Jussi käytti kaiken aikansa suorittamiseen, sitten tuli stoppi – muutto kaupungista saaristoon toi onnen: ”Helsingin ruuhkia ei ole ikävä”

Julkaistu:

Muuttotarinat
Mainostoimistoyrittäjä Jussi Taipale sai tarpeekseen hektisestä kaupunkielämästä. Rauha löytyi saaristosta, Kemiönsaarelta.
”Onhan tämä onnea, kun omena-, kirsikka- ja päärynäpuut kukkivat. Onnea ovat kai myös tekemättömät korjausprojektit. Kroppa tykkää ja mieli on hyvä.”

Tähän tiivistyy mainostoimistoyrittäjä Jussi Taipaleen nykyinen olotila. Hektinen kaupunkielämä on jäänyt taakse, tilalle ovat tulleet saariston toisenlaiset, arkiset puuhat.


Kotona riittää nikkaroitavaa, polttopuut kaipaavat pilkkomista ja puutarhassa keväällä kukkineet puut ovat täynnä hedelmiä poimittavaksi. Vanha pikkutila merenrannassa on täydellinen paikka myös kalastukseen ja merellä oloon.

– Osaan olla myös tekemättä mitään. Vapaapäivän voi pitää vaikka keskellä viikkoa, jos haluan, Taipale kuvailee nykyistä vapauttaan.

Ikävä maalle oli kova jo työvuosina

Uudellamaalla vuosikymmeniä asunut Jussi Taipale muutti Kemiönsaaren Norsundvikiin lopullisesti vuodenvaihteessa. Luonnon rauhaan muuttaminen oli pitkäaikainen haave, joka vain odotti toteutumistaan. Asunto saaristossa hänellä oli ollut jo pitkään, mutta muuttopäätös syntyi, kun Taipale pääsi 63 vuoden ikään.

Oli aika hiljentää tahtia, vaikka yrittäjänä Taipale tekee töitä yhä.

Koti saaristossa on tuonut onnen, joka oli hektisessä kaupunkilaiselämässä hukassa.

– Se oli jatkuvaa matalalentoa, Taipale kuvailee.


Mainostoimistoyrittäjänä Lohjalla ja Helsingissä työskennellyt mies käytti kiireisten työvuosiensa aikana kaiken aikansa tekemiseen ja suorittamiseen. Lopulta alkoi tuntua siltä, ettei elämäntapa antanut enää yhtään mitään.

– Toki siinäkin elämässä oli hienot puolensa, kun sai palkintoja ja kunniaa. Minusta tuntui kuitenkin siltä, että tämä ei riitä, eikä tämä ole minun juttuni. Maalla syntyneenä minulla oli koko ajan ikävä maalle.

Kemiönsaari on kuin paratiisi

Nykyistä asuinpaikkaansa Jussi Taipale kuvailee eräänlaiseksi paratiisiksi.

– Kemiönsaari on vetovoimainen paikka, jossa on puolen tunnin säteellä kaikki mahdollisuudet ja palvelut.


Mielikuva askeettisesta saaristolaiselämästä ei pidä paikkansa, kun kuuntelee Taipaleen tarinointia. Jos hemmottelua haluaa, voi ajaa kylpylähotelli Kasnäsiin. Mikäli herkkuja tekee mieli, voi hakea tuoretta lampaanlihaa suoraan kasvattajalta. Siideripanimokin alueelta löytyy.

– Täällä on paljon rohkeita yrittäjiä, joilla näyttää menevän hyvin. Kemiönsaarella koulusta on tehty ravintola, joka porskuttaa, ja Kemiön keskustaan on perustettu huippuhieno moderni kahvila.

Saaristossa pärjää oikealla asenteella

Saaristossa eläminen ei tarkoita ylellisyyksistä luopumista, mutta tietynlaista mielenlaatua se asukkailta vaatii.


Ensinnäkin, uusavuttomat eivät saaristossa pärjää, Taipale sanoo. Täytyy olla valmis tarttumaan toimeen ja tekemään asioita.

– Kaivataan Myrskyluodon Maijan asennetta. Rohkeat naiset ja miehet pärjäävät täällä.


Toisaalta saaristossa on hyödyksi, jos osaa olla myös yksin.

Taipale toteaa, että taitaa olla jollakin tavalla erakkoluonne itsekin. Suuriin yleisötapahtumiin ei ole hinku, mutta toisaalta omiin oloihinsakin tottunut kaipaa välillä kavereita, vaikka metsätöihin avuksi.

– Tuttavapiirini on iso, mutta ystäväpiiriä vielä kaipaan. Apua kuitenkin saa aina. Se on asia, joka on saariston asukkaille ominaista.

Oman itsensä herra

Uusi asuinpaikka on tuonut mukanaan uudenlaisen arjen. Metsätyöt, remonttihommat ja satunnaiset työt mainosalalla täyttävät elämän.

Silti kiire – ja turha kuluttaminen ovat poissa.


Taipale on huomannut, että elämä tulee saaristossa huomattavasti kaupunkia edullisemmaksi. Menot ovat kutistuneet, sillä uusien vaatteiden ostamiselle ei ole tarvetta, liikennevakuutus on aiempaa pienempi ja takkaan löytyy puut omasta takaa.

– Sähkölasku tulee, mutta sekin on pieni. Auton käyttö on vähäistä. Kirkonkylällä käyn pari kertaa viikossa.


Taipale on muuttopäätökseensä enemmän kuin tyytyväinen.

Parasta on, että saaristossa kaiken tekemisen saa sovittaa omaan tahtiinsa. Työt tehdään, mutta omaan tahtiin.

– Täällä saa olla oman itsensä herra. Mihinkään ei tarvitse lähteä, jollei halua. Helsingin ruuhkia ei ole ikävä.

Ota kantaa

Haaveiletko maalle muutosta?

Kyllä 74% En 26%
Ääniä yhteensä 3776

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt