntojen jätevesijärjestelmistä, mutta ulkohuusseista ei niinkään. Ne sijaitsevat yleensä paikoilla, joista ne eivät ole niin helposti havaittavissa. Selvää on silti, että maahan jätöksiä ei saa mennä, Pasonen sanoo.

 Useimmilla kunnilla on palautekanava, johon voi jättää palautetta nimettömänäkin. Niitä vastaanottaa kunnan oma tai useamman kunnan yhteinen ympäristösuojeluviranomainen.

Meluriidat hajuriitoja yleisempiä

Lemuava ulkohuussi voi kiristää naapureiden välejä, mutta asianajajanäkökulmasta huussiasiat eivät ole pompanneet esille, kertoo Ilta-Sanomille asianajaja ja laamanni Harri Kontturi.

–  Lakitapaus saattaa tulla kuitenkin kyseeseen, jos huussin sijoittaa liian lähelle naapurin rajaa, ja tästä aiheutuu hajuhaitta. Ääritapauksessa voidaan nostaa kanne, että hajuhaitta poistetaan tai huussi siirretään tai puretaan pois, kertoo Kontturi.

Kontturi viittaa naapuruussuhdelakiin. Sen mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

– Kohtuuttomuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon rasituksen voimakkuus ja kesto, Kontturi huomauttaa.

Uransa varrelta Kontturille muistuu mieleen vain yksi mökkinaapureiden välinen hajuriita. Se tuli sikalasta, joka aiheutti mökkinaapureiden mielestä hajuhaittaa ympäristöön.

Kontturi huomauttaa, että myös sikalan tapauksessa arvioidaan, onko rasitus kohtuuton vain ei.

– Jos joku rakentaa talonsa sikalan viereen tietoisena siitä, että vieressä on sikala, tietoisuus siitä, että jotain hajun tapaista saattaa sieltä tulla, täytyy olla olemassa.

Naapurien välisissä mökkiriidoissa hajuhaittoja yleisempi riidanaihe on melu.

– Kyse ei ole silloin radionsoitosta, vaan siitä, että vaikkapa työkoneista tulee jyskyttävä ääni. Haitan tulee olla toistuvaa. Ääritapauksessa jää tuomionistuimen päätettäväksi, aiheutuuko naapureille kohtuutonta rasitusta.

Lisätty tieto, että käymäläjätettä ei saa haudata maahan 19.5. klo 16.35.

Lisää tietoa huusseista

Jos huussiasiat mietityttävät, apua saa esimerkiksi Käymäläseura Huussi ry:ltä.

Seuran projektipäällikkö Sari Laurila muistuttaa, että eri laeissa ja määräyksissä säädetään kuivakäymälöiden asentamisesta, käytöstä ja tuotosten loppusijoittamisesta.

– Lisäksi kunnilla voi olla omat jätehuoltomääräyksensä, Laurila sanoo.

Apua voi hakea näistä lähteistä:

  • Jätelaki (1072/1993) – kuntien jätehuoltomääräykset

  • Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

  • Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) – kuntien rakennusjärjestykset (tarvitaan mahdollisesti rakennuslupa / toimenpidelupa / ilmoitus)

  • Terveydensuojelulaki (763/1994)

  • Vesihuoltolaki (119/2001) - vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittely

  • Ympäristönsuojelulaki (86/2000) - kuntien ympäristönsuojelumääräykset, muutos 3 a luku (9.3.2011)

  • Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla eli uudistettu ”hajajätevesiasetus” (157/2017)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?