Asuminen

Asutko sinäkin liian lämpimässä asunnossa? Asiantuntija kertoo, mikä on sopiva sisälämpötila

Julkaistu:

Sisälämpötila
Kysyimme asiantuntijalta, mikä on asunnon oikea sisälämpötila.
Seuraava tilanne on monelle tuttu: kumppani lekottelee sohvalla tyytyväisenä t-paita päällä, mutta itse joudut kaivautumaan vällyjen alle kylmää pakoon.

Lämmön aistiminen on todellakin subjektiivinen kokemus.

Tästä syystä Motivan asiantuntija Sami Seuna ei anna suoraa vastausta siihen, mikä on suomalaisasuntojen oikea sisälämpötila. Hajontaa Suomessa kyllä riittää. Jotkut pärjäävät hyvin 18 asteessa, toiset lämmittävät asuntojaan 25-asteisiksi.

– Sisälämpötilaan vaikuttavat paitsi ihmisen aktiivisuus ja fysiologia, myös se, minkälaisesta asunnosta on kysymys, eli onko kysymys uudesta vedottomasta talosta vai vanhasta talosta, josta tulee vetoa ikkunoista ja nurkista, Seuna kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

21 astetta on hyvä

Suosituksia sisälämpötiloista toki löytyy.

Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje ei suosittele asunnolle lämmityskaudella yli 23–24 asteen lämpötilaa. Saman ohjeen mukaan asunnon hyvänä lämpötilana pidetään 21 astetta, tyydyttävänä 18 astetta.

Suosituksia annetaan, sillä sekä liian matala että liian korkea sisälämpötila voi olla haitaksi terveydelle.

Yleisempää on, että asunnossa on liian korkea sisälämpötila. Se alentaa ilman suhteellista kosteutta, joka voi aiheuttaa kuivuuden tunnetta sekä erilaisia ihon ja limakalvojen ärsytysoireita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Konkreettisen esimerkin voi ottaa vaikkapa lentokoneesta.

Siellä suhteellinen kosteus voi olla niinkin alhainen kuin noin 12 prosenttia. Kuivuus kostautuu yskivinä matkustajina.

Selvää säästöä

Nykytrendinä on, että asuntojen ja rakennusten sisälämpötiloja lasketaan.

Jo pari astetta matalampi sisälämpötila säästää tuntuvasti lämmityskustannuksia, vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä ja nostaa sisäilman suhteellista kosteutta, THL huomauttaa.


Sami Seunan mukaan lämpötiloja on laskettu alaspäin noin 20–21 asteeseen erityisesti ravintoloissa ja hotelleissa, mutta myös taloyhtiöissä on tultu alaspäin.

– Yhden asteen tiputus lämpötilassa vähentää lämmityskuluja keskimäärin viisi prosenttia, Seuna kertoo.

Ilman asian tarkkaa pohtimista sisälämpötilaa ei kuitenkaan kannata laskea.

Jos taloyhtiössä päätetään tehdä laajempi patteriverkoston säätö ja laskea maksimilämpötilaa, Seuna suosittelee keskustelemaan asiasta ensin huolella taloyhtiön osakkaiden kesken.

– Tässä voi olla aika isoja näkemyseroja, koska ihmisten lämmöntarve on erilainen muun muassa terveydellisistä syistä. Vaikka energiantuhlausta on syytä välttää, kenenkään ei pitäisi joutua palelemaan kotonaan, Seuna sanoo.

Moni asia vaikuttaa mitattuun lämpötilaan

Sitä paitsi, kunnollinen asunnon lämpötilan mittaaminen ei ole niin yksinkertaista ja yksiselitteistä, kuin voisi ensiajatuksella pohtia.

– Mitattuun lämpötilaan vaikuttaa esimerkiksi se, miltä korkeudelta ja seinältä lämpötilan mittaa, millainen ilmanvaihto on ja mikä tuloilmaventtiilien sijainti on, mikä on lämmönlähteiden etäisyys, lämmittimien senhetkinen tilanne ja niin edelleen. Koettuun lämpötilaan vaikuttaa lisäksi muun muassa talon ilmavuodot, sisäilman kosteus ja asukkaasta riippuvat tekijät.

– Vanhoissa taloissa, joissa on kaksinkertaiset ikkunat, huono eristys ja ilmavuotoja, lämmitystehoa tarvitaan enemmän kuin uudessa talossa. Tämän takia vanhassa talossa myös sisäilma kuivuu helpommin kuin uusissa, hyvin tiiviissä taloissa, Seuna kertoo.

Ihminen on sopeutuvainen

Tyypillisesti Suomessa on totuttu eurooppalaisella mittakaavalla lämpimiin sisälämpötiloihin.

Osittain kysymys on tottumisesta ja sopeutumisesta. Osittain kyse on siitä, että Suomessa talvi on pitkä. Lisäksi talomme ovat Etelä-Eurooppaan verrattuna hyvin eristettyjä ja niissä on hyvät lämmitysjärjestelmät.


Suomalaiseen, lämpimään huoneilmaan tottuneelle ajatus sisälämpötilan laskemisesta voikin tuntua ikävältä.

Yhden asteen pudotukseen yleensä tottuu kuitenkin pienen totuttelun jälkeen.

– Ihminen on lämpöasioissa lopulta melko sopeutuvainen, Seuna kertoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt