Asuminen

Juha ihmetteli outoja oireita asunnossaan – asensi ylimääräisen suodattimen tuloilmaputkeen ja järkyttyi

Julkaistu:

Asuminen
Helsinkiläismiehen oireet alkoivat, kun hän muutti nykyiseen kerrostaloasuntoonsa.
Allergiaan viittaavat oireet iskivät oikeastaan heti, kun Juha, 34, muutti nykyiseen kerrostaloasuntoonsa muutama kuukausi sitten.

Silmät punoittivat, ja hengittäminen asunnossa tuntui raskaalta. Nenäkin oli usein tukossa. Oireet olivat pahimmillaan aamuisin.

Hän ajatteli, että kodin sisäilmassa oli oltava jotain epätavallista, sillä hän ei ollut aikaisemmin kärsinyt allergioista talviaikaan.

Mies vieraili paikallisessa ilmanvaihtoon erikoistuneessa liikkeessä, jossa ehdotettiin, että koneellisen ilmanvaihdon tuloputkeen voisi asentaa ylimääräisen suodattimen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Aluksi mies oli epävarma, kannattaisiko suodatinta laittaa tuloilmaputkeen, sillä pitäähän asuntoon tulevan ilman olla jo valmiiksi suodatettua.


– En ollut myöskään varma, saako asukas tehdä niin omin päin, koska kyseessä on vuokra-asunto kerrostalossa. Oireet olivat kuitenkin sellaiset, että jotain piti tehdä, hän kertoo.

”Olin järkyttynyt, kun näin suodattimen kunnon”

Miehen yllätys oli melkoinen, kun hän tarkisti suodattimen kunnon kuuden viikon kuluttua. Likaa oli kertynyt melkoisesti.

– Olin järkyttynyt, kun näin, missä kunnossa suodatin oli.

Helsingin kantakaupungin alueella sijaitseva Lumon vuokratalo, jossa hän asuu, on valmistunut 2010-luvulla.

– Ihmettelin suodattimeen kertyneen lian määrää senkin vuoksi, että lähistöllä ei ole mittavia rakennustyömaita tai ihan vieressä isoa tietä, mikä selittäisi asiaa, mies kertoo.


Yhteyttä isännöitsijään

Kojamon yksikönjohtaja Pasi Kujansuu kertoo, että vikatilanteissa asukkaan on oltava lain mukaan heti yhteydessä isännöitsijään. Lumon kohteet ovat Kojamon vuokra-asuntokohteita Helsingissä.

– Kyllähän suodatin kuvassa likaiselta näyttää. On kuitenkin muistettava, että jos asukas muuttaa koneellista ilmanvaihtojärjestelmää, sen toiminta saattaa häiriintyä. Kun itse asennetaan lisäsuodattimia, se saattaa sotkea huoneiston tai pahimmillaan koko kiinteistön ilmanvaihdon tasapainoa, hän sanoo.

Kujansuu ei pysty tarkemmin kommentoimaan yksittäistä tapausta, koska hänellä ei ole tiedossaan asunto- tai kohdekohtaisia tietoja.

– Ulkopuolinen yritys tekee pääkaupunkiseudulla kaikkiin Lumo-kohteisiimme ilmanvaihtokoneiden huollot ja suodatinvaihdot vähintään kaksi kertaa vuodessa, olipa kyseessä sitten huoneistokohtainen tai keskitetty ilmanvaihto. Silloin vaihdetaan suodattimet, putsataan lämmöntalteenottokennot ja tarkistetaan, että puhaltimet ovat kunnossa, hän kertoo.

Mitä asukas saa tehdä itse?

Vaikka koneelliseen ilmanvaihdon huoltoasiat hoitaa taloyhtiöissä isännöitsijä, asukas voi kuitenkin vaikuttaa kotinsa sisäilman puhtauteen myös itse tietyillä toimillaan.

Asukas ei saa tehdä itse muutoksia ilmanvaihtojärjestelmään ilman taloyhtiön lupaa, Hengitysliiton ilmanvaihto-oppaassa kerrotaan.

Hengitysliiton mukaan asukkaiden on itse pestävä tai vaihdettava liesituulettimen tai -kuvun rasvasuodatin muutaman kuukauden välein.

Ilmanvaihtojärjestelmien suodattimien vaihto- ja puhdistustyö kuuluu lähtökohtaisesti asukkaalle. Taloyhtiöissä vastuu suodattimien vaihdosta kannattaa Hengitysliiton mukaan siirtää esimerkiksi huoltoyhtiölle, jolloin vaihto tulee tehtyä säännöllisesti kaikissa asunnoissa.

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmässä suodattimet ovat ilmanvaihtokoneen sisällä. Suodattimien vaihto on helppoa: avataan ilmanvaihtokoneen ovi, otetaan vanhat suodattimet pois ja laitetaan uudet tilalle.

Osan suodattimista voi pestä. Pestävyyden voi tarkistaa ilmanvaihtojärjestelmän huolto-ohjeista.

Helsinkiläismies kuitenkin sanoo, että kerrostalossa, jossa hän asuu, suodattimet ovat asunnon ulkopuolella.

– En siis voi edes tarkistaa, ovatko suodattimet puhtaita tai ylipäätään onko niitä asennettu. Filtterin likaisuudesta päätellen jotain on vialla.

Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvontapuhelin palvelee numerossa 020 757 5181.


Artikkeli on julkaistu Ilta-Sanomissa alun perin 29.3.2018.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt