Mira on asunut ulkomailla yli 20 vuotta – 5 syytä miksi ”maassa maan tavalla” on huono ohjenuora - Asuminen - Ilta-Sanomat

Mira on asunut ulkomailla yli 20 vuotta – 5 syytä miksi ”maassa maan tavalla” on huono ohjenuora

Kunkin maan lakien ja sääntöjen noudattaminen, kohtelias ja kunnioittava käytös kuuluvat asiaan. Mutta suinkaan kaikkia paikallisia tapoja ei silti tarvitse omaksua, kirjoittaa pitkään ulkomailla asunut Mira Jalomies.

Japanissa matkailijakin oppii jotenkuten kumartelemaan, mutta se on vielä hyvin kaukana siitä, että oppisi maan tavoille.

26.10.2020 18:01

”Maassa maan tavalla tai maasta pois” – tätä iänikuista viisautta olen saanut ulkomailla asuvana suomalaisena kuulla niin usein ja niin monissa eri asiayhteyksissä, että höyry nousee korvista.

Vaikka sanonnassa on toki vähintäänkin totuuden siemen, siitä on tullut ärsyttävä, ja monessa tapauksessa täysin turhanaikainen mantra – koska sitä tarjotaan elämänohjeeksi ulkosuomalaisen joka ikiseen kulttuuri- ja sopeutumiskriisiin sekä ihan kaikkeen, mikä aiheuttaa ulkomailla hankaluuksia, oudoksuttaa tai kummastuttaa.

Tietyissä maissa monet tavat liittyvät uskontoon. Niitä pitää kunnioittaa, mutta ei matkia.

”Mitä siellä vikiset, teet vain kiltisti niin kuin maassa tehdään – ja jos et kerran osaa, niin tule sitten pois”, julistetaan rivien välissä tuon sanonnan kautta, miettimättä, että todellisuudessa maan tapojen mukaan toimiminen voi olla kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia.

1. Tapoja on ääretön määrä

Asuin toistakymmentä vuotta Espanjassa, mikä riitti sen tajuamiseen, että en ehkä koskaan omaksuisi kaikkia paikallisia tapoja ja niiden nyansseja. Niitä on niin paljon.

Toisaalta on myös aika vähän nimenomaan espanjalaisia tapoja, vaan on pikemminkin joukko maan eri autonomisten alueiden käytäntöjä ja perinteitä.

Yhtään selkeämpi ei ole paletti nykyisessä asuinmaassani Malesiassa. Kenen tapoja täällä tulisi matkia: suurimman väestöryhmän eli malaijien tapoja, vaiko kiinalais- tai intialaistaustaisten asukkaiden tapoja, joita heitäkin asuu maassa, jo vuosisatojen takaa, yhteensä liki kymmenen miljoonaa.

Kaikilla on oma kieli ja käytännöt, tapa pukeutua ja syödä, ja monet niistä liittyvät uskontoon.

2. Monien tapojen hoksaaminen, saati omaksuminen, vaatii paljon aikaa

Ei ole olemassa perusteellisia ohjekirjoja, joissa maiden kaikki tavat olisi yksityiskohtaisesti lueteltu ja selitetty. Ne valkenevat pikkuhiljaa. Ensin paljastuvat ne ilmeisimmät.

Itsestään kuvittelee herkästi liikoja. Monesti olen tajunnut vasta jälkeenpäin, että silloinkin, kun olen mielestäni toiminut täysin paikallisten tavoin, olen oikeasti tehnyt vain vähän sinne päin.

Vuosikymmeniä samassa maassa asuneet saattavat tavoiltaan ja tottumuksiltaan sulautua jo täysin paikallisiin. Niin kauan se voi kestää.

3. Joillakin tavoilla ei ole mitään väliä

Joka maassa on paljon kohteliaita ja kunnioittavia käytäntöjä, joista ei kannata laistaa.

Täällä Malesiassa pukeudun, tilanteesta riippuen, peittävämmin kuin Euroopassa. En jakele julkisesti hellyydenosoituksia edes puolisolleni, ja ojennan kaupan kassalla rahan kahdella kädellä.

Kaikista maista löytyy myös liuta tapoja, joiden noudattaminen tai noudattamatta jättäminen on täysin yhdentekevää.

Monessa Kaakkois-Aasian maassa ruoka syödään haarukalla ja lusikalla, eikä ravintoloissa usein edes ole veitsiä. Mutta jos asuu seudulla ulkomaalaisena, voi kotona ruokailla miten huvittaa.

On aivan sama, tiskaako astiansa harjalla, sienellä vai rätillä. Tai juoko kahvinsa ilman sokeria vai äkkimakeana, kuten vaikkapa brasilialainen tekee. Mitä väliä on silläkään, jos Japanissa asuessaan nauttii kotioloissa aamiaiseksi kulhollisen muroja sen sijaan, että söisi grillattua kalaa, vihanneksia, riisiä ja misokeittoa, kuten aidot paikalliset.

4. Kulttuureilla on eroa

Mitä pienemmistä kulttuurieroista on kyse, sitä helpompi ne on niellä. Suomalaisena on huomattavasti vaivattomampi oppia maan tavoille Ruotsissa kuin Kiinassa, ja ylipäätään missä tahansa Euroopassa kuin vaikkapa Aasiassa.

Espanjassa asuessani ei ollut konsti eikä mikään oppia poikkeilemaan päivittäin kahvila-baarien terasseilla ja lähteä iltaisin ulos keskustan kaduille kuljeskelemaan. Sen sijaan paljon kehnommalla menestyksellä olen sisäistänyt malesialaisen tavan liikkua ihan joka paikkaan autolla ja viettää vapaa-ajat ostoskeskuksissa haahuillen, monista muista tavoista nyt puhumattakaan.

5. Ulkomaillakin saa olla suomalainen

Oma motivaationi mukautua paikallisiin käytäntöihin on muuttunut vuosien myötä. Alussa oli niin räjähtävä innostus, että halusin omaksua kaiken uuden. Myöhemmin, maasta toiseen muuttaessa, on iskenyt tietynlainen turtumus ja valikoivuus.

Minkään maan kaikki tavat eivät ole niin fiksuja, että niistä kannattaisi ehdottomasti ottaa opikseen.

On asioita, joita teen kotona eri tavalla kuin julkisesti.

Ylimieliseksi ei saa heittäytyä, mutta suomalaisuuttakaan ei tarvitse unohtaa. Missä tahansa tulevaisuudessa asunkin, aion vastekin vaalia tiettyjä, sopivaksi katsomiani suomalaisia tapoja. Ja niitä on paljon.

Espanjassa, Brasiliassa ja nyt Malesiassa asuva, liki sadassa maassa käynyt Mira on matkatoimittaja ja copywriter. Lisää inspiraatiota reissuillesi löydät Miran Facebook-sivuilta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?