Janne ja Maria ostivat Helsingistä unelmatalon, josta paljastui ikävä yllätys: ”Remppaan mennyt noin 600 000 euroa” - Asuminen - Ilta-Sanomat

Janne ja Maria ostivat Helsingistä unelmatalon, josta paljastui ikävä yllätys: ”Remppaan mennyt noin 600 000 euroa”

”Talon henki on tärkeä juttu. Sitä ei ole uusissa taloissa.”

Helsinkiläiset Maria Klemetz ja Janne Käpylehto ostivat vanhan omakotitalon Helsingistä kesällä 2019. Remonttiin on mennyt 600 000 euroa.­

19.2. 14:23

Joskus unelman eteen joutuu tekemään tavallista enemmän töitä.

Tämän tietävät kokemuksen kautta helsinkiläiset Maria Klemetz ja Janne Käpylehto, jotka ostivat yhdessä vanhan omakotitalon Helsingistä kesällä 2019.

Muuttopäivän piti olla maaliskuussa 2020, mutta sitten löytyi vähän lahoa. Meni vain hetki, ja lahoa löytyi jälleen lisää.

Lopulta kuntotarkastetusta kodista löytyi niin paljon korjattavaa, että muuttopäivä venyi joulukuuhun 2020.

Keskellä työmaata.­

Käpylän kodista muotoutui työmaa, joka vaati lisälainan ottamista pankista, yli tuhat omaa työtuntia ja liki kohtuuttoman määrän kärsivällisyyttä.

– Juuri meille sopivan talon etsiminen on ollut pitkällinen, suorastaan jääräpäinen projekti. Taloa etsittiin kolme vuotta, Käpylehto kertoo Ilta-Sanomille.

Remonttiprojektista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Yksityiskohdat pysäyttivät

Aluksi kaikki vaikutti hyvältä.

Asuinalueena Käpylä oli kaikkea sitä, mistä perinnerakentamiseen ja minitaloihin erikoistunut arkkitehti Klemetz ja energia-alan asiantuntija sekä keksijä Käpylehto olivat haaveilleet. Oli hyvät liikenneyhteydet ja yhteisöllisyyttä naapurien kesken.

Lähellä sijaitsi enteellisen kuuloinen puisto. Onnenpuistossa Käpylehdon poika voisi tavata kavereitaan.

Ennen kaikkea talossa oli sitä jotakin. Se oli rakennettu vuonna 1939 ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Työhuoneessa sijaitsivat kauniit kaari-ikkunat, aulassa oli kuuden metrin huonekorkeus ja kellarissa salaperäinen hillokellari, jota ei ollut tiettävästi avattu 25 vuoteen. Sinne hillot olivat kenties unohtuneet.

Jossakin vaiheessa selvisi, että pelkällä pintaremontilla ei selvittäisi.­

Kolmen vuoden asunnonetsintäprojekti oli päättynyt.

– Olen sitä mieltä, että talon pitää aiheuttaa omistamisen halua. Tämä talo aiheutti sitä. Lisäksi siellä oli tilaa Marian arkkitehtitoimistolle ja minun keksijänpajalleni, energia-alalla asiantuntijatehtävissä ja muun muassa jääkarusellien parissa työskentelevä Käpylehto muistelee ostotarjoukseen johtaneita syitä.

Asuinneliöiltään noin 140-neliöisessä talossa oli tehty myyjän aloitteesta kuntotarkastus ennen myynnin aloittamista.

KKV:n mukaan kuntotarkastusraportti antaa paljon tietoa rakennuksen ikääntymiseen liittyvistä korjaus- ja huoltotarpeista, mutta se ei yleensä tuo esiin rakennuksen piileviä virheitä. Niistä vastaa myyjä, vaikka kuntotarkastus olisi tehty.

Myös ostajalla on ennakkotarkastusvelvollisuus. Mitä vanhempi talo on kyseessä, sitä suurempaa huolellisuutta laki edellyttää ennakkotarkastukselta.

Myöhemmin remontin alettua Käpylehto ja Klemetz teettivät taloon kaksi lisäselvitystä.

Ilta-Sanomat tavoitti juttua varten myyjän. Sekä myyjä että Käpylehto ja Klemetz kertovat, että tilanne on kesken ja sitä selvitellään yhä.

Korjattavaa riitti

Jossakin vaiheessa selvisi, että pelkällä pintaremontilla ei selvittäisi.

Ensimmäinen yllätys oli takaosan sisäänkäynnin laho, joka oli aiheutunut väärästä vedenohjauksesta. Talon seinustalla, maan alla, oli piilossa kaksi betoniporsasta, jotka muodostivat vesialtaan talon seinän viereen. Näin todetaan taloon tehdyssä kuntotarkastusraportissa.

Niiden väliin keräytynyt seisova vesi oli lahottanut seinän pahasti, mikä selvisi vasta purkaessa.

Tilanne muuttui vakavammaksi, kun lahoa alkoi löytyä sieltä täältä. Sitä oli katon rakenteissa, ikkunoissa ja alapohjassa, jonne oli pesiytynyt tehdyn mikrobianalyysin perusteella sädesieni. Sädesieni tunnetaan bakteerina, joka tekee taloon rihmastoja ja itiöitä, ja voi aiheuttaa rakenteille ja asukkaille merkittävää haittaa.

Taloon tehdyn kuntotarkastusraportin perusteella ongelmia ovat aiheuttaneet terassitason väärä rakennustapa ja tästä johtuvat puutteelliset huoltotoimet betonikourujen puhdistuksessa.

 Oikein ylläpidetty puutalo kestää hyvin satoja vuosia, Maria Klemetz sanoo.

Heikompia olisi hirvittänyt, mutta Klemetz tiesi, että kaikki olisi korjattavissa. Hän on erikoistunut perinnerakentamiseen.

Korjattavaa onkin riittänyt: puolentoista vuoden aikana taloon on tehty laajoja korjauksia ala- ja yläpohjaan. Myös peltikatto on vaihdettu osittain. Kaukolämpö on vaihdettu maalämpöön.

Apuna on toiminut yksi pääurakoitsija sekä useampia pienempiä töitä tehneitä yrittäjiä. Omia työtunteja on kulunut tähän mennessä yli tuhat.

– Selväksi on tullut, että Suomesta löytyy taitavia tekijöitä, mutta ne oikeat on vaikea löytää. Komeat kotisivut ja suuret puheet eivät tarkoita, että yritys tekisi asiansa kunnolla, Käpylehto sanoo.

Erityisen haastavaa on löytää ammattilainen erityisosaamista vaativiin töihin tai pieniin, yrityksen kannalta liiankin pieniin puuhiin, kuten viimeistelytöihin.

Remontti perinteisin menetelmin

Vaikka työ on ollut valtava, Käpylehto ja Klemetz eivät ole halunneet tinkiä periaatteistaan. Yksi niistä liittyy perinteisiin korjausmenetelmiin.

– Lateksimaalia tai gyprocia ei kodista löydy, Käpylehto huomauttaa.

Myös talon rakenteet ovat hengittäviä.

Vanhat purueristeet on pääosin vaihdettu selluvillaksi, höyrynsulkumuovin sijaan on käytetty ilmansulkupaperia.

Koti alkaa olla valmis. Keväällä tehdään viimeistelytöitä.­

Ulkopuolelta löytyy tuulensuojapahvi, vinolaudoitus ja rappaus.

Sisäseinissä käytetty savirappaus on Klemetzin ja Käpylehdon ylpeydenaihe. Se paitsi näyttää kauniilta, on sisäilman ja akustiikan kannalta ideaali. Savirappausta on myös helppo korjata mahdollisten naulanjälkien jäljiltä.

– Savirappaus varastoi kosteutta ja lämpöä, ja on täysin hengittävä. Pinta on todella hieno. Ihmettelen, mikseivät ihmiset käytä sitä enemmän, Käpylehto sanoo.

Nykytekniikkaa talossa edustaa muun muassa makuuhuoneeseen asennettu lämpöä talteen ottava ilmanvaihtojärjestelmä, mutta yksityiskohdissa on luotettu vanhaan.

Kotona alkaa näyttää jo valmiilta.­

Talon uudet ovet on tehty osittain vanhan mallin mukaan. Talossa on muun muassa juuri sellainen autotallinovi, kun siinä oli talon valmistuessa. Ovi painaa 180 kiloa.

– Talon henki on tärkeä juttu. Sitä ei ole uusissa taloissa, Käpylehto muistuttaa.

”Olihan tämä megayllätys”

Puolitoista vuotta remontin alkamisen jälkeen Käpylehto on sitä mieltä, että talosta on tullut heille elämäntapa. Helpolla se ei ole heitä päästänyt.

– Raskaita hetkiä on ollut, eikä silloin ole hirveästi naurattanut. Remontti on tullut piilovirheiden takia todella paljon laajemmaksi kuin olisi voinut kuvitellakaan. Olihan tämä valtava megayllätys, mies kuvailee.

– Remppaan on nyt mennyt noin 600 000 euroa ja sitä on rahoitettu säästöillä ja pankista, Käpylehto sanoo.

Pariskunnan IS:lle esittelemien erittelyjen perusteella tästä summasta talon rakennevaurioiden korjaustöihin olisi mennyt reilut 350 000 euroa ja remontin sisätöihin sekä ikkunoiden ja peltikaton korjauksiin reilut 240 000 euroa.

Tupareissa arkkitehti ja keksijä aikovat esitellä komean kotinsa lukuisia iloja. Kauniita yksityiskohtia riittää.­

Projektin kanssa ei ole voinut luovuttaa.

Se on tapahtunut pankkilainan lisäksi omista töistä tinkimällä, ja hakemalla iloa sieltä, mistä milloinkin pystyy.

– Yksi hauska juttu oli se, että rakensimme saunapaljun ja terassin pihalle ja taloon siinä vaiheessa, kun purkuhommat olivat kesken, ja talo oli masentavassa kunnossa.

Remonttityömaalla on nähty myös talkoita saunailtoineen, ilmainen kalkkimaalauskurssi ja jääkaruselli. Sen keksijä-isä on tehnyt pienen poikansa iloksi.

Talo on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia.­

Tupaantuliaiset odottavat

Maria Klemetz ja Janne Käpylehto kertovat remonttiprojektistaan videoblogissa Talokäpylästä.fi.

Otoksista on aistittavissa prosessiin kuuluneet nousut ja laskut alkuinnostuksineen, järkytyksineen ja toimeen tarttumisineen.

Nyt kun kaikki alkaa olla valmista, Käpylehto myöntää, että päällimmäinen tunne on väsymys.

Onnekasta on se, että lopputulos on mieleinen. Tupaantuliaiset järjestetään heti, kun korona helpottaa.

Janne Käpylehto, hänen poikansa ja Maria Klemetz ovat vihdoin päässeet muuttamaan kotiinsa.­

Tupareissa arkkitehti ja keksijä aikovat esitellä komean kotinsa lukuisia iloja.

Yksi niistä on sisäpuolen savirappaus yhdistettynä puolipaneeliin, joka tuo sisätiloihin liki kartanomaista tunnelmaa. Ilmettä tuovat myös korkea aula ja itse kunnostetut vanhat ikkunat.

– Toimistossa sijaitsee myös hieno Halosenniemeksi nimeämämme katto. Siinä on paksua, poltettua puuta ja päällä hentoista lakkaa. Valtavat parrut tekevät siitä erityisen.

Tupareissa arkkitehti Klemetz ja keksijä Käpylehto aikovat esitellä komean kotinsa lukuisia iloja.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?