Seppo löysi rakkaan kesämökkinsä seinästä hurjan näköisen yllätyksen: ”Säikäytti, että nyt on koko mökki on mennyt”

Julkaistu:

Lattiasieni
Asiantuntijan mukaan Sepon mökissä on jokin todella pielessä.
Kun nelikymppinen Seppo palasi viime viikolla rakkaalle kesäpaikalleen, odotti häntä ikävä yllätys.

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan vanhan hirsitalon seinästä löytyi sienirykelmää.

Seppo arveli heti, että kyseessä on mahdollisesti lattiasieni.

– Oli se aina hurjan näköinen, Seppo kuvailee näkyä.


Seppo kertoo tehneensä ensimmäisen havainnon sienestä muutama vuosi sitten, jolloin sitä löytyi talon ulkoseinästä. Hän raappasi kaiken näkyvän puukolla pois, mutta muihin toimiin ei vielä tuolloin ryhdytty.

Sienen löydettyä tiensä sisätiloihin oli toiminnan aika. Seppo julkaisi sienestä kuvan Facebookin Pelastetaan vanhat talot! -ryhmässä, jossa moni tunnisti oitis kyseessä olevan viheliäs lattiasieni.

– Olen kuullut ja pelännyt lattiasientä. Ensimmäisellä kerralla säikäytti, että nyt koko mökki on mennyt. Se on minulle tärkeä paikka ja olen uhrannut paljon sen eteen.


Seppo kertoo, että toimenpiteisiin ryhdytään pikimmiten.

– Nyt pitäisi alkaa miettimään, että mitä tehdään. Käymme aukaisemassa lattiaa ja katsomme, miltä sen alla näyttää.

Lattiasienet syntyvät rakennusvirheiden ja kosteusvaurioiden takia

Kyseessä Sepon isän vanha kotitalo, joka on rakennuttu jo ennen sotia. Nykyään talo on perheen käytössä kesämökkinä.

– Talossa ei ole sähköjä tai vesijohtoja. Se on ollut 60-luvun puolivälistä asti tyhjillään ja enimmäkseen kesäkäytössä.

Lattiasienet syntyvät rakennusvirheiden ja kosteusvaurioiden takia. Rakennusten pysyvästi viileät, kosteat ja seisovailmaiset osat ovat ihanteellisia paikkoja lattiasienelle.

Seppo uskoo rakkaan kesäpaikan kärsineen ainakin osittain kosteudesta.

– Kivijalan päälle on vuosien saatossa päässyt kertymään lehtiä, jotka ovat maatuneet mullaksi. Sinne on kasvanut sammalta ja heinää, ja seinään on päässyt kosteutta. Talossa ei ole rännejä, joten kaikki sadevesi valuu katolta roiskuen seinälle. Sekin on varmasti kosteuttanut seinää.

Seppo ei toistaiseksi ole huomannut rakennuksessa kuitenkaan muita vahinkoja.

– Sieni haisee samalta kuin silloin kun menee syksyllä metsään, jossa on kaadettu vuosien saatossa puita.


Lattiasieni voi aiheuttaa lattian pettämisen

Turun yliopiston luonnontieteellisen museon museohoitaja Seppo Huhtinen on lattiasienien suhteen kokenut asiantuntija. Kaimansa ongelman hän tunnistaa kuvien perusteella samantien lattiasieneksi.

– Sieni on erittäin hyvinvoipa kun jaksaa tehdä itiöemiä sekä ulkolaudoituksen alareunaan ns. ”luonnon puolelle” ja sitten tyypilliseen paikkaan, sisälle jalkalistan takaa alkaen. Rakennuksessa on siis laajahko ja vakava vaurio. Jokin on todella pielessä.

Huhtinen kertoo törmäävänsä vuosittain kymmeniin lattiasieniongelmiin.

– Minulle tulevista näytteistä, joita tulee noin toistasataa, noin kolmasosa osoittautuu lattiasieneksi.

Huhtisen mukaan lattiasienen ei tarvitse johtaa talon purkuun yleisistä peloista huolimatta.

– Jos talossa asuu ja sinne ilmestyy pikkuhiljaa lattiasieni, on tilanne usein pelastettavissa.

Mikäli lattiasieni on ehtinyt olemaan talossa vuosia ja vuosia, se ilmenee esimerkiksi lattioiden pettämisellä.

– Silloin täytyy miettiä, onko talo enää pelastamisen arvoinen. Riippuu kiinteistön taloudellisesta arvosta ja tunnearvosta. Mitättömällä tontilla oleva entinen myymäläkiinteistö lattiasienen vallassa on yhtä kuin älä vaivaudu, ellet rakasta juuri tätä taloa.

Huhtinen itse on kuitenkin sitä mieltä, että jokainen vanhan historian omaava talo on pelastamisen arvoinen.


”Lattiasienitalossa asuvan tunnistaa marketin kassajonossakin”

Huhtisen mukaan lattiasieni ei ole vaarallinen vaikka harmillinen onkin.

– Silloin kun lattiasieni tekee itiöitä, saattaa huusholliinkin tulla kanelinruskeaa pölyä. Itiöt ovat kuitenkin sen verran isoja, että niistä ei ole niin vakavia ongelmia kuin homeesta.

– Haittoja tulee, kun itiöemät alkavat pilaantumaan. Niiden pilaantuessa taloon tulee tietty, pistävä ominaishaju. Haju on niin voimakas, että on käytetty sanontaa: lattiasienitalossa asuvan tunnistaa marketin kassajonossakin.

Huhtinen tietää, että lattiasieneen liittyy pelkoja. Niihin ei kuitenkaan ole syytä, jos talon rakenteet ovat terveitä, eikä talossa ole ollut pitkäaikaisia kosteusvaurioita.

Näin lattiasienestä pääsee eroon

Mitä lattiasienen kanssa sitten pitäisi tehdä?

– Ensin pitää varmistua siitä, onko kyseessä lattiasieni vai ei. Kakkosvaihe on selvittää vaurion perussyy. Kun selviää syy kosteuden lähteelle, onko kyseessä esimerkiksi kattovuoto tai rakennusvirhe, aletaan kartoittamaan rihmaston sijaintia.

Tämän jälkeen rihmasto tulee poistaa kokonaan.

– Rakennusalan osaaja paikalle, joka tietää mikä on lattiasienivaurio ja mihin lattiasieni ”pystyy”. Ohje on: rihmasto pois, perussyy pois, tuuletus ja uutta tilalle.

Huhtinen muistuttaa, että pääosassa lattiasienivaurioita ei ole itiöemä, vaan rakenteissa oleva rihmasto.

– Lattiasienen pintapuolinen tuhoaminen on sama asia kuin omenapuun omenoiden kerääminen. Puu on vielä omenoiden keräämisen jälkeen jäljellä.

Lattiasieni

  • Lattiasienen pintarihmasto on pinnaltaan usein huopamaisen kuivaa, vaikka se olisikin kasvavassa vaiheessa. Reunaosissa rihmasto on usein ohutta, valkoista ja harsomaista.
  • Vanhempi ja paksumpi rihmaston osa on väriltään joko tasaisen likaisenharmaata tai siinä on näkyvissä violettia ja keltaista sävyä.
  • Lajille on ominaista voimakas pintarihmaston muodostuminen. Kasvu etenee laajoina kaarimaisina muodostumina, kun alusta ja olosuhteet ovat tasalaatuiset. Tyypillisiä ovat myös harmaat rihmastojänteet, joiden suunnassa rihmaston eteneminen on vaikeammin ennustettavaa. Suurimmillaan jänteet ovat usean millimetrin paksuisia, ”juurimaisia” muodostumia.
  • Monet rihmastot kasvavat kohteessa vuosikausia ennen kuin tuottavat ensimmäiset itiöemät, lajin suvullisia itiöitä tuottavan osan. Itiöemät ovat laakeita, alustaan kiinnipainautuneita, mutta kuitenkin helposti irrotettavia, keskustastaan poimuisia ja kanelinruskeita ”räiskäleitä”.
  • Itiöemät saattavat peittää laajoja alueita. Nuori itiöemä on aluksi kokonaan valkea, sillä kestää jonkin aikaa ennen kuin keskinen itiölava kypsyy ja värjäytyy ruskeaksi kypsyvistä itiöistä. Tyypillisen itiöemän reuna on valkea ja itiölavaa korkeampi.
  • Itiöemät syntyvät usein seinälinjoille tai kulmauksiin. Rakennuspuu on lajin luontaista kasvualustaa.
  • Lattiasieni aiheuttaa rakennuspuutavarassa ruskolahoa.
  • Lattiasienen optimaalinen kasvulämpötila vaihtelee välillä +5 ja +2 °C ja puun optimaalinen kosteuspitoisuus välillä 20 ja 55 %. Puun liian suuri kosteus haittaa tai estää lajin kasvua. Rihmasto on herkkä myös lisääntyneelle tuuletukselle.
  • Lattiasieni kestää pakkasta, joten se voi kasvaa myös talven ajan kylmillään olevassa kesämökissä.
Lähde: Seppo Huhtinen, tuuma.net

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt