Vältä yleiset virheet pesuaineiden kanssa – asiantuntija antaa muistilistan kodin kemikaaleista - Asuminen - Ilta-Sanomat

Vältä yleiset virheet pesuaineiden kanssa – asiantuntija antaa muistilistan kodin kemikaaleista

Älä käytä liikaa puhdistusaineita. Aerosolit voivat altistaa astmalle.

Koteihin myydään vahvempia puhdistusaineita kuin ammattilaisille. Desinfioivia aineita ei juuri tarvitse kuin vatsataudin aikaan, sanoo asiantuntija.­

13.10.2018 9:01

Suomalaiskodeissa siivotaan entistä harvemmin. Kun siivouspäivä koittaa, likaa on paljon eikä puhdistusaineita säästellä. Siivouskemian asiantuntijan Tuula Suontamon mukaan kodin kemikaalit eivät ole vaarallisia, jos noudattaa käyttö- ja annosteluohjeita.

Kodin siivouksessa on kuitenkin tavallista, että puhdistusaineita lorautellaan pesuvesiin ja pinnoille suurpiirteisesti.

Siivousaineista väitöskirjan tehneen FT Tuula Suontamon mukaan yksi nykysiivouksen trendi on se, ettei pintoja huuhdella sen jälkeen kun ne on pyyhitty puhdistusaineella.

– Tutkimusten mukaan esimerkiksi lattiaan kertyy kemikaalijäämiä, jotka pikkuhiljaa jauhautuvat ja nousevat hengitysilmaan. Siitä sitten seuraa altistusta. Vaarassa ovat etenkin lattialla konttaavat vauvat ja pikkulapset, hän sanoo.

Unohda desinfioivat aineet

Desinfioivia puhdistusaineita asiantuntija ei suosittele normaaliin siivoukseen ollenkaan, sillä innokkaan desinfioimisen tiedetään lisäävän lasten allergioita.

– Desinfioiva aine puoltaa paikkansa ehkä vain silloin kun perheessä on oksennustautia tai ripulia. Silloinkin sitä tarvitaan vain todella vähän kosketuspintoihin.

Suontamo kehottaa varovaisuuteen etenkin tuontikemikaalien kanssa.

Erilaiset pikapuhdistajat ja mainoksissa hehkutetut ihmeaineet ovat tyypillisiä esimerkkejä liian voimakkaista aineista.

– Kotitalouksiin myydään jopa tuhdimpia aineita kuin ammattikäyttöön. Kannattaakin olla varovainen varsinkin sellaisten puhdistusaineiden kanssa, joiden sisällöstä ei ole tietoa. Yleensä kyllä kotimaiset aineet ovat turvallisia.

Tarkista pullosta nämä merkit

Esimerkiksi joutsenmerkki kertoo, ettei tuote saastuta luontoa tai ole haitallinen ihmiselle. Allergia- ja astmaliiton merkki on niin ikään hyvä löytyä pakkauksesta.

Puhdistusainepullossa oleva turvakorkki taas on merkki siitä, että sisällön kanssa on oltava erityisen huolellinen.

Pesu- ja puhdistusainetta käytetään yleensä paljon suurempina annoksina kuin olisi tarvetta. Sen sijaan, että puhdistusaineita mätetään siivotessa liikaa, asiantuntija kehottaa miettimään, tarvitaanko kyseistä kemikaalia ollenkaan.

– Ainakin joskus on hyvä tehdä pesuaineettomia siivouksia. Eikä kaikkia pintoja tarvitse puhdistaa: kannattaa keskittyä ovenkahvojen, keittiön ja vessan hanojen, ruoka- ja tiskipöydän, samoin pesualtaiden puhdistamiseen, sillä niihin kertyy eniten likaa ja mikrobeja. Lattialla ollaan harvoin kengät jalassa, joten siinäkään ei aina tarvita pesuainetta.

Pari eri puhdistusainetta riittää

Kun siivouspäivä koittaa, kaupan siivoustarvikehyllyltä tarttuu helposti mukaan monia erilaisia, eri käyttöön tarkoitettuja siivoustuotteita. Puhdistusaineita ei kuitenkaan tarvita kuin paria erilaista.

– Neutraalilla (pH 6–8) tai heikosti emäksisellä (pH 8,1–10) yleispuhdistusaineella pärjää jo pitkälle. Käsitiskiaineellakin saa ihmeitä aikaan ihan pinnoillekin. Kylpyhuoneeseen taas on hyvä olla tuhdimpaa, eli emäksisempää puhdistusainetta, ja jos on kalkkisaostumia, ne lähtevät happamalla aineella (pH2–4,9).

Kalkkisaostumilta ja happamien puhdistusaineiden käytöltä säästyy, jos kuivaa pinnat ja hanat pyyhkeellä aina suihkussa käymisen jälkeen. Jos haluaa minimoida kaikkien puhdistusaineiden käytön, Suontamo suosittelee säännöllistä ja toistuvaa, mieluiten viikoittaista ylläpitosiivousta. Hyvässä lykyssä viikkosiivous voi hoitua pelkällä vedellä.

 Tutkimusten mukaan esimerkiksi lattiaan kertyy kemikaalijäämiä, jotka pikkuhiljaa jauhautuvat ja nousevat hengitysilmaan.

Annostelusuositukset usein ylimitoitettuja

Käyttöohjeissa kerrotut annostelusuosituksen ovat siivouskemian asiantuntijan mukaan usein ylimitoitettuja.

– Annosteluohjeet on yleensä tarkoitettu keskiraskaaseen likaan, joten ainakin jos siivoaa usein, vähempikin määrä riittää, sanoo Tuula Suontamo.

Puhdistusaineista on saatavilla myös valmiita, sumutettavia käyttöliuoksia. Niitä asiantuntija ei suosittele käyttämään, sillä sumutettavien aerosolien on todettu altistavan astmalle.

– Vaikka kyse olisi miten neutraalista ja ”kiltistä” puhdistusaineesta, aerosolina se menee hengitykseen ja altistaa astmalle. Siivoojilla onkin paljon astmaa, ja lääkärit ovat tilanteesta huolissaan. Pyrkimyksenä on, että sumutinpulloista päästäisiin eroon.

Pyykinpesuaineiden liikakäyttö yleistä

Myös pyykinpesuaineen liikakäyttö on asiantuntijan mukaan melko tavallista. Varsinkin pehmeän veden alueella yliannostelu on tavallista.

Pesuaineen oikea määrä riippuu veden kalkkipitoisuudesta. Mitä kovempaa vesi on, sitä enemmän siinä on kalsium- ja magnesiumsuoloja ja sitä enemmän tarvitaan pesuainetta.

– Jos taas vesi on pehmeää, pesuainetta tarvitaan vähemmän. Kuntien tai kaupunkien vesilaitoksien sivuilta löytyy tämä tieto. Yleensä vesilaitoksilta tuleva vesi on pehmeää, Tuula Suontamo kertoo.

Oikea annosteluohje pehmeälle ja kovalle vedelle löytyy pesuainepaketin kyljestä.

Kun valitsee vain hajusteettomia pesu- ja puhdistusaineita, voi varmistua siitä, ettei tuote sisällä haitallisia hajusteita.

Mikrobiologian professori: Varo erityisesti biosideja

Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen varoittaa pesu- ja puhdistusaineissa käytettävistä biosideista, jotka ovat erittäin haitallisia antibakteerisia kemikaaleja. Biosideja lisätään muun muassa säilöntäaineeksi paljon vettä sisältäviin nestemäisiin pesuaineisiin.

Myös kationiset tai ionittomat pinta-aktiiviset aineet eli tensidit ovat terveydelle vaarallisia.

– Ionittomista tensideistä kaikki eivät ole myrkyllisiä, mutta aika moni on. Anioniset tensidit sen sijaan ovat nykyään aika turvallisia, Salkinoja-Salonen sanoo.

Anionisia tensidejä käytetään yleisesti saippuoissa sekä astianpesuaineissa ja yleispuhdistusaineissa. Ionittomia tensidejä on konepesuaineissa, ja kationisia tensidejä käytetään esimerkiksi desinfioivissa siivousaineissa.

Hajusteeton on aina parempi vaihtoehto kuin hajustettu. Esimerkiksi astianpesuaineissa yleisesti käytetty ”sitruksen tuoksu” on usein limoneenia ja linaloolia, jotka ovat synteettisiä kemikaaleja ja Salkinoja-Salosen mukaan luokiteltu myrkyllisiksi.

Muistilista kodin kemikaaleista:

  • Lue aina pakkausmerkinnät.

  • Annostele käyttöohjeen mukaan, älä yliannostele varmuuden vuoksi.

  • Käytä suojakäsineitä.

  • Varmista, että tuotteessa on joutsenmerkki ja mielellään myös Allergia- ja astmaliiton merkintä.

  • Älä koskaan sekoita kemikaaleja keskenään.

  • Vältä lattian pesua kemikaaleilla tai huuhtele lattia pesun jälkeen vedellä.

  • Pullot, joissa on turvasuljin, ovat erityisen vaarallisia.

  • Säilytä kemikaalit lasten ja kotieläinten ulottumattomissa sekä erillään elintarvikkeista.

Lähde: Tuula Suontamo sekä Martat, Maa- ja kotitalousnaiset: Kodin kemikaalit -opas

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?