Niin yksinkertainen, mutta silti yhtä helposti unohtuva siivousrasti.
Lattialistojen siistiminen kuuluu kotien viikkosiivousten vakiounohduksiin. Tämän on huomannut kotipalveluita, muun muassa siivousta, tarjoavan Stella Kotipalvelut Oy:n aluepäällikkö Hanni Ijäs.
Ijäksellä on kokemusta suomalaiskodeista 20 vuoden ajalta.
Lattialistojen rinnalla suomalaiset unohtavat helposti pyyhkiä pölyt taulujen päältä ja valokoskettimista, imuroida patjat ja sängynrungot ja imuroida sohvatyynyjen alta ja välistä.
– Onko se sitten laiskuutta tai epähuomiota, mutta esimerkiksi juuri lattialistojen ja valokoskettimien pyyhintä on pieni, mutta tärkeä loppusilaus viikkosiivoukseen, joka jää monelta kuitenkin tekemättä.
Ijäs kannustaa ehdottomasti suomalaisia panostamaan myös vähäpätöiseltä tuntuvaan loppusilaukseen. Pöly kulkeutuu nimittäin helposti muualle kotiin.
Kylpyhuoneessa siivoamatta jäävät helposti saumat ja lattiakaivo.
Siivous jää puolitiehen toki muuallakin.
Ijäksen mielestä tyypillistä on, että suomalaiset lintsaavat kylpyhuoneen siivouksesta.
Laiminlyötyjä kolkkia ovat niin kaakelisaumojen harjapesu, lattiakaivojen puhdistus kuin peilikaapin hyllytkin.
– Hurjaa kyllä, monessa kodissa kylpyhuone saattaa olla ensitarkastelulla kunnossa, mutta saumat ovatkin liasta pinttyneet ja peilikaapista paljastuu pölyttynyt yllätys, Ijäs sanoo.
Näistäkin töistä pääsee helpommalla, kun valitsee arkea helpottavia menetelmiä.
Lattiakaivoihin Ijäs suosittelee kiinnittämään muutaman euron maksavan laittiakaivosuodattimen, jolla kaivon puhtaana pitäminen helpottuu merkittävästi.
– Vastaavasti, kun saumojen harjapesun lisää siivouslistalle esimerkiksi kerran tai kaksi kuukaudessa, eivät saumat pääse kalkkiutumaan tai lika niihin pinttymään.
Ammattijärjestäjä: Purkit ja lelut riesana
Myös ammattijärjestäjä Jenni Sarras tietää, minkälaisten siisteysongelmien kanssa suomalaiset kotonaan painivat.
Ylimääräiset keittiön purkit, vaatekasat ja lasten lelut ovat monen riesana.
Moni säilöö keittiössä vanhoja ruokarasioita ja ilmaispurkkeja.
Keittiössä yleinen ongelma on, että kaapit pursuavat epämääräisiä pakasterasioita, ilmaiseksi saatuja lasipurkkeja ja ruokalaatikoita tai jopa tyhjiä jogurttipurkkeja, joita hillotaan kaapin perälle sitä kuuluisaa ”sopivaa päivää” odottamaan.
Tekisi mieli sanoa suorat sanat: sitä sopivaa päivää tuskin on tulossa. Eväsrasioille löytyy muitakin säilytysvaihtoehtoja kuin vanhat ruokarasiat, jotka pahimmillaan ovat kuluneet käyttökelvottomiksi.
– Vanhaa kulunutta muovia ei saisi käyttää. Sen oikea osoite on sekajäte, Jenni Sarras kertoo.
Keittiönkaapit voivat toki pursuilla muutakin käyttökelvotonta kuin tyhjiä eväsrasioita.
Tyypillistä on, ettei pois haluta heittää perinnöksi saatuja rikkoutuneita kahvikuppeja tai vaikka eriparisia mainosmukeja.
Sarras ei anna näillekään armoa.
– Kaikki kannettomat pakasterasiat ja kaapin täytteeksi päätyneet tavarat tulisi heittää pois. Esimerkiksi kauniita lasiastioita, kuten oliiviöljypurkkeja, tulee säilytettyä vain siksi, ettei niitä raaski heittää pois. Mitä pidempään silmä tällaisiin tottuu, sitä vaikeampaa sitä on arvioida kriittisesti.
Älä heitä roskakatokseen ilman lapsen lupaa
Entäpä sitten vaatekaappiin jämähtäneet käyttämättömät vaatteet? Tai vielä pahempaa, tunnepitoiset lasten lelut?
Jenni Sarras tietää, että kumpiakin on suomalaiskodeissa aivan liikaa.
– Ylimääräiset vaatteet ovat usein niin sanottuja kerrostumavaatteita, joita ei ole aikoihin päivitetty, mutta joita ihmiset säilyttävät, koska ne ovat niin kalliita.
Vaatteiden karsintaan Sarras suosittelee niin sanottua konmari-menetelmää.
– Ideana on säilyttää vaatteet, jotka ilahduttavat. Jos vaatteesta tulee huono fiilis tai se ei tunnu tai näytä hyvältä, se on syytä laittaa kiertoon.
Lastenhuoneessa on usein liikaa tavaraa.
Lelujen hävittäminen voi olla vaikeampaa, sillä roskakatokseen kärrääminen ilman lapsen lupaa ei Sarraksen mukaan ole hyvä idea.
– Omien lasteni kanssa on toiminut ainakin se, että katsomme yhdessä, millä leluilla ei enää leikitä. Lapset eivät ole lainkaan tyhmiä. Jos heille selittää, että tavaraa on niin paljon, ettei ovi mahdu kiinni, he kyllä ymmärtävät.
Sarras on käyttänyt kotona tekniikkaa, joka toimii ammattijärjestäjän mukaan monesti myös aikuisten kanssa.
Kun lapsille kertoo, ettei leluja heitetä pois vaan ne annetaan sellaiselle, joka tarvitsee niitä meitä enemmän, lapsi luopuu lelusta mielellään.
– Jos luopumisen voi kääntää niin, että voi ilahduttaa jotakin toista, silloin luopuminen on helpompaa kuin itsellä.
Myös nämä jäävät siivoamatta
Myös nämä kohdat jäävät Hanni Ijäksen mukaan liian vähälle siivoukselle:
Ilmanvaihdon tuuletusventtiilit
Uunin / lieden (myös ulkosivut) pesu
Liesituulettimen ulkoinen / rasvasuodattimien pesu (tiskikoneessa)
