Asuminen

Tämäkin keksintö on Suomesta – Emil Henrikssonin oivallus löytyy luultavasti sinunkin taskustasi

Julkaistu:

Keksinnöt
Suomalaiset ovat keksineet astiankuivauskaapin ja sykemittarin. Yksi maamme keksinnöistä on kuitenkin tätäkin vanhempi.
Kaikki tuntevat kotitalousopettaja Maiju Gebhardin keksimän astiankuivauskaapin ja sykemittarin, joka sekin on vähän yllättäen keksitty Suomessa.

Lue myös: Jättisuositun NBC:n Today-aamushown etusivulla ihmetellään astiankuivauskaapin nerokkuutta

Yksi maamme keksinnöistä, Abloy-lukko, on kenties näitäkin tunnetumpi.

Syntynsä se sai helsinkiläisen hienomekaanikko Emil Henrikssonin keksinnöstä viime vuosisadan alussa. Kassakonetta korjatessaan Henriksson huomasi, että kassakoneen kiertyvien rattaiden periaatetta voisi soveltaa myös lukkoihin.

Hiljainen ja vaatimaton mies kehitteli ideaa joitakin vuosia, kunnes hän haki patenttia keksinnölleen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Keksintö patentoitiin vuonna 1919 nimellä Henrikssonin Patentti Lukko. Samana vuonna perustettiin niiden teollista tuotantoa varten Ab Lukko Oy (Abloy), jolle Henriksson myi keksintönsä oikeudet vuonna 1921.

1920-luvun alkupuolella Abloy-lukko oli jo patentoitu yli kymmenessä maassa. Miljoonan valmistuneen ABLOY-tuotteen raja ylitettiin 1960-luvun loppupuolella.

– Suosio oli alkuvuosikymmeninä suurta etenkin Pohjoismaissa ja Euroopassa, Abloyn toimitusjohtaja Jari Toivanen kertoo Ilta-Sanomille.

Parhaillaan lukko on mukana Life in Finland -näyttelyssä, joka kiertää ulkomailla. Siinä Suomea esitellään esineiden kautta, ja mukana ovat Abloyn lisäksi mm. Aalto-jakkara, talvisodan lumipuku, heijastin, Jopo, pitkät kalsarit, ksylitolipurkka ja tietysti äitiyspakkaus.

Lue myös: Ulkomailla ihastuttiin suomalaiskätilön keksintöön - myös nämä Suomi-keksinnöt muuttivat maailmaa

Suomesta maailmalle

Messingistä ja karkaistusta teräksestä valmistetun lukon erikoisuus piilee siinä, että sen sylinterirakenne mahdollisti monipuoliset sarjoitusjärjestelmät. Yhdellä avaimella pääsi monen oven läpi.

Kyseessä on klassikko, jonka tuntevat kaikki.


Keksijälleen lukko ei kuitenkaan ollut kultakaivos, sillä oikeudet Abloy-yhtiölle hän myi sadalla markalla.

Hiljainen ja vaatimaton, mietteliääksi kuvailtu mies ei kuitenkaan tästä katkeroitunut. Hän totesi kaiken johtuvan tyhmyydestä ja huonoista liikemiestaidoista, ei suinkaan ammattitaidon puutteesta.

Nykyään Abloy-lukkoja löytyy monista maailman tarkimmin vartioiduista kohteista, kuten palatseista tai vaikkapa British Museumista Lontoosta.

Tuorein referenssi löytyy Venäjältä. Abloy-lukoilla tullaan turvaamaan myös Euroopan korkeimman pilvenpiirtäjän Lakhta Centerin ovet.

Lähteet: Abloyn toimitusjohtajan Jari Toivasen haastattelu, Abloy.fi, Jaana Juvonen: Varma, tiirikoimaton, luja: Abloy 100 years -julkaisu, Tekniikka ja Talous

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt