Kirvesmies Mikko paljastaa, mitä Huvila & Huussi -sarjan kulisseissa tapahtuu – näin sujui 1960-luvun pyöröhirsi­huvilan remontti

rac

Julkaistu:

Pitkä työpäivä ja yö teltassa. Timpuri Mikko Merelä kertoo, millaista oli olla tekemässä vanhan hirsimökin remonttia Huvila & Huussi -ohjelmassa.
– Joo, sä meet, huudahti puoliso, kun timpuri Mikko Merelä kertoi saaneensa kutsun osallistua Huvila & Huussi -sarjaan yhtenä ohjelman rakennustiimiläisistä.

Ohjelman projektien urakoitsija oli pyytänyt Merelää mukaan, ja vantaalaisyrittäjä kiinnostui tarjouksesta heti. Merelä ei ollut ennättänyt vielä mainita puolisolleen, että sarjan urakat tulisivat viemään suurimman osan kesästä, kun tämä ehti jo innostua.
  • Katso yllä olevalta videolta, miten pyöröhirsihuvilaa oikein remontoitiin.
Merelä on mukana uusimmalla, eli 10:nnellä tuotantokaudella, jonka jaksot kuvattiin kesän 2018 aikana. Merelä oli tekemässä useampaa kohdetta, toisinaan rakentamassa saunaa tai vaikkapa listoittamassa ja viimeistelytöissä, toisinaan laittamassa kokonaista mökkiä vaihe vaiheelta tyystin uuteen uskoon.


Alusta loppuun saakka Merelä oli remontoimassa muun muassa Paraisilla Turun saaristossa sijaitsevaa 1960-luvun pyöröhirsihuvilaa. Urakka kesti kolme ja puoli viikkoa, mutta kuvauksia työmaalla tehtiin muutamana päivänä, joten iso osa työmaan tapahtumista jäi kulisseihin.

Merelä kuvasikin työpäivien aikana videopäiväkirjaa, ja sittemmin timpuri on julkaissut videomateriaalia työmaan tapahtumista Timpurilta talo -Youtube-kanavallaan ja blogissaan.


Pyöröhirsi­huvilan muodonmuutos oli suuri. Rakennuksesta purettiin hirsiväliseiniä ja kattoakin, Merelän arvion mukaan noin neljänkymmenen neliön edestä. Myös lattia, takka ja keittiö pantiin uuteen uskoon.

Työpäivät olivat pitkiä, parhaimmillaan 14-tuntisia. Tekijöille maksettiin työstä palkkaa. Pikkulapsiperheen isän sopikin tiedustella puolison mielipidettä sarjaan osallistumisesta ennakkoon, sillä työpäivien päätteeksi ei hypätty auton rattiin ja ajeltu kotiin perheen luokse. Merelä yöpyi läpi loppukesän viikkojen huvilan tontilla teltassa.

– Harvemmin on tullut yövyttyä asiakkaan luona, Merelä naurahtaa.

Työmatkaan ei kulunut aikaa ja hommiin saattoi ryhtyä heti, kun heräsi.

– Kokemus oli irtiotto normaaleista arkirutiineista. Tuntui kuin lomalta, kun oli merimaisemassa, pääsi käymään uimassa ja saunassa ja ruokaa laitettiin grillissä.

Uutta oli myös niinkin tiivis yhteistyö suunnittelijan ja muun tiimin kanssa.

– Naureskelin emännälle, että olen puhunut enemmän suunnittelijan kuin hänen kanssaan.

Kun eteen tuli jotakin ratkaistavaa, Merelä soitteli sisustusarkkitehti Mikko Vesasen kanssa. Vesasen puhelin pirisi esimerkiksi silloin, kun hirsimökin rakennustöiden lomassa havaittiin, että keittiön ja ruokailutilan lattiat eivät olleet samalla korkeudella, kun huoneiden välistä poistettiin väliseinä. Kaksikko pohti sopivaa ratkaisua, ja väliin päätettiin laittaa pieni ramppi.

– Huoneiden väliä kuljetaan paljon. Suunniteltiin Mikon kanssa, että jos siihen laittaakin kynnyksen, siihen lyö joka kerta varpaansa.


Vesanen oli tarkka lopputuloksesta, ja kertaalleen Merelä päätti yllättää suunnittelijan.

– Kuulin huhua, että Mikko vihaa listoja, eli kaikki, mikä voidaan tehdä ilman listoja, myös tehdään niin.


Merelä rupesi askaroimaan hirsiseinää vasten olevia paneeleita hirsien mukaan. Pystyseiniin ei tullut lainkaan listoja. Lattialistat laitettiin, koska niiden alle sai piilotettua piuhoja.

– Totesin, että kun tehdään hyvin, niin tehdään sitten viimeisen päälle, Merelä sanoo.

Aikataulu oli tiukka, mikä korosti työmaan yhteishengen merkitystä.

– Jokainen luotti siihen, että osapuolet hoitavat omat pestinsä, sähkömies omansa ja suunnittelija omansa. Yhteispeli toimi hyvin.


Useimmiten paikalla oli parista muutamaan tekijää, enimmillään noin tusinan verran väkeä. Työtahti muuttui kuvauspäivinä. Kun kamera kävi ja jonkun työskentelyä kuvattiin, muiden oli keskeytettävä työt, jottei taustalla olisi liian kova melu.

Mieleenpainuvinta niin pyöröhirsihuvilan kuin muidenkin kohteiden tekemisessä oli lopputuloksen näkeminen, sillä kokonaisuutta ei useinkaan pääse näkemään valmiina, kun eri työvaiheet jaetaan monen tekijän kesken.

Kesken rakennusvaiheen moni ratkaisu saattaa myös vaikuttaa aivan erilaiselta kuin lopuksi. Sen Merelä huomasi, kun hän oli tekemässä ohjelmassa erästä lautarakenteista mökkiä. Suunnittelija oli päättänyt, että seiniä maalataan harmaalla, ja Merelä pohti, näyttäisikö sävyvalinta kuitenkaan hyvältä.

– Värivalinnat kuuluu suunnittelijan ammattitaitoon, eikä kaikki taitu omaan silmään samalla tavalla kuin ammattilaisen, hän pohtii.

– Lopulta se näytti uskomattoman hyvältä.

Lopullinen muodonmuutos oli suuri.

– Oli makee juttu, kun perään soiteltiin ja kiiteltiin hyvästä työjäljestä. Rakennusalalla on harvoin sellainen kulttuuri, että toisia kiitetään tai kehutaan. Jos homma on ok, silloin ei yleensä sanota mitään.

Ilta-Sanomat kuuluu samaan Sanoma-konserniin Huvila & huussi -ohjelmaa esittävän Nelosen kanssa.