Biologin vintiltä kuului rousketta – eristelevystä paljastui jotain, mikä sai ammattilaisenkin ällistymään: ”Mitä hittoa?”

Julkaistu:

Ensin Sinna Lantea epäili jyrsijää, sitten tupajumia.
Mäntsäläläinen Sinna Lantea on tehnyt 1940-luvulla rakennetussa puutalossaan vinttiremonttia parisen vuotta. Homma jatkui taas tänä kesänä.

Tänä kesänä Lantea kuitenkin havahtui vintiltä kuuluvaan rapinaan ja rouskeeseen, jota ehti jatkua parisen viikkoa. Aluksi hän laittoi äänen hiiren piikkiin, kunnes tajusi, ettei äänen lähde vaihda paikkaa, vaan se kuuluu koko ajan samalta nurkalta.

Lantea toimii itse tuholaishallinnan kenttäbiologina, joten hän lähti etsimään äänen alkuperää.

– Kävin vuoron perään läpi kaikki vanhat puiset arkut ja lipastot. Ehdin antaa polttotuomion jo vaikka mille, Lantea kertoo.

Kun äänilähde ei löytynyt puisista tavaroista, Lantea paikansi sen kattoon. Hän koputteli aikansa eristeitä ja totesi, ettei katosta kuulu liikkumisen ääntä. Kyseessä ei siis voinut olla jyrsijä, vaan sen oli oltava hyönteinen.


Ensimmäinen epäily oli tupajumi-niminen kovakuoriainen, joka viihtyy puurakenteissa, vaikkapa juuri vanhassa pärekatossa.

– Lähdin poistamaan eristeitä, jotta saan selville, mikä siellä katossa on. Kunnes sitten näitä eristeitä poistaessa huomasin, että hetkinen, mitä näistä näkyy jotain todella kummallista. Niissä oli tummia läpikuultavia laikkuja siinä eristepinnassa.

– Kun vedin ne puukolla auki, niin sieltä tuli ötököitä. Se olikin se eriste, mistä ääni tuli.

Lantea kantoi eristelevyt ulos. Vintille laskeutui hiljaisuus, mutta sama rouske ja rapina jatkui pihalla. Eristelevyt oli asennettu pari vuotta sitten.

Seuraavaksi oli saatava selville, mistä öttiäisestä on kyse ja miksi se viihtyi eristeessä.


Koska Lantea työskentelee biologina tuholaistorjunnassa, hän vei näytteet mikroskoopin alle työpaikalleen. Kun ötökän laji varmistui, biologi oli ihmeissään.

– Ötökät, jotka sieltä tulivat esiin, olivat kirvoja. Tiedän, etteivät kirvat missään nimessä esiinny tuollaisessa materiaalissa, niillä ei ole edes purevia suuosia. Mitä hittoa ne tekivät siellä eristelevyssä, jonka ei pitäisi kelvata yhdellekään ötökälle?

Lantea alkoi yhdistellä pisteitä.


Hän oli pyydystänyt vinttitilasta aikaisemmin myös epäilyttäviä lentomuurahaisia. Nekin olivat uusi tuttavuus kyseisessä tilassa. Siksi Lantea alkoi epäillä, olisiko näillä ja eristelevyistä löytyneillä kirvoilla jokin symbioottinen suhde.

Vyyhti alkoi selvitä, kun ”lentomuurahaisten” todellinen luonne paljastui.

– Ne olivatkin kirvapistiäisiä, jotka vain syystä tai toisesta olivat päättäneet pesiytyä näihin levyihin. Kirvapistiäinen hyödyntää valmiina olevia reikiä, yleensä puurungoissa tai rakenteissa olevia vanhoja kuoriaisten lentoreikiä tai muita halkeamia. Ne kairaavat niihin pienen sivukolon, mihin ne munivat omat jälkikasvunsa.

– Jokaiseen tällaiseen sivukoloon ne voivat raahata parhaimmillaan 40 kirvaa ravinnoksi omalle toukalleen, Lantea selittää.

Eristelevystä löytyneet ötökät olivat siis kirvoja, jotka kirvapistiäiset olivat kantaneet ravinnoksi omille toukilleen. Teoria sai vahvistuksen, kun Lantea löysi eristeistä myös yhden toukan.


Epäselväksi on jäänyt vielä se, miksi kirvapistiäiset kairautuivat nimenomaan eristelevyyn. Ne viihtyvät puurakenteissa, jota vanha talo oli pullollaan, mutta jostain syytä valitsivat pesimäpaikaksi eristelevyn.

Yksi selitys voi olla eristelevyjen asennuksessa käytetty saumateippi, sillä iso osa öttiäishavainnoista paikantui nimenomaan saumojen kohdalle.

– En tiedä, onko tässä teipin liimapinnassa jotain, mikä on houkuttanut niitä. Tämä on ihan arvailua, mutta muuta selitystä en keksi.


Lantea ei syytä tapauksesta eristelevyä. Hän sanoo, että kyseessä on ollut monien sattumusten sarja ja paljon huonoa tuuria. Hän on tyytyväinen eristeen valmistajan Finnfoamin toimintaan: tapaukseen on suhtauduttu siellä asiaan kuuluvalla vakavuudella, vaikkei vika ole edes heidän.

– Faktahan on se, ettei ole olemassakaan rakennusainetta, joka ei jollain tavalla voisi houkutella jotakin. Koskaan ei pidä tuudittautua siihen, etteikö jotain voisi tapahtua, tuholaistorjunnan ammattilainen sanoo.

Oletko joutunut tekemisiin outojen tuholaisten kanssa? Ota yhteyttä teemu.kuusijoensuu@iltasanomat.fi

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt