Yleisimmät virheet takan kanssa – nuohoojamestari Tapio muistaa myös villityksen vuosien takaa - Asuminen - Ilta-Sanomat

Yleisimmät virheet takan kanssa – nuohoojamestari Tapio muistaa myös villityksen vuosien takaa

Nuohoojamestari Tapio Lehtimäki kertoo, mitkä ovat yleisimmät takan käyttöön liittyvät virheet.

19.1. 17:06

– Jossakin vaiheessa oli vallalla käsitys, jonka mukaan märkä puu palaa kauemmin. Eräs henkilö oli ottanut kuivia puita ja kostuttanut ne vesiämpärissä siinä toivossa, että saisi puuhun kosteutta.

Nuohoojamestari ja Nuohousalan keskusliiton puheenjohtaja Tapio Lehtimäki on nähnyt ja kuullut 40 vuotta kestäneen uransa aikana jos jonkinlaisia tarinoita suomalaisten takkatöppäyksistä.

Yksi yleisimmistä on se, että takkaan laitetaan märkää puuta.

– Kostea puu ei pala puhtaasti. Lisäksi se voi aiheuttaa vaurioita tulisijaan, kun kosteus tiivistyy tulisijan sisälle, Lehtimäki sanoo.

Toinen yleinen moka on viskata takkaan maitopurkkeja, muovia tai polttokelpoinen-tekstillä varustettuja pakkauksia.

– Takkaan ei suositella laitettavaksi mitään roskaa. Niille on omat kierrätyspaikkansa, Lehtimäki kertoo.

Polttokelpoinen-teksti voi johtaa osan harhaan siinä mielessä, että sen uskotaan tarkoittavan takkaan sopivaa pakkausta. Tosiasiassa kyseessä on tieto siitä, että jäte sopii poltettavaksi jätteenkäsittelylaitoksessa. Takan sijaan tällainen pakkaus sopii heitettäväksi sekajätteeseen.

Vältä liikapolttoa

THL:n mukaan nykytavoin toteutetusta puun pienpoltosta syntyy 40 prosenttia Suomen kaikista pienhiukkaspäästöistä. Ongelmallista on se, että siinä missä liikenteen, teollisuuden ja muun energiantuotannon päästöjä on saatu viime vuosina vähennettyä, puun pienpolton merkitys on ilmansaasteiden lähteenä lisääntynyt paljon 2000-luvulla.

Nuohoojamestari Lehtimäen mukaan suomalaiset alkavat olla terveys- ja ympäristöhaitoista tietoisia. Moni kyselee, miten he voisivat omalla toiminnallaan estää ongelmia.

– Neuvon silloin, että takassa tulisi polttaa vain kuivaa ja puhdasta puuta.

Jos palamisen puhtaus epäilyttää, kannattaa vilkaista savupiippua. Jatkuvasti savuttava piippu kielii ongelmista. Myös naapurustoon kantautuvat hajut voivat kertoa siitä, että kaikki ei ole hyvin. Useimmiten ongelma on käyttäjässä, toisinaan polttomateriaalissa ja takassa.

Liikapoltto ei kannata, sillä se heikentää tulisijan hyötysuhdetta ja lämpö poistuu tulisijasta savukaasuhäviönä.­

Takka voi vioittua etenkin silloin, kun sitä aletaan pitkän tauon jälkeen lämmittää uudestaan liian suurilla puumäärillä.

– Rakenteet voivat tällöin hajota. Siksi pienempi määrä on turvallisempi, Lehtimäki neuvoo.

Ylipäätään liikapoltto ei kannata, sillä se heikentää tulisijan hyötysuhdetta ja lämpö poistuu tulisijasta savukaasuhäviönä.

Lehtimäki muistelee tapausta, jossa henkilö poltti kerrallaan joka kerta kolme korillista puita.

– Takka ei kuitenkaan varannut edes yhden korillisen määrää lämpöä, Lehtimäki ihmettelee.

Nuohooja paikalle kerran vuodessa

Puunpoltto voi olla myös paloturvallisuusriski, jos tulisijaa käytetään väärin. Takan edustalle tulisi muistaa laittaa lentelevien kipinöiden varalta suojus.

Myös tuhkat tulisi siirtää metalliseen tuhka-astiaan käytön jälkeen.

Takka tulisi myös nuohota ja huollattaa säännöllisesti.

– Vakituisesti asuinkäytössä olevissa asunnoissa nuohooja tulisi kutsua paikalle kerran vuodessa, vapaa-ajan asunnoissa kolmen vuoden välein, Lehtimäki opastaa.

Kun takan polttaminen on ohi, pellit voi sulkea, kun pesä on musta – ei aiemmin.

– Ei leikitä hään kanssa, Lehtimäki sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?