Katarinan kesäparatiisi ei ole mökki vaan huvila Hangossa: ”On ranta, tenniskenttiä, leikkipuisto ja elokuvateatteri”

Julkaistu:

Kesäparatiisi
Mikä sen ihanampaa kuin ihailla aamukahveilla kimaltavaa merta pitsiverannalta? Katarinan kesäparatiisi ei ole keskellä metsää vaan huvila kesäkaupungissa, jossa hän viettää mahtavat lomaviikot lastensa ja isänsä kanssa.
Kun kesäloma alkaa, Katarina pakkaa autoon lapset ja laukut ja suuntaa kohti Hangon-huvilaa. Vaaleankeltaisella huvilalla kuluu koko neljä-viisi viikkoa hujauksessa.

Katarinan isä Kaj-Kristian, 77, osti parikymmentä vuotta sitten vanhan talokaunottaren Hangon huvila-alueelta, kivenheiton päästä vilkkaan kesäkaupungin keskustasta.

Siellä voi nauttia Hangon koko tarjonnasta: pitkistä hiekkarannoista, pauhaavasta merestä ja kesäkaupungin aktiviteeteista.

– On ranta lähellä, tenniskenttiä, leikkipuisto pienille lapsille ja elokuvateatteri ja kaikkea tällaista. Enemmän on tietysti tekemistä kuin perinteisellä mökillä, Katarina summaa.

¨


Suuren huvilan siimeksessä voi myös viettää päivän rottinkisohvalla kirjan kanssa tai ihailla, kun tuli räiskyy kakluunissa. Itämeri kimaltelee ikkunoista, ja verannalla voi nautiskella keskikesän paahteessa.

– Kahvit voi juoda useammassa paikassa – riippuen siitä, mistä aurinko paistaa, Katarina kertoo.

Hangosta tuli kesäkaupunki varkain

Aleksanteri II perusti Hangon kaupungin alun perin talvia varten: manner-Suomen eteläisimpään nipukkaan voitiin perustaa Suomen ainoa talvisatama, joka aukesi 1874. Linnoituksia Hangonniemellä oli ollut jo pitkään.

Kesäkaupunki Hangosta tuli varkain, sillä kaupunkilaiset tarvitsivat elinkeinon myös kesällä. 1879 kaupunkiin nousi Suomen hienoin kylpylä.

Pian Hanko täyttyi rikkaista kreiveistä, ruhtinaista ja paroneista sekä kauniista jugend-tyyliä myötäilevistä puuhuviloista, joista yksi on nyt tämän perheen.

Valtaosa Hangon huviloista rakennettiin alun perin ympärivuotisiksi. Osa oli yläluokkien omistuksessa, toiset taas avasivat kesäisin ovensa pensionaatteina. Huviloille tyypillisiä ovat taitekatot, asuinkäytössä olevat korkeat ullakot ja jugend-yksityiskohdat.

Vaivaton kesälukaali

Vaaleankeltainen huvila on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosisadan alussa. Alun perin puista taloa jatkettiin kiviosalla paloturvallisuussyistä. Pienet portaat johtavat sisään, ja koristeellinen veranta kutsuu nauttimaan Hangon auringosta.

Tontilla on kaksi erillistä taloa, joiden edustoilla on omat pienet pihapiirit.


Meri vilkkuu muutaman kymmenen metrin päässä, ja korkeat puut ovat kuin aita pihan ympärillä. Vaikka ollaan kaupungissa, muu maailma sulkeutuu kauas pois.

Katarina kehuu taloa vaivattomaksi kesälukaaliksi. Pienellä tontilla ei juuri tarvitse kuin leikata nurmi ja haravoida se.

– Ja totta puhuen isä on ihana ja tekee senkin, hän nauraa.

Talo lämpiää sähköllä, ja vesihanoista virtaa myös lämmin vesi. Lapsiperhe-elämä rullaa huvilalla kuin kotosalla, kun tiski- ja pyykkikone putsaavat liat.

Alakerrassa on olohuone, ruokasali, keittiö, pieni työhuone ja Kaj-Kristianin makuuhuone. Ylhäällä taas pieni oleskeluaula portaiden yhteydessä sekä kaksi makuuhuonetta, joista toisessa majoittuu Katarina lastensa kanssa.

Tilaa piisaa myös vieraille, joita käy usein. Ketäpä ei visiitti hurmaavassa Hangossa houkuttaisi?

Kesä on parasta aikaa

Kesä-Suomi on virkamiehenä työskentelevälle Katarinalle rakas. Ulkomaille hän reissaa mieluummin talvella.

– Jos Suomessa aikoo asua, kuuluu ihmisen juuri kesällä olla täällä. Sehän on sitä parasta aikaa.

– Vaikka olisi huono kesä, se on silti parempi kuin talvi tai muut vuodenajat, hän nauraa.

Kesäasunto Hangon sydämessä ei todellakaan ole tavallinen mökki. Kävellen pääsee elokuviin, museoon tai tenniskentille.

– Me ollaan ehkä epätyypillisiä suomalaisia. Meille sopii hyvin yhdistelmä: on sitä omaa rauhaa, jos haluaa olla ihan kuin mökillä, tai jos haluaa niin voi keksiä kaikenlaisia urheiluaktiviteettejä tai nähdä tuttuja. Meillä käy aika paljon myös kavereita käymässä. Sosiaalista kanssakäymistä saa, jos siltä tuntuu.


Katarina puhuukin Hangon-talosta.

– Liitän mökkisanaan ehkä toisenlaisia assosiaatioita. Tämä on urbaania elämistä, lomanviettoa, Katarina pohtii.

Saa olla niin luonnossa kuin kaupungissa.

Lapsuuden kesät vietettiin saaressa, mökissä.

– Se oli erilaista. Ei ollut sähköä tai juoksevaa vettä. Tämä on kuin vastakohta sille.

– Mökkeily on minulle enemmän sitä.

Korkeat huoneet tuovat tunnelmaa

Hangon-talo on vanha, mutta ikä ei paina. Talossa tehtiin perusteellinen remontti, kun Kaj-Kristian osti sen. Sittemmin ylläpitotöitä ei ole juuri tarvittu.

Katarina nauttii vanhan huvilan viehätyksestä. Se on toisenlaista kuin kotona helsinkiläiskerrostalossa.

– Kakluunit ja korkeat huoneet tuovat tunnelmaa, Katarina sanoo.

Koristeelliset kakluunit muistuttavat huvilakaupungin kultavuosista. Ne tuovat vanhan ajan charmia Kaj-Kristianin huolella sisustamiin huoneisiin. Toiminnassa kaakeliuuneista on enää yksi, mutta se lämpiää usein.


Osa huvilan ruotsalaishenkisestä sisustuksesta on edellisiltä omistajilta talon mukana tullutta, osa kotoa ja osa juuri Hangon-taloa varten hankittua.

Sisustus elää koko ajan, kertoo Katarina.

Hän kerkeää ja lasten kanssa harvoin huvilalle muulloin kuin kesällä.

Viime joulu tosin vietettiin Hangossa. Katarinan isosisko on vakivieras mutta viettää kesät toisaalla mökillä.

Hangon talossa ei riidellä

Sukusopu on säilynyt kolmen sukupolven talossa hyvin.

– Se on luonnekysymys, Katarina tuumaa.

– Me ollaan niin samankaltaisia, ettei meille tule riitoja. Meillä on välillä yhteistä ohjelmaa ja välillä omaa.

Lomalla ei noudateta rutiineja, vaan tehdään, mitä huvittaa. Joskus yhdessä, joskus erikseen. Yhdessä käydään usein kävelyillä. Promenaadeja varten Hangon pitkät hiekkarannat ovat upeita.


Syömään kokoonnutaan yleensä koko perheen voimin. Usein pöytä katetaan pihalle.

– Se kokkaa, joka ehtii. Milloin mitenkin. Välillä minä laitan ruokaa, joskus isä kokkaa meille kaikille.

Ravintolaankin voi poiketa, sillä kesäinen Hanko kuhisee elämää kuin 1800-luvulla konsanaan.

Hanko on jälleen kylpyläkaupunki

Terveyskylpyjä ei tosin vanhasta kylpylästä enää saa, sillä pommi tuhosi sen sota-aikaan. Koristeellinen Casino, vanhan kylpylän Seura- tai Kaivohuoneeksikin kutsuttu ravintola, seisoo yhä puupitseissään rannalla.

Sen vieressä oli aikoinaan kylpylä.

Muutama vuosi sitten kaupunkiin avattiin uusi merikylpylä, joten vuosikymmenten tauon jälkeen Hanko on taas kylpyläkaupunki.

Myös tennispallot ovat pomppineet kaupungissa pitkään. Jo 1800-luvun puolella kesävieraat pelasivat nurmikentillä lawn-tennistä. Nykyään Hangon tenniskentät ovat massa- ja pleksikenttiä.


Kjell Westön Missä kuljimme kerran -romaanissa Lilliehjelmin yläluokkaiset sisarukset viettivät 1910-luvun kesiä Hangossa.

Tenniskentillä Lucie kieltäytyy kookkaasta silkkirusetista mutta ei saa vaihtaa peli- ja alushameita kaihoamiinsa housuihin.

"Hän muistaisi valkoisen auringonvalon, kuuman hiekan joka siivilöityi varpaiden välistä sinä päivänä kun hän käveli yksin ja paljain jaloin rantaa pitkin, leudot ja pimeät illat, männynneulasten ja merilevän ja lämpimien rantapölkkyjen ja ruusujen tuoksun, lasien ja ruokailuvälineiden kilinän Kasinon terassilta ja pensionaattien verannoilta, äärettömän meren ja äärettömän taivaan joka ensin paloi ja sitten valkeni ja lopulta mustui alkaakseen taas muutaman tunnin kuluttua vaalentua, miehet vaaleissa kesäpuvuissaan, naiset kävelypuvuissaan ja hatuissaan, prameasti tälläytyneet ihmiset jotka päivästä toiseen ja illasta toiseen käyskentelivät pitkin rantoja ja kallioiden yli", kuvaa romaanin Lucie Hangon kesää 1914.

Huville myös sesongin ulkopuolella

Lapsenlapset nauttivat ajasta isoisän kanssa, mutta lastenvahtina ei tarvitse olla, Katarinan lapset kun ovat jo alakouluikäisiä.

Kaj-Kristian on löytänyt maalaamisen viime vuosina ja viihtyy huvilalla usein pensseli kädessä. Niin paljon on Hangossa aihetta tauluun.

Eläkeläisenä aikaa piisaa, ja hän onkin huvilalla usein myös kesäsesongin ulkopuolella. Eikä matka paratiisiin vie kuin vajaat kaksi tuntia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt