Anun mökillä lojui vuosia kirppariesine, joka osoittautui arvotavaraksi: ”Suomessa hinnat ovat olleet 1 000–2 000 euroa” – lue 6 tarinaa mökkien aarteista - Asuminen - Ilta-Sanomat

Anun mökillä lojui vuosia kirppariesine, joka osoittautui arvotavaraksi: ”Suomessa hinnat ovat olleet 1 000–2 000 euroa” – lue 6 tarinaa mökkien aarteista

Löytyykö sinun mökiltäsi näitä aarteita?

Julkaistu: 13.7. 17:58

IS keräsi kuusi tarinaa vuosien varrelta mökeiltä tai kodeista löytyneistä yllättävistä aarteista.

Mökki paljastui aarreaitaksi

Etelä-Suomessa asuvan Päivin appivanhempien 1970-luvulla rakentama mökki siirtyi ajan myötä Päivin miehen ja tämän veljen omistukseen.

Taannoin veljekset ostivat myös viereisen saman aikakauden mökin, joka paljastui melkoiseksi aarreaitaksi.

Veljekset luulivat sinistä Bitossin maljakkoa halvaksi keramiikaksi. Iittalan Pastoraali-sarjan astia löytyi Päivin edesmenneen isotädin jäämistöstä.

Päivi pelasti mökin uumenista myös Grapponia-sarjan kannun ja lasit sekä muun muassa Riihimäen lasin Jesper-tarjoiluastian jälkiruokakulhoineen.

Yllättävä pelastus oli myös Raija Uosikkisen Finellille suunnittelema Punahilkka-kahvipannu, joka oli huolellisen kuurauksen jälkeen kuin uusi.

Mieleenpainuvin aarre löytyi varastorakennuksessa olevasta likaisesta sangosta. Sangossa lillui Friittalan nahkatakki suoraan 1950-luvulta. Päivi pesi ja oikaisi takin ja myi sen Facebookin vintage-ryhmässä 70 eurolla.

Anun mökiltä löytyi tuhansien eurojen arvoinen design-esine

Ilta-Sanomiin yhteyttä ottanut Anu kertoi mökiltään vuosikausia lojuneesta aarteesta.

– Tarjoiluvaunu unohtui nurkkiin moneksi vuodeksi. Ostin sen joskus jostain kirpputorilta ja ajattelin maalata sen. Onneksi se jäi tekemättä.

Viime syksynä Anun sisar huomasi saman tarjoiluvaunun erään design­huutokaupan sivuilla. Paljastui, että tarjoilupöytä on Aulis Leinosen ja Tapio Wirkkalan luomus vuosilta 1950–1951.

– Sama vaunu näkyi olleen myös erään belgialaisen arvohuutokaupan sivulla. Vasarahinta siellä taisi olla noin 5 000 euroa. Suomessa hinnat noilla ovat olleet 1 000–2 000 euroa. Ihan mukava arvonnousu siis, Anu iloitsi.

Antiikkiin ja taiteeseen keskittynyt Galleria Annmaris Oy:n toimitusjohtaja Jukka Takala vahvisti Ilta-Sanomille, että Anun löytö on Leinosen ja Wirkkalan.

– Näitä myydään Suomessa tuhannella eurolla ja siitä vähän ylöspäin, Takala kertoi.

Purkutalosta löytynyt pölyttynyt taulu olikin arvotaulu

Helsingissä Lauttasaaressa asuva Hasan Alkara teki 40 vuotta sitten yllättävän löydön. Helsingissä purettiin vanhaa puutaloa ja silloin nuori mies kävi kysymässä työmiehiltä, olisiko taloon jäänyt arvokasta antiikkia.

Työmaalta oli kuitenkin melkein kaikki viety. Vain yksi tavara oli jäänyt paikalle. ”Tuossa on yksi likainen taulu”, työmiehet totesivat.

– Minä kysyin, että paljonko se maksaa ja kaverit sanoivat 20 markkaa. Ostin sen ja vein tädin kellariin, jossa se oli vuosia, Alkara kertoi Ilta-Sanomille.

Jossakin vaiheessa Hasan nosti kellarissa olevan taulun ylös tarkoituksenaan puhdistaa pölyttynyt ja nuhruinen esine.

Hasanin vaimo vei taulun kehystäjämestarille. Pariskunta arveli saavansa taulusta ehkä sata markkaa.

Kehystäjämestarilla oli kuitenkin yllättävää asiaa.

– Hän näytti taulua sanoen, että olisi syytä pitää parempaa huolta tällaisesta arvotaulusta. Kehystäjämestari totesi taulun olevan Ali Munsterhjelmin taulu ja signeerauksen aito.

Hasan vei taulun arvioitavaksi taideasiantuntija Paul Hörhammerille.

– Silloin puhuttiin 20 000 – 30 000 markan taulusta. Kyllä siinä suu loksahti, Hasan kertoo.

Alkuperäisestä ajatuksestaan poiketen Hasan päätti vaimonsa kanssa pitää taulun.

Jenni isoisän perintökaapista löytyi arvoesine

Jenni löysi isoisänsä perintökaapista ruukun, jonka arvo oli paljon odotettua suurempi.

Jenni kuvitteli ruukun arvottomaksi ja oli jo myymässä sitä kirpputorilla pilkkahintaan. Ensin hän halusi varmistaa ruukun arvon Facebookin Pelastetaan vanhat esineet -ryhmästä.

Siellä tunnettiin ruukun arvo. Kyseessä oli Porvoossa sijainneen Iris-tehtaan keramiikkaesine, jonka ryhmäläiset tiesivät olevan haluttua tavaraa huutokaupoissa.

Huutokaupoissa Iris-keramiikan hinnat liikkuvat joistakin sadoista euroista useisiin tuhansiin, esineen harvinaisuudesta ja etenkin kunnosta riippuen.

Jennin perintöruukku päätyi lopulta huutokauppaan. Hinta kohosi lopulta huomattavasti korkeammaksi kuin Jenni olisi alussa uskaltanut veikata.

– Tuote kaupattiin hintaan 600 euroa.

Siskolta saatu karahvi osoittautui design-esineeksi

Torniolainen Soile Sojonen osti 1960-luvulla siskoltaan karahvin, jonka arvo ratkesi vasta paljon myöhemmin.

Soilen sisko oli saanut karahvin työkavereiltaan läksiäislahjaksi Kittilän emäntäkoulusta.

Myöhemmin sisko päätyi myymään tavaraa kirpputorilla, ja karahvi joutui myyntiesineiden joukkoon. Sojonen ehti väliin ja osti sen itselleen.

Vuosikausia karahvi kulki Sojosen matkassa ympäri Suomen, paikkakunnalta toiselle.

Huutokauppatalo Helanderin johtava intendetti Hanne Siekkinen tunnisti Sojosen esineen. Karahvin on suunnitellut tanskalainen Otto Brauer ja valmistanut Holmegaard.

– Esineen suunnitteluvuosi on 1959, joten kyseessä oleva esine on todennäköisesti 1960-luvulta.

Huutokaupan mukaan vastaavia karahveja liikkuu välillä huutokaupassa. Noin 35–40 cm korkean ja korkillisen esineen arvo on Suomessa hintahaarukassa 50–80 euroa, Tanskassa todennäköisesti jonkin verran enemmän.

Helena on löytänyt roskisten uumenista useita arvoesineitä

Porilainen Helena on harrastanut roskiksiin kurkkailua vuosien ajan ja on tehnyt useasti yllättäviä löytöjä.

Helena löysi taloyhtiön lasinkeräysroskiksesta tutun näköisen esineen.

Kotona Helenalle selvisi, että kyseessä oli Suomen suosituimmaksi lasiesineeksi kutsuttu Aurinkopullo. Pullon on suunnitellut Helena Tynell.

Helena Tynelin aurinkopullot ovat keräilykohteita.

Helander-huutokaupasta kerrottiin Ilta-Sanomille, että Helenan löytämän Aurinkopullon hinta liikkuu huutokaupassa 100–140 euron tietämillä.

– Aurinkopulloa on valmistettu neljää eri kokoa, ja tämä näyttäisi olevan malleista pienin. Vihreä kuuluu mallin perusväreihin. Väreistä on olemassa hyvin paljon erilaisia muunnoksia, Helander-huutokaupan intendentti Hanne Siekkinen kertoi.

Helena Tynell suunnitteli Aurinkopullon vuonna 1964, ja pulloja valmistettiin vuosina 1964–1974.

Helena on tehnyt aiemminkin melkoisia roskislöytöjä. Hän on löytänyt useita hylättyjä Riihimäen lasin suosikkeja, kuten Grapponia-laseja, Ihanne-purkin ja Veturipullon. Helena on laittanut hyvän kiertoon lahjoittamalla osan tavaroista syöpäyhdistyksen kirpputorille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?