Mannerheimin sodanaikainen asunto myynnissä – yksi kuva myynti-ilmoituksessa yllättää - Asuminen - Ilta-Sanomat

Mannerheimin sodanaikainen asunto myynnissä – yksi kuva myynti-ilmoituksessa yllättää

Mannerheimin sodanaikainen asunto on myytävänä 1,7 miljoonalla eurolla. Kuvat rakennuksen sisältä kertovat värikkään rakennuksen eri vaiheista.

Mikkelin keskustassa, Ristimäenkadun ja Hallituskadun kulmauksessa sijaitsevassa rakennuksessa sijaitsi marsalkka Mannerheimin sodanaikainen asunto. Nyt koko rakennus on myytävänä.

28.4.2020 16:17

Kauppaneuvos David Pulkkisen rakennuttama, läänin arkkitehti Armas Rankan suunnittelema jugendtyylinen Graniittitalo on myynnissä Etuovi- ja Oikotie-sivustoilla.

Erityiseksi rakennusta ei tee vain 1,7 miljoonan euron hintapyyntö, vaan sen historia. Mikkelin keskustassa, Ristimäenkadun ja Hallituskadun kulmauksessa sijaitseva kansallisromanttista tyyliä henkivässä rakennuksessa sijaitsi Marsalkka Mannerheimin sodanaikainen asunto. Mannerheim asui rakennuksessa syksystä 1941 lähtien maaliskuuhun 1944.

Mannerheim asui nykypäivän mittapuulla peruskaksion kokoisessa asunnossa, jossa oli oma sisäänkäynti. Asunnon sijainti kuvassa oikealla ylhäällä, näyttelytila-huoneen alla.

Valtio vuokrasi ylipäällikön käyttöön lääkintäkapteeni Valter Dahlströmin kalustetun huoneiston rakennuksen itäpäädystä eli entisestä postihuoneistosta. Asunto sijaitsi Hallituskadun puolella, toisessa kerroksessa.

Huoneistossa olivat myös vanhemman adjutantin makuuhuone ja kodinhoitajan huoneisto.

– Mannerheim asui nykypäivän mittapuulla peruskaksion kokoisessa asunnossa, jossa oli oma sisäänkäynti, kertoo kohdetta välittävä kiinteistönvälittäjä Marianne Väisänen Ilta-Sanomille.

Mannerheimin sodanaikainen yksityisasunto.

Mannerheimin sodanaikaisen yksityisasunnon makuuhuone.

Mannerheimin asuinhuoneisto ei ole enää siinä ulkoasussa kuin se marsalkan siinä asuessa oli. Sisätiloissa pintamateriaalit ja lattiat uusittiin 1970-luvulla.

Mannerheimin aikaisesta sisustustyylistä kertoo kuitenkin jotakin Mikkelin Graniittitalon rakennushistoriaselvitys.

”Mannerheimin olohuoneen lattialla oli ruutukuvioinen kokolattiamatto ja seinillä pienikuvioiset tapetit”, selvitys paljastaa.

Mikkelin Graniittilinnasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Mikkelin Graniitin sisätiloissa pintamateriaalit ja lattiat uusittiin 1970-luvulla.

Mannerheimin sodanaikaisen yksityisasunnon ruokasali.

Rakennus sijaitsee merkittävässä kulttuuriympäristössä. Lähellä sijaitsevat rautatieasema ja Tuomiokirkko.

Sijainti oli ihanteellinen myös Mannerheimille.

– Sodan aikana asunnosta oli lyhyt matka itse päämajaan sekä tietysti kuuluisaan ruokapaikkaan Mikkeliklubiin, Väisänen kertoo.

Lähellä sijaitsevat rautatieasema ja Tuomiokirkko.

Suomen Marsalkan taloudenhoitaja neiti Aili Pohjalainen järjestelee ylipäällikön sodanaikaisessa yksityisasunnossa kukkia, joita Suomen marsalkka on saanut 75v. syntymäpäivänään.

Vuonna 1914 käyttöön otetulla Graniittilinnalla on ollut useita käyttötarkoituksia.

Taiteelliseksi mestariteokseksi nimetty rakennus toimi ensin postirakennuksena ja asuintalona, kunnes postikonttori muutti pois vuonna 1939.

Talvisodan pommituksessa Graniittitaloon osui palopommi. Sen seurauksena rakennus syttyi palamaan. Tulipalo tuhosi rakennuksen katon sekä toisen asuinkerroksen.

1960–1970-luvuilla Graniittitalossa sijaitsi autoliike, ja vuodesta 1970 lähtien rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa oli kuvanveistäjä, professori Johannes Haapasalon (1880–1965) taidekokoelma.

Viimeisinä vuosina Graniittitalossa sijaitsivat taidemuseon näyttelytilat, säilytystilat ja kaupungin museoiden henkilökunnan työhuoneet.

Graniittilinnassa on toiminut pidätysputka. Seinällä lukee: ”täällä istuu syytön varas”.

Myynti-ilmoituksen nykyiset kuvat kertovat myös omaa tarinaansa rakennuksen monipuolisesta historiasta.

– Kuva, jossa on hauskoja kirjoituksia, on sellistä. Graniittilinnassa on toiminut pidätysputka, Väisänen sanoo.

Kuvan teksti on paljonpuhuva: ”Täällä istuu syytön varas”, seinässä lukee.

Graniittilinnaa on kutsuttu taiteelliseksi mestariteokseksi.

Kiinteistönvälittäjä Väisänen kertoo, että rakennus myydään kunnostettavaksi asuin- tai liikekäyttöön. Kiinnostus on ollut, näin korona-aikoinakin, ”yllättävän vilkasta”.

– Kyselyitä on tullut rakennusliikkeistä, jotka kaavailevat Graniittilinnaan asuntoja. Myös toimitiloiksi tätä on kyselty. Kaukaisin yhteydenotto on tullut länsirannikolta, Väisänen kertoo.

Kuvat kertovat omaa tarinaansa rakennuksen monipuolisesta historiasta.

Mikkeliläiset seuraavat talon seuraavaa vaihetta kiinnostuneina, sillä kyseessä on monelle paikalliselle tuttu ylpeydenaihe. Vastaavia, arkkitehtuurisesti merkittäviä helmiä ei kaupungissa muita ole.

Väisäsellä liittyy rakennukseen myös oma hauska muistonsa.

– Äiti on alkuperäinen mikkeliläinen. Kun äiti oli pieni, oli Mannerheim kehunut pikkutytön eli äitini kesämekkoa, Väisänen iloitsee.

Tarina kulkee nykyään suusta suuhun. Äiti ei sitä itse muista, sillä hän syntyi vuonna 1941.

Osittainen lähde: Mikkelin Graniittitalon rakennushistoriaselvitys, Mikkelin kaupunki

Yleiskuvaa Mannerheimin sodanaikaisesta yksityisasunnosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?