Ruokakauppojen paistopisteet ovat paras hätäapu pikkunälkään. Kuten kaikki tietävät, pasteijat, karjalanpiirakat ja croissantit pakataan itsepalvelupisteellä pieniin paperipusseihin, jotka rapisevat mukavasti nälkäisten ihmisten hyppysissä.
Mutta sitä ei kovin moni tiedä, miten paistopisteiden paperipussit tulisi kierrättää.
S-ryhmän kauppojen paistopisteistä saatavat paperipussit ovat nimittäin kompostoitavia, eli kotitalouksissa ne kuuluisi hävittää biojätteeseen – läpinäkyvä muovi-ikkuna mukaan lukien.
Oletko kiinnittänyt huomiota tähän tekstiin?
– Paistopisteiden S-logollisissa paperipusseissa käytetty ”ikkunakalvo” on valmistettu PLA-muovista, joka on biohajoavaa materiaalia. Paperipussi voidaan siis lajitella sellaisenaan biojätteenä, vahvistaa SOK vähittäiskaupan vastuullisuuspäällikkö Seija Forsman.
Forsmanin mukaan paperipussi hajoaa teollisessa biojätelaitoksessa tehokkaasti, mutta kotikompostissa sen hajoaminen on hyvin hidasta. PLA, eli polylaktidi, valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista maitohapon avulla.
Käytännössä S-ryhmän tarjoamia pieniä paperipusseja voi siis käyttää roskapussina kodin bioastiassa. Pienen kokonsa ansiosta biojäte tulee myös tyhjennettyä ennen kuin se alkaa haisemaan.
Kartonkikierrätykseen tai energiaksi
S-ryhmän kilpakumppaneiden Lidlin ja Keskon paperipussit eivät puolestaan kuulu kompostiin.
Lidlin muovi-ikkunalliset leipäpussit tulee laittaa kartonkikeräykseen. Pussit on valmistettu PEFC-sertifioidusta paperista. Sertifikaatilla osoitetaan, että tuotteisiin on käytetty kestävästi hoidetuista metsistä peräisin olevaa puuraaka-ainetta.
Samaan tapaan neuvoo Kesko.
– Leipäpussit ohjeistetaan laittamaan kartonkikeräykseen tai ne voi myös polttaa energiajakeena, kertoo Keskon viestintäpäällikkö Minttu Tirkkonen.
Lidlin paperipussit on valmistettu PEFC-sertifioidusta paperista.
Pahin ongelma on muovi
Ympäristövaikutusten huomioiminen on tullut vuosi vuodelta tärkeämmäksi asiaksi kaupan alalla. Syksyllä 2016 kaupan ala ja ympäristöministeriö sopivat linjauksesta, jolla halutaan vähentää muovipussien kulutusta.
Linjauksen tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä käytettäisiin korkeintaan 40 kassia vuodessa henkeä kohti. Vähentämistavoite koskee kaikkia kauppojen myyntipisteissä tarjottavia muovikasseja.
Linjauksen vuoksi moni kauppa lopetti pienten muovipussien tarjoamisen kassoilla. Monesta paikasta pussin kuitenkin yhä saa, jos sitä osaa erikseen pyytää.
Ympäristöministeriön mukaan arviolta 80 prosenttia Suomessa käytettävistä muovisista ostoskasseista on kotimaista tuotantoa, ja kolmasosa on valmistettu kierrätysmateriaalista.
Keskon paperipusseista puuttuu kierrätysohje.
Oletko keksinyt hyvän tavan kierrättää kaupan pieniä muovi- tai paperipusseja? Jaa se kommenttikentässä tai sähköpostilla osoitteeseen erika.akman@iltasanomat.fi.
Artikkeli on julkaistu Ilta-Sanomissa alun perin 23.1.2018.
