Kati muutti Espoosta pieneen alppikylään Saksassa – ensihuuma vaihtui päivittäiseen itkuun, mutta enää hän ei voisi kuvitella asuvansa Suomessa

Julkaistu:

Saksa
Espoosta maailmalle lähtenyt Kati Niemi, 43, sai huomata, että ulkomaille muutto tuo mukanaan monenlaisia tuntemuksia. Muuttopäätös Saksaan ei kuitenkaan kaduta.
Kati Niemi muutti Saksaan vuonna 2011.

Lapsesta saakka kaukokaipuuta potenut Niemi halusi testata, miten työskentely ulkomailla sujuu.

Harjoittelu Saksassa, suomalaisomisteisessa hotellissa Oberreuten alppikylässä inspiroi suureen elämänmuutokseen. Lopulta Niemi palasi Suomeen vain myydäkseen asuntonsa ja palatakseen takaisin.

Sittemmin Niemi tapasi Saksassa myös sähköalalla työskentelevän miehensä. Viimeistään silloin oli selvää, että nainen jäisi Alpeille.

Espoo, jossa Niemi oli työskennellyt 15 vuotta keittiöalalla, vaihtui pikkukylään, jossa asuu vain 1600 asukasta.

Unelma-alusta kohti katastrofia

Sopeutuminen uuteen kotipaikkaan alkoi hyvin.

Elämä näyttäytyi positiivisen kulttuurisokin ja sittemmin rakastumisen myötä kuin ihanan vaaleanpunaisena unelmana.

Vuonna 2013 tuli täyskäännös. Niemi oli onnellinen, mutta huomasi itkevänsä melkein joka päivä. Uuteen maahan muutto ei ollutkaan pelkkää huumaa.

– Olin samaan aikaan todella onnellinen, mutta myös onneton.

Oberreute, jota saksalaiset sanovat leikkimielisesti heinähattujen paikaksi, tuntui nahkahousut jalassa tepastelevine paikallisineen ja pienine piireineen ahdistavalta. Paikallisista oli löytynyt muutama ystävä, mutta yhtäkkiä yhteydet heihinkin katkesivat ilman, että Niemi sai tietää varsinaista syytä välirikolle.

– Paikallisilla on vahva identiteetti, ja juttuun heidän kanssa kyllä pääsee, mutta syvempiä ystävyyssuhteita ei ulkopuolisten kanssa haluta tai pystytä perustamaan. Voi mennä 15 vuotta, ennen kuin sinut hyväksytään yhteisöön, Niemi kertoo.

Sopeutumista vaikeuttivat myös ongelmat uudella työpaikalla paikallisessa suurkeittiössä.

Työajat olivat sellaiset, että aamuvarhaisella alkanut työpäivä kesti käytännössä koko pitkän päivän, pienen lepotauon jälkeen iltaan saakka. Tukalaa oloa aiheuttivat myös ikävä esimies ja työkaverit, jotka eivät pahimmillaan vastanneet kysymyksiin lainkaan.


Vuosien varrella Niemelle ovat tulleet tutuksi suomalaisen ja saksalaisen työelämän erot.

Niemi on sitä mieltä, että syyllisten etsiminen ja oman aseman väärinkäyttö ovat Saksassa yleisiä.

”Varsinkin esimiesasemassa olevat käyttävät omaa asemaansa hyväksi. Kerrotaan muille työntekijöille minkä sairauden takia ollaan poissa töistä tai muuta sellaista mukavaa”, Niemi kertoo blogissaan Suomalainen im Allgäu.

Vaikka Niemi on jo vaihtanut työpaikkaa toiseen paikkaan, on saksalaisesta työkulttuurista yhä vaikea löytää hyvää sanottavaa.

– Olin Suomessa esimiesasemassa, enkä olisi voinut koskaan hyväksyä sellaista käytöstä, jota olen nähnyt täällä.

Vaikeuksien kautta voittoon

Niemen kokemukset kuulostavat ulkopuolisen korvaan hurjilta, mutta nainen on kaikesta huolimatta sitä mieltä, että muuttopäätös oli oikea.

– Välillä on ollut vaikeata, mutta ikinä en ole ajatellut, että lähtisin takaisin. En voisi enää kuvitella asuvani Suomessa, hän toteaa.

Suomalaisesta sisusta on ollut matkan varrella apua.

Niemi, joka saapui Saksaan osaamatta sanaakaan saksaa, kommunikoi jo sujuvasti uudella kielellä. Energiaa antavat myös kotipaikkakunnan kaunis ympäristö ja ympärille levittäytyvät Alpit vaelluspolkuineen.


Sopeutumista lisäsi myös äidiksi tulo vuonna 2016. Sen jälkeen Niemi ei ole koskaan tuntenut oloaan yksinäiseksi.

Saksalaisen yhteiskunnan eduksi voi laskea myös mahdollisuuden tehdä osa-aikatöitä. Pienen lapsen äidille mahdollisuus on helpottava.

– Olen huomannut, että Suomessa osa-aikatöiden tekeminen on vaikeampaa.

Saksasta tuli kotimaa

Kahdeksassa vuodessa Kati Niemestä on sukeutunut osittain saksalaiset tavat omaksunut suomalainen.

Saksalaista on esimerkiksi se, että Niemi ei enää voisi kuvitellakaan nukkuvansa muualla kuin viileässä huoneessa. Makuuhuoneessa on 18 astetta, ja se riittää.

Niin saksalainen Niemi ei vielä ole, etteikö olisi lakannut hämmästelemästä paikallista tapaa: Saksassa ei nimittäin käytetä lainkaan päiväpeittoja.

Tyynyt ja muut koristeet sängyn päällä loistavat myös poissaolollaan.


Ulkosuomalaisen elämä on asettautunut uomiinsa. Arki sujuu pääosin lasta hoitaen ja osittain töitä tehden. Elämä ei ole samppanjanhuurua, mutta riittävän hyvää.

Ajoittaisesta koti-ikävästä huolimatta Niemellä ei ole hinkua takaisin Suomeen. Hän pitää tärkeänä sitä, että uskalsi aikoinaan lähteä.

– Olimme kesällä käymässä Suomessa, mutta huomasin loman loputtua, että haluan jo kotiin. Suomi on synnyinmaani, mutta Saksa on nykyinen kotimaani. Koti on siellä, missä sydän on.

7 asiaa, jotka saksalaiset tietävät Suomesta

Suomalaisilla on Saksassa hyvä maine, Kati Niemi kertoo. Suomesta myös tiedetään yllättävän paljon.

Blogissaan Suomalainen im Allgäu Niemi listaa astioita, joita saksalaiset maastamme tietävät. Lue koko listaus täältä.

7 asiaa, jotka saksalaiset Suomesta tietävät:
  • Suomalaiset tykkäävät saunoa 90 asteen kuivissa löylyissä. Jotkut kysyvät epäuskoisina, että oikeastiko te hakkaatte itseänne koivun lehdillä?
  • Suomen koulujärjestelmä ja PISA-tulokset ovat useille tuttuja.
  • Jotkut harvat tietävät, että Muumit tulevat Suomesta. Toisaalta jotkut luulevat, että ne ovat virtahepoja.
  • Suomalaiset ovat hyviä jääkiekossa. Tämän tietää vain harva, koska Saksa on jalkapallon luvattu maa.
  • Urheilijoista tunnetaan mäkihyppääjät Matti Nykänen ja Janne Ahonen. Ampumahiihtäjistä Kaisa Mäkäräinen on tunnettu. Formulakuskeista Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen. Kimistä pitää aina kertoa, että hän on naapurikylästä ja olemme olleet samassa päiväkodissa (eri aikaan).
  • Sunrise Avenuen Samu Haberin taitavat tuntea kaikki (varsinkin naispuoliset). He hihittelevät ja kikattelevat, kun puhuvat Samusta. Osa haaveilee tapaavansa Samun. Tähän kerron, että Samu on myös Espoosta kotoisin ja että olemme myös olleet samassa koulussa (eri aikaan).
  • Aki Kaurismäki on tunnettu. Katin hammaslääkäri kertoi olevansa hänen suuri faninsa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt